maanantai 27. lokakuuta 2014

Muistilappuja ja muuta arkista

Tässä tänä aamuna keittiön pöydällä lojuneita muistilapuja.  Tuo ylin (ja kaunein) tosin on jo eilisaamulta peräisin. Nuorimmainen kirjoitti sen lauantai-iltana minulle muistutukseksi sunnuntai-aamua varten. Eihän noin hienoa muistilappua voinut jättää huomiotta, joten pakkohan sitä kaurapuuroa oli keittää. Se on hänen herkkuaan ja itsekin tykkään kyllä. Harvemmin silti tulee tehtyä, kun muut ei siitä niin erikoisemmin tykkää.


Sitten tässä on vanhimman neitokaisen herättämismuistutus, minun kauppalappuni ja isännän muistilappu. Alin on  keskimmäisen, aamulla juuri ennen taksille lähtöä (oli jo takki päällä ja muutenkin täydessä tällingissä), kirjoittama. Työkaluja tarvitaan "laivatelakalla". Eilenillalla sieltä valmistui jo yksi alus ja isännän toivotaan tekevän tänään toisenkin aluksen. Onhan niitä tosin tehty jo ennenkin, mutta onhan uusia aina kiva saada.

Mitä muuta sitten tänään? Aamulla huomasin ulos katsoessani, että yhden peltilehmän (tai hevosen) "loimi" oli tiessään. No, se löytyi sieltä vierestä kumminkin. Ei sentään tarvinnut metsästä lähteä etsimään.  Tuuli oli niin kova, että oli riipinyt sen irti ja hajottanut myös toisen auton lasissa olleen suojan. Laitoin sille vaatteensa kadottaneelle peitteen takaisin päälle ja oikein mahavyön kiinni - ja se oli puolentoistatunnin päästä taas lähes irti...

Keli oli aamulla karsea. Sadetta ja jäätä tiellä niin, ettei tiennyt missä parhaiten pystyssä pysyisi.  Parhaimmaksi osoittautui kävellä tien ulkopuolella. Näin saatiin pienemmät taksiin ja tuntia myöhemmin lähdin vanhemman neitokaisen seuraksi kävelemään kun hän meni linja-autolle.  Päivällä isäntä lähti keskustaan asioille ja silloin lämpö ja sade oli jo parantanut paljon tilannetta, mutta siltikin autolla oli luiruilupaikkoja. Minä jäin tänään kotiin. Työn alla oli yksi neuletakki jonka saisi taas käyttöön vetoketjun vaihtamalla.  Näytti menevänkin se homma odotettua paremmin. Kun sain iltapäivällä tytöt vastaanotettua taksista, jäimme ulos etsiskelemään aurauskeppejä. Niitä löytyikin pitkin tienvarsia ihan kiitettävästi. Niitä  sitten ripottelin ylhäältä alas asti tiellemme. Ehkä isäntä muutaman kepin saa tehdä lisää, jos niitä tiheämmin tarvitsee laittaa, kuin mihin niitä ripottelin. Joskus niitä joutuu myös huonon kunnon vuoksi uusimaan. Keppien laitto onkin sitten isännän puuhaa.

Nyt olisi pyykit pyörineet koneessa. Niitä ei vain nyt just pääse laittamaan telineelle. Kylppärin lattian nimittäin  ovat valloittaneet erinäiset märät ällötykset: kolme sateenvarjoa levitettynä, kumisaappaita, märkiä hanskoja, villasukkia, litimärät suojahousut ja seinällä roikkuu märkiä takkeja, lakkeja ja huiveja. No, sateenvarjot voinee kohta hakea pois ja sitten sinne jo mahtuu itsekin sekaan pyykkikoreineen.

Nyt on ruoka tehty ja syötykin. Isäntä tuli kaupungilta vanhin neitokainen mukanaan. Mukana oli myös tavanomaisten ruokaostosten lisäksi herkkuja. Ne olivat hyvän asiointikierroksen kunniaksi :)



2 kommenttia:

  1. Kauniita muistilappuja tehty sinulle. Herkut ovat aina kiva yllätys. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Varsinkin muuten ankeana ja arkisena päivänä.

      Poista