maanantai 1. kesäkuuta 2015

Lieksan kirkossa

Siellä tapahtui lauantaina ylioppilaiden lakitus. Näin oli myös kolme vuotta sitten. Lieksan kirkkohan on hyvin kaunnis ja valoisa, joten puitteet olivat upeat. Asetuimme istumaan ihan ylioppilaiden taakse ja oma tyttäremme istui aivan edessämme.


Juhla vasta alussa


Itse juhlaa en sen kummemmin käy selostamaan, koska tälläiset juhlathan yleensä menevät suunnilleen saman kaavan mukaan puheineen ja musiikkiesityksineen. Itse nautin erityisesti musiikista. Tosin Karjalaisten laulu herättää minussa aina tunteen, ettei se ole minun lauluni... ainakaan vielä. Sukuni sijathan ovat Hämeessä ja entiset asuinsijani Satakunnan laulun mailla. Juhlassa olivat läsnä "riemuylioppilaat". Heitä olivat ne, jotka saivat lakkinsa 50 vuotta sitten. Heitä katsellessani tajusin, etten tule koskaan saamaan kutsua "riemuylioppilasjuhliin", koska en ole itse ylioppilas. Sen hetken olisin halunnut ikuistaa, kun nuoret sitten istuivat edessämme jo lakit päässään, ja taustalla näkyi Lieksan kirkon alttaritauluna toimiva ikkuna, josta näkyi vihreä keväinen luonto. Se hetki oli  jotenkin vaikuttava.


Uusi ylioppilas kukkineen

Sisarukset yhteiskuvassa


Kotona sitten kävi muutama tuttava kahvilla. Ja niissä merkeissä kului lauantaipäivä, johon oli aivan aamulla kuulunut tavanomaiseen aikaan nuorimpien kouluunlähtö. Illalla tuntui merkilliseltä ajatukselta, että se kaikki oli tapahtunut saman päivän aikana. Tänään, maanantaina, saamme vielä yhden vieraan. Ja huomenna sekä ylihuomenna, ylioppilaalla onkin jo pääsykokeita tiedossa.


8 kommenttia:

  1. Tuli liikutuksen kyynel poskelle lukiessa ja ajatellessa sitä kirkkoa ja kaunista kirkkomaata kera nuorten. :) Teidän lapset ovat kasvaneet paljon viimenäkemältä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oli se tunteita herättävä tilaisuus kyllä. Kasvaneet tosiaankin ovat. Kaipa minä ennenpitkää olen se tämän porukan lyhyin:)

      Poista
  2. Paljon onnea kauniille ylioppilaalle täältä ruotsista!

    VastaaPoista
  3. Kiitos! Oli kiva lakkiaispäivä:) T: Susanna

    VastaaPoista
  4. Kaunis asu tytölläsi. Kyllä on muuten todella paljon tyttö äitinsä näköinen. Ihan kuin katselisi sitä nuorta Tuulaa, joka Pomarkun raittia joskus muinoin askelsi.:) Kyllä nuoret on nättejä. Terv. Tarja

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinhän ne jotkut muutkin ovat sanoneet minun näköiseksi. Itse näen hänessä kyllä mieheni suvun piirteitä. Joskus olen miettinyt, että olisipa kiva nähdä esivanhempia rivi edessään, jotta näkisi mistä mikin piirre tulee.

      Poista
  5. Paljon onnea ylioppilaalle näin jälkikäteen! Meilläkin meni kuopuksen yo-juhla hyvin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos samoin! Nyt alkaa sitten uudet vaiheet.

      Poista