torstai 14. heinäkuuta 2016

Matkalta kotiin

Länsirannikolla kävimme ja eilenillalla siltä reissulta palasimme. Matka meni hyvin. Sukulaisia ja ystäviä tavattiin.  Kotiinpaluussa oli loppumatkasta hieman ylimääräistä lisäjännitystä; auto nimittäin alkoi temppuilla loppumatkasta, eli Joensuussa. Pelkäsin, että se ei vie meitä kotiin asti, mutta päästiin kumminkin! Olihan sitä joku huokaus tuonne ylöspäin osoitettu, että kotipihaan asti päästäisiin...



Ja kun oli auto ajettu pihaan ja käännettykin  valmiiksi, perä portaita kohden tavaroiden purkua varten, noustiin autosta,  ja kas kummaa, joku musta, karvainen otus, tulee talon nurkan takaa esiin... koirahan se oli. Koira osoittautui hyvin seuralliseksi ja mukavaksi kaveriksi. Lasten kanssa palloa kuljetteli. Sittemmin selvisi, että se oli lähtenyt pikku kierrokselleen salaa, mutta kohtapuoleen se haettiin takaisin kotiinsa. Ja meillä lapset tietenkin puhui koirasta loppuillan:)

4 kommenttia:

  1. Hyvä, että matka meni kuitenkin hyvin. Kiitos, oli oikein hauskaa nähdä ja jutustella. Teillä oli talonvahti, kaunis hauva näkyy olevan. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä sitä saa olla tyytyväinen ja kiitollinen, että matka meni hyvin. Ja oli kiva kun saatiin tavata:)

      Poista
  2. Ajattelinkin, että olette lomalla, kun ei postauksia näkynyt... Itsellä on ollut kova ompelu-buumi sillä aikaa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. :)Monta päivää meni ilman konetta. Nyt täällä pyykkivuoria selvitellään. Saa nähdä koska minäkin taas saisin jotain ommeltua.

      Poista