maanantai 18. maaliskuuta 2024

Oli kyllä niin mielenkiintoinen kirja! Ja olipa kirjan lopussa lieksalaistakin...☀️

Sain ystävältä taannoin lainaan kirjan, joka oli gospelmuusikko Pekka Simojoen kirjoittama Keikkamiehen hartauskirja 2., Ihmejuttuja. Kirja on Päivän kustantama, 3. painos v. 2022.

En minä osaa mitään hienoja kirja-arvosteluja kirjoittaa, mutta mainitsen mm. sen, että kirjassa oli seuraavanlaiset osiot: 1. Armollista menoa, 2.Muilla mailla, 3. Polun päitä. 

Kirjan kirjoitus alkoi näin: "Niinhän siinä kävi, että yhtäkkiä tulikin korona ja muutti suunnitelmat. Kun keikat loppuivat, istuin kiltisti alas ja aloin taas kirjoittaa."  Pekka Simojoki




Oli kyllä niin kiinnostava kirja luettavaksi! Vaikka kirjan nimi on hartauskirja, niin Simojoki siinä kertoilee tapauksia keikka/-ym. matkoiltaan - omaan hauskaan kirjoitustyyliinsä - kun on saanut olla kuulijan paikalla ihmisten kertoillessa elämänsä sattumuksia. Monenlaista hän onkin saanut kuulemassa ja kokemassa; niin isoja iloja, kuin surujakin. Mutta jännästi niistä kaikista kohtaamisista on tullut näkyviin Jumalan kädenjälki! Kohtaamisia on kotimaastamme, mutta myös kaukomailta.

Viimeisessä jutussa oltiin kuitenkin Lieksassa, ja saatiin tutustua pastorimme Renaud Lomban tarinaan. Hänhän on kotoisin Kongosta... Hieman minua huvittanut asia liittyy siihen päivään, eli eiliseen, jolloin kirjan viimeisen luvun luin. Olin tehnyt pakastimen viimeisestä pienestä marjapussista, tuosta rotkon pohjalla olevalta suolta kerätyistä lakoista tortun, jota eilen syötiin. Ja sitten tuli lieksalaiset lakat esiin siinä kirjan viime jutussakin, kun Simojoki oli saanut täällä Lieksassa käydessään satsin Renaudin keräämiä lakkoja🙂



Vain se viimeinen pala meidän lakkatortusta ehti kuvaan...:)



sunnuntai 17. maaliskuuta 2024

Illan katsottavia, aamun ajatuksia... unelmista

Kun haaveilin aikanaan paljoista kirjoista, että kotoa löytyisi omista hyllyistä lukemista... Sitten niitä kirjoja olikin. Ja yhäkin niitä on, mutta ei hyllyissä, vaan jossain varaston laatikoissa... Aina ei mene asiat niinkuin itse luulee ja toivoo. Meilläkin tehty remontti paransi joitain asioita, mutta aiheutti myös sen, että jotkut asiat muuttuivat sen myötä suuntaan, jota ei osattu ottaa lukuun. Kirjoitin jotain ajatuksia, kun aamulla tuli mieleen yksi kirja - eilen illalla katsotun elokuvan myötä:

https://toisestatodellisuudesta.blogspot.com/2024/03/kenen-unelmia.html

Sentään yksi kirjahylly on nyt käytössä. Siinä on jotain pinottuina milloin mitenkin. Thoenen pariskunnan romaanisarjat on nyt siinä, kun ne kerran ovat laatikoista esiin tulleet. Joku niistäkin kirjoista puuttuu vielä. Paljon vähemmän nyt muutenkin on tullut luettua. 



DVD:llä olevat elokuvat on sen sijaan paljon käytössä. Eilen saatiin katsottua loppuun Normandian maihinnoususta kertova elokuva: Atlantin valli murtuu (v. 1962). Siinä oli näyttelijöinä mm. John Wayne, Henry Fonda, Sean Connery ja Robert Mitchum. Siitä elokuvasta oli jäänyt jäljelle edellisillasta niin pieni pätkä, että etsittiin uusi katsottava. 

Se oli sitten ihan toisenlaista. Se oli Raamattu-sarjaa: Aabraham. Matka luvattuun maahan (v. 1993),  siitä kuinka hän lähti matkaan  Babylonin lähettyviltä, Uurista. Siinäkin nimekkäitä näyttelijöitä; mm. Richard Harris Aabrahamin roolissa ja Barbara Hershey Saaran roolissa. 


keskiviikko 13. maaliskuuta 2024

Lammaslaumani sai uuden jäsenen

Minun oli aikomus toisella tavalla kokeilla lampaan tekoa, vain osa kropasta piti veistellä vanhasta kynttilänjämästä - mutta tulikin koko lammas:). No, se toinen idea jää vielä odottelemaan, että josko sitäkin vielä jonain päivänä kokeilisi. Mutta tällainen nyt... ei mikään valioyksilö, mutta sopii  hyvin tähän sekaiseen laumaan☀️








tiistai 12. maaliskuuta 2024

Tämä se oli sitten kumma tapaus kuvattavaksi...

Nimittäin, kun itse kuvan tekeminen vei vain pienen hetken, niin mieleistäni valokuvaa en saanut sitten millään!  Olisin mieluiten ottanut kuvan keittiön lattialla, mutta kännykkä loi aina liikaa valoa siihen mitä silmillä näki😕   Kun siitä ei lopultakaan tullut mitään, piti tyytyä muihin vaihtoehtoihin. Itse kuva on tehty pinnaltaan epätasaiselle, mustalle  jämäkartongille, putkilovesiväreillä, jonka vuoksi se ei näytä vesivärein tehdyltä, vaan pikemminkin öljy- tai akryylivärein tehdyltä - koska siihen tapaan paksuhkoa väriä käytin.


 






Aihe tuli siitä, kun aamulla ihastelin näkymää rotkon vastarinteessä, jonne aurinko jo paistoi - valaisten samalla hyvin erottuvaksi muutaman puunrungon☀️



sunnuntai 10. maaliskuuta 2024

Kolmisen viikkoa pääsiäiseen

Ostin jo taannoin yhden tipun🐥, joka - kun siihen vetää vedot, kuin rannekelloihin aikoinaan - tekee tipu pienen tepastelukierroksen.  Meillä on niitä ennestään, äitini osti meille sellaisen aikoinaan. Nyt halusin itse jatkaa sitä "perinnettä" tyttären perheen osalle:) Kaupan kassalla sattui mielenkiintoinen tilanne. Meidän jälkemme siinä oli Ukrainasta tullut ihminen, joka kiinnostui myös tipusta ja halusi tietää sen hinnan. Isäntä sen sitten hänelle selvitti:)

Mutta eilen kirjoitin vihkoon silmiin osuneista jakeista huomioita. Toisessa ainakin oltiin jo kolmen päivän päässä pääsiäisestä.

KUN JEESUS HALUSIKIN OLLA HIEMAN ERILLÄÄN MUISTA...

"He lähtivät sieltä ja kulkivat Galilean halki. Jeesus ei tahtonut kenenkään saavan tietää sitä, sillä hän opetti opetuslapsiaan. Hän sanoi heille: "Ihmisen Poika annetaan ihmisten käsiin, ja he tappavat hänet, mutta kolmen päivän kuluttua hän nousee kuolleista." Opetuslapset eivät ymmärtäneet, mitä hän näillä sanoillaan tarkoitti, mutta eivät rohjenneet kysyä häneltä." Markus 9:30-32  KR-92

Jeesus puhui kuolemastaan, joka oli jo 3 päivän päässä. Mutta opetuslapset eivät käsittäneet mistä hän ihan oikeasti puhui...

"Kun he sitten nousivat Jerusalemiin vievää tietä, Jeesus kulki muiden edellä. Opetuslapset olivat ymmällä, ja heidän perässään kulkevat ihmiset alkoivat pelätä. Silloin Jeesus kutsui taas luokseen kaksitoista opetuslastaan ja alkoi puhua heille siitä, mitä hänelle oli tapahtuva: "Me menemme nyt Jerusalemiin, ja Ihmisen Poika annetaan ylipappien ja lainopettajien käsiin. He tuomitsevat hänet kuolemaan ja luovuttavat hänet pakanoille, ja nämä pilkkaavat ja sylkevät ja ruoskivat häntä ja tappavat hänet. Mutta kolmen päivän kuluttua hän nousee kuolleista." Markus 10:32-34  KR-92

Tilanne oli varmaan erikoinen... Jeesus meni yksin toisten edellä, ja opetuslapset ym. olivat ymmällään, että mikä nyt on? Mitä nyt tapahtuu? Miksi hän ei puhu meille mitään, vaan menee edellä itsekseen? Alkoi pelottaa, että mitä on tekeillä? Mutta kohta Jeesus alkoi puhua läheisimmilleen... Varmaan suuren ahdistuksen alla jo...

Kolme päivää ennen pääsiäistä Jeesuksen lähimmät olivat ihan pihalla siitä... mitä kohta tapahtuisi... kun (pääsiäiäslampaan tavoin) Jeesus menettäisi henkensä toisten syntien edestä✝️❤️

Ja mitä kohta... kolme päivää sen jälkeen... tapahtuisi... Hän, Jeesus, nousisi sen aamun myötä kuolleista...☀️ Mitä siinä oikein oli tapahtunut? Jeesus - virheetön pääsiäislammas - oli antanut henkensä... jotta muille koittaisi vapaus...



torstai 7. maaliskuuta 2024

Laulun sanoista rohkaisua



Aamulla ennen ylösnousua alkoi soida mielessä laulun sanoja: 

"...älä huoliisi jää, 
 nosta pystyyn taas pää...

 joka hetki sun kanssasi oon..." 

Tarvitsin itse noita muutamaa sanaa muistutukseksi ja rohkaisuksi. Kenties joku toinenkin... Ikäänkuin Jeesus itse sitä siinä muistuttaa. 

Se oli jonkun mieslaulajan äänellä, en vain siinä saanut päähäni kenen. No, sehän selvisi. Se oli Konsta Jylhän joululaulusta... Laulun tekijät: Konsta Jylhä, Pauli Holm, Olli Ahvenlahti. Sitä on laulanut ainakin Matti ja Teppo. Ja Suvi Teräsniska.

---



Sama blogiteksti on julkaistu tälläkertaa myös toisessa blogissani. Laitan tähän linkin nyt sinnekin, jos joku sieltä tahtoisi joskus juttuja vilkaista:






tiistai 5. maaliskuuta 2024

Värkkäsin pienen puiston hapankorppulaatikkoon...

Olin pari päivää sitten jo ajatellut, että kun aurinkoakaan ei ole näkynyt moneen päivään... No eilen iltapäivällä se jo vähän näyttäytyi. Mutta tänä aamuna puoli seitsemän aikoihin yllätyin näkemästäni, kun aurinko oli jo valaissut kaukaisia näkymiä metsän takana. Ihastuin siitä niin kovin, että tuli heti mieleen piirustuspuuhat. Tein kaksi juttua. Ensin oli pieni piirustelu jonkin jogurttipurkin kääreenä joskus olleeseen kaarevan muotoiseen pahviin. Kuva olisi vaikka mukin kuvitukseksi sopiva.




Mutta se kuva oli niin nopea, että kaipasin lisää samaa tekemistä. Otin sitten sen tyhjän hapankorppupaketin ja siihen ensin ikäänkuin sillä aurinkoaiheella vielä jatkoin kannen sisäpuolelle. Kunnes aloin maisemaa tehdä, joka laajeni vähitellen puistoksi, kun tehdessä keksin sen.












Siitä tuli puisto. Ja puisto sai vielä penkin, jotta voisi ihan rauhassa istahtaa katselemaan rauhoittavaa, aurinkoista maisemaa☀️

Kun puisto suljetaan, se kätkytyy tänne... Eikä kukaan arvaisi, että siellä on sellainen salainen puisto😄



Aurinkoista päivää itsekullekin!☀️❤️




maanantai 4. maaliskuuta 2024

Jonkun piirustuksia kirjastossa

Monet samoja, joita tekin ootte nähneet. Vuosi sitten sain idean varata tilan. Ja mitä lähemmäksi aika todella tuli, sitä enemmän julistin peruvani sen - joko ääneen tai äänettömästi. Vielä silloinkin teki mieli lähteä heti kotiin takaisin, kun olimme isännän kanssa kimpsuinemme ja kimpsuinemme päässeet paikan päälle, ja olisi pitänyt aloittaa... No päästiinhän sitten käsiksi itse asiaan. Onneksi kirjaston puolesta tuli mies avuksi ripustamaan ne, jotka oli ripustettava. Useimmat ovat seinällä ja seinäkkeessä neuloilla, pienimmät lasien alla vitriinissä, ja loput ihan vain pöydällä. Siellä ne nyt ovat maaliskuun ajan. Eka kerta kun tämmöistä on tullut tehtyä. Joku blogiystävä taisi jotain tällaista vuosia sitten vähän ehdotellakin. 



















Tytär otti meistä kuvan kun puuhastelimme...😊 



Kuvien asettelua ei voinut oikein etukäteen suunnitella, koska vasta paikalla näki, mitä mihinkin oikeasti sopii. Kaksi ja puoli tuntia pisteltiin isännän kanssa neuloja. Perjantaina laiteltiin noita. 


 

Kirjaston puolelta tekivät tuollaisen mainoksen, johon valitsin kuvaksi pääsiäisen aikaan sopivan piirustuksen. Kirjaston alakerrassa on sitten toinen näyttely, jossa on päiväkodin lasten tekemiä töitä☀️ 



sunnuntai 25. helmikuuta 2024

Lumia tuli alas niin että jysähti!

Nyt on ollut lämpimän puolella ulkoasteet, n. + 2 olleet lukemat. Tänään huomasin, että oli jo "lippa" laskeutunut keittiön ikkunan eteen, ja sulamisvesi vain tippuili siitä alas. 






Tuo iso kasa talon edessä, on auran aiemmin siihen kasaamia lumia. Tänään kävi jo vetämässä loskaa pois tieltä. 




Mutta siihen ikkunalippaan... Meni edellisistä kuvista vajaa puoli tuntia, kun säikähdin sisällä kovaa jysähdystä! Tuli mielikuva jostain tykin jysähdyksestä. Siinä sitä lunta nyt tuli alas, niinkuin arvata saattoi.