lauantai 16. huhtikuuta 2016

Pieniä ompelujuttuja

Vaihteeksi ompelukonehommia. Ensin tosin ei meinannut ne hommat luistaa, kun trikooneulan jälki oli kamalaa; tuli reikäistä. Vaihdoin neulan, mutta ei auttanut. Seuraavana päivänä otin samasta paketista sen neulan, josta arvelin, etten sitä vielä ollut kokeillut, ja sillä tuli kunnon jälkeä.

Olikin onni onnettomuudessa, sillä jos ompeluni olisi ekalla kerrralla onnistunut, olisin toteuttanut tyttöjen hameiden korjauksen (eli kuminauhakuja uusiksi) tylsemmällä tavalla. Ehdinpä minäkin jo huokaista tuonne ylöspäin Marumummelin tapaan, että kone tulisi kuntoon, ja tulihan se:) Nyt muutin suunnitelmaa ja laitoinkin leveän valkoisen resorin. Resorit ovat poolopaidan kauluksia ja sopivat sellaisenaan tyttöjen vyötärölle:)


Nuo tyttöjen hameet olivat joskus hihattomia kokohameita. Kun ne tulivat pieneksi, leikkasin ne kainaloiden alta poikki ja laitoin vyötärölle kuminauhan.

Toinen ompeluprojektini poiki edellisen homman onnistumisesta. Kaivelin laatikoitani ja huomasin nuo pitkät hihat, (joista toiseen testasin edellisenä päivänä trikooneulaa) sekä kangaskaistaleen, joka on jonkun mekon helmasta varmaankin (meille jostain tilkkupussista tullut). Mietin, että mitähän niistä saisi. Muutakin tilpehööriä laatikossa oli, mutta nämä käytin nyt. Otin sitten kaapistani pisimmän t-paitani ja värkkäsin näistä tätä.





Kun olin saanut yhden hihan paikalleen, muistin ja näin omin silmin, miksi olin ne hihat pois leikannut... tiukat makkarankuoret.  Tässä muuten linkki juttuun, mitä tuli saman paidan yläosasta ja helmasta: Mekko t-paidoista.  No, jatkoin hommaa silti. Helmaan sain harsittua rypytetyn kaitaleen ja kokeilin peilin edessä miltä näyttää. Helman kaitale näyttää tässä kuvassa ihan kivalta... mutta minulle se ei kuitenkaan sopinut.  Ehkä sen olisi voinut saada helmaan niinkin, ettei se olisi ollut niin leveällä, mutta en olisi tykännyt siltikään ja poistin kaitaleen. Saa nähdä pysyvätkö nuo hihat paikallaan. Jos tuota en noin käytä, niin ne saa helposti pois sitten.




















Joku lintu tuossa kai on, mutta melko haalistunut jo. Kirppikseltä ostaessa jo oli tuollainen. Paidan väri on suunnilleen tuollainen viininpunainen kuin tuossa kauluskuvassa.  Paidan kaula-aukkoon olin samana aamuna laittanut kuminauhan, koska se oli turhan avara.


16 kommenttia:

  1. Nyt on tytöillä kivat kevät/keä hameet, ihanaa pallollista kangasta! Ja itsellesi teit kivan kevätpaidan/tunikan :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ja ainakin ihan mukavaksi päällä kehuivat:) Luulisin, että omaanikin tulisi pidettyä.

      Poista
  2. Tuli mieleen, kun otsikko on Pieniä ompelujuttuja, niin ainakin isompia kuin mulla...mullahan ne pieniä oli kun oli nuken vaatteita :D Ihanaa päivää sinulle <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin ja kivoja vaatteita nuket olikin saaneet. Ja sullahan oli siellä ne kaksosetkin ja se minimaailmakin:)

      Poista
  3. Voi, olisipa minullakin tuollaiset ompelutaidot! Kaunista teet! /Leena-serkku

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. :) Tällä kertaa olin itsekin tyytyväinen näihin, varsinkin noihin tyttöjen hameisiin. Olin nimittäin jo luullut, että ne joutuu poistamaan käytöstä.

      Poista
  4. Aivan ihanat hameet. Tykkään vieläkin kellohelmaisista tai muuten leveästä helmasta ja leveästä vyötärökaitaleesta. Itselle ne eivät enään sovi, näyttäisin omenalta jolla on jäkäläinen oksanpätkä mukana. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei kyllä minullekaan tuollainen olisi se kivoimman näköinen vaihtoehto, mutta tytöille sopii:) Ja heiltä jää kyllä pitämättä sellaiset vaatteet, jotka ei tunnu mukavalta päällä.

      Poista
  5. Hauskan näköiset hamoset teit. :) Itsekin harrastan välillä vanhojen vaatteiden uudelleen muokkausta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos:) Se onkin ehkä hauskinta. Ei tarvitse ihan alusta aloittaa hommaa:)

      Poista
  6. Onpa tuttuja maisemia minullekkin, samaa olen itsekkin kuvannut tuota paikkaa ahveniselta, tuttu pielinen, joka yltää Nurmeksesta Joensuuhun, olen asunut Joensuussakin nuorempana, Vuonislahtea on tullut liikuttua paljonkin lapsesta saakka, kun täti on asunut 50 vuotta siellä.Aloinkin katsella että miten kuvasi maisema kuvasi näyttävät niin pohjois-karjalaisilta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. :)Kyllä nämä täkäläiset maisemat; vaarat ja Pielinen, ovat kauniita. Varsinkin vaaramaisemat ihastutti minua, kun aikanaan näille seuduin muutin. Vuonislahdessahan me käymme kesäisin uimassa, siinä kylätien varressa olevassa rannassa, jonka vastapäätä on näkymät Kolille. Talvisaikaankin ne valot sieltä kivasti näkyy.

      Poista
  7. Koli on minulle myös tuttu ja läheinen paikka, äitini ja veljensä asuivat siellä ja mummo, olen pyöräillyt siellä ja käynyt muutenkin vaaroilla.Synnyin kolin toisella puolella juukassa.Voisihan sitä vaikka pyöräillä kesällä lieksasta tätini luo ja matkalla uida siinä vuonisjärvellä, en ole uinutkaan siinä, käyn aina Timitran rannassa uimassa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Koli on kyllä todella upea. Kävimme siellä viime kesänä. Se Vuonislahden uimaranta on kyllä kiva; rauhallinen ja matalaa hiekkarantaa. Kesää odotellessa:)

      Poista
  8. Autioituneet talot blogissa on paaterista eeva ja paavo Ryynäsen koti, upea ja erikoinen paikka, etenkin ne veistokset, mahtavaa taidetta.Heidäthän on haudattu sinne kotipihalle.Tätini luo on kyllä n.25 km. mutta eihän se ole matka eikä mikään kesällä pyöräillä,minulla kun on pyörä siellä äitini luona.
    t.pike sanosekukkasin blogista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Huomasinkin ne Paaterin kuvat eilen siellä:) Mekin olemme siellä käyneet ja kuvia ottaneet. Se on todella mielenkiintoinen paikka.

      Poista