Illan auringonsäteitä etsimässä

Kävin äsken "valohoitoa" ottamassa. (Isällä muuten aikanaan oli tuollekin sanalle aivan eri merkitys, kuin minulla tässä. Hän tarkoitti, esim. mopon tai auton korjaamokäynnin jälkeen, ettei sille kenties tehty mitään...)
No, enpä minäkään mitään tehnyt, mutta nautin auringon lämmöstä. Se teki hyvää mielelle ja lämmitti mukavasti kroppaakin - näin kesäisissä vaatteissa ulkona ollessani. Lähdin nimittäin ulos kesäiseen tyyliin, vain takki niskaan ja kengät jalkaan. Ensin menin kallioille, johon illan aurinko parhaiten paistaa. Sitten lähdin myös tietä pitkin tallustamaan. Siinä tiellä kävellessäni etsin niitä aurinkoisia kohtia tiestä.

Sitä yrittää kai kouristuksenomaisesti pitää kiinni vielä "kesästä". Mikä kesä muka nyt enää on? En haluaisi antaa periksi syksylle, ja senjälkeen nopeasti tulevalle talvelle. Ikäänkuin voisin pitää kesää luonani, kun kuljen kesäisessä hameessa, kesäisissä väreissä. Olenhan joutunut jo antamaan hiukan syksylle periksi kuitenkin. Olen tällä viikolla laittanut joka aamu farkut jalkaani. Ja joinakin aamuina käsineet käteeni. Olen kuitenkin myös joka päivä vaihtanut kesähameen päälleni iltapäivällä. Toivonkin, että näitä aurinkoisia syyspäiviä riittäisi vielä.

Tämä kuva taannoiselta retkeltä lammelle

Aamupäivällä kävin hieman keräämässä pihlajanmarjoja. Tarkoitukseni oli tehdä hilloa niistä. Kerran aiemminkin  olen sitä tehnyt. (Ei se mikään suursuosikki ollut, mutta käytettiin kyllä.) Nyt keräämäni marjat viskasin lopulta pois, kun ne olivat jo hieman epämääräisen oloisia. Tänä vuonna niitä on ollut ihan ylenpalttisesti. Olisi pitänyt aiemmin ryhtyä toimeen. Hidas hämäläinen...