lauantai 29. lokakuuta 2016

Lieksan kirjastossa upea huovutustyö!

Eilen kävimme Lieksan kirjastossa ja siellä oli elokuvahyllyn päällä metsäaiheinen huovutustyö, joka on aivan ällistyttävä! Toivon, että onnistutte allaolevasta linkistä Lieksan kirjaston facebook-sivulle näkemään sen. Se oli laitettu facebook-sivun otsikkokuvaksi, mutta päivän 21.10.  kohdalla  on varsinaisesti esittelyssä työ ja sen tekijä. Ja kommentteja on paljon.



Sen on tehnyt Sini Hyvärinen artesaaniopiskelunsa lopputyöksi... Häntä voisi kyllä sanoa tuon nähdyn perusteella oikein huovutustaiteilijaksi!

---

Ja koska yllämainitussa upeassa huovutystyössä esiintyi kettukin, laitanpa tähän linkin myös juttuuni toisessa blogissani. Siinä kerron kuinka minä näin ketun alkuviikosta allaolevan kuvan maisemissa:




Eipä sitten muuta tällä kertaa.

keskiviikko 26. lokakuuta 2016

Se oli sitten talvinen aamu

Tälläiset olivat tämän aamun tunnelmat, kun menimme lasten kanssa taksia odottelemaan.



Lumi tänne satoi eilen illalla ja lapset olivat tietysti siitä innoissaan.


Hyvää keskiviikkoa itsekullekin!

maanantai 24. lokakuuta 2016

Pelkkää puuta vain

Tämänkertaiset otokset ovatkin vain yhtä lajia, eli puuta. Mutta siitäkin on aika moneksi...




Ja alla ikäänkuin luonnon versio tauluista 
Huuto (Munch) sekä Halla (Simberg)


Sitten on mallia valaanpyrstö...




 Kiehkuroiden ystävillekin on omansa:)



 Ja tästä se taas kasvu alkaa.


perjantai 21. lokakuuta 2016

Äidin syntymäpäivänä

Nyt on varhainen aamu Lieksan korvessa. Kello on 6.30. Mutta millainen mahtoi olla 76 vuotta sitten se lokakuun aamu Luopioisten pitäjän Rautajärven kylässä, siinä pihapiirissä, jonne tieltä johti talon isännän istuttama koivukuja? Sinä päivänä ainakin talossa oli tavallista enemmän hälinää ja touhua. Talon emäntä oli lapsivuoteessa. Mihin aikaan lapsi syntyi, tyttö, sitä en tiedä, mutta joku muu kuin emäntä hoiteli sinä päivänä varmasti lapset ja lehmät.

"Sinun silmäsi näkivät minut jo idussani. Minun päiväni olivat määrätyt ja kirjoitetut kaikki sinun kirjaasi, ennenkuin ainoakaan niistä oli tullut."  Ps 139:16


Lapsi sai aikanaan nimen Seija. Hän kasvoi ja leikki sisarustensa kanssa, joita olivat vanhemmat veljet ja nuoremmat sisaret.  Ja olihan talossa isosiskokin.  Lasten arkeen kuului leikkiä, kotieläimiä,  koulua, kauppakäyntejä, käyntejä ompelijalla, kuten myös heinäntekoa.


Kaiken arkisen keskellä talossa synnyttiin ja myös kuoltiin. Jäljelle veljistä jäi vain yksi. Hän ja sisaret varttuivat aikuisiksi, kuten Seijakin.


Aikuisuus toi mukanaan uuden paikkakunnan. Siellä oli työ, ja tuleva aviomies. Paikkakunnat vaihtuivat ja kun aikanaan tuli muutto karjanhoitajaksi länsirannikolle,  oli mukana perheessä kaksi  tyttöä.


Elämä ei ollut herkkua, vaan siinä oli raskaita kantamuksia. Kaiken keskellä löytyi kuitenkin turva Jumalassa. Ja se turva on kantanut kaiken läpi. Ja kantaa yhä, vaikka elämä on hiljentynyt ja muuttunut aivan erilaiseksi kuin mitä se joskus oli.


"Sinun turvasi on ikiaikojen Jumala, sinua kannattavat iankaikkiset käsivarret." 5 Moos. 33:27

torstai 20. lokakuuta 2016

Syksyn joutsenet Lieksanjoella

Autokorjaamoreissulla sain kameran linssiin nämä. Olin jättänyt auton korjaamolle renkaiden vaihtoa ym. asioita varten ja lähdin kävelemään sillä välin kamera kädessä.









Ja korjaamosta poistuessani sain linssiin jotain paljon jykevämpää. Olin tulossa radalle, mutta puomi oli alhaalla. Ja sieltähän oli juna  tulossa. Äkkiä kamera hanskalokerosta esiin ja nämä kuvat nappasin. Vaunujakin olisin hyvin ehtinyt kuvata, sillä niitä oli veturin perässä paljon.




Tämä on meillä lomaviikko, mutta on mennyt vähän toisin kuin tarkoitus oli. Kotona on  sairasteltu yksi toisensa peräään. Sen vuoksi tuo autokorjaamokäyntikin minulle osui.

tiistai 18. lokakuuta 2016

Ja maasta tuijottivat kuin kalan silmät...

Kiertelin taas eilen ulkona. Ja viihdyin siellä niin, etten oikeastaan olisi malttanut tulla takaisin silloin kun tulin, mutta ruoanlaitto jo odotti - tai oli itseasiassa myöhässä jo.


Otin mielestäni kamalan paljon kuvia, mutta älkää hätäilkö, laitan tähän nyt vain muutaman:) Mutta mitäpäs sanotte näistä "kalan"silmistä? Ne siis tuijottivat minua ruohikosta! Minähän olen sen verran utelias, että tietysti sitten tutkin, mistä on kyse, ja kerronkin teille mitä sain selville, mutta vasta jutun lopussa. Yrittäkää keksiä, ennenkuin katsotte selitykseni...

Ja tässä sitten muutama muu otokseni. 





























 Ja roikkuukos tuossa jotain kalaa kuivumassa?


 Ai, kuivia horsmanlehtiä ne vain olikin...

Ja sitten se "kalansilmäarvoitus". No, oma arveluni meni osittain oikeaan, sillä vesipisaroiksi niitä uumoilin ja niitä ne olivat. Mutta se missä ne olivat, siitä ei arveluni ollut oikea. Kun siirtelin muutamaa ruohonkortta siitä ympäriltä pois, niin toinen "silmä" liikahti, valahti hieman sivulle ja minä sitten tökkimään tikulla tuota kaikkea tietysti.  No, siinäpä ei tosiaankaan vesipisarat köllötelleet lehden päällä - vaan ne oli jonkun alla... Luulin  ensin, että se on  hämähäkinverkkoa, mutta eipä ollutkaan, vaan jonkunlainen ohut kalvo, jonka alapinnalla pisarat roikkuivat.


Jännä ilmiö. Mikä sitten lienee sen  siihen aikaansaanut, joku otus vai kasvimaailman tekosiako oli?

perjantai 14. lokakuuta 2016

Pöllömäistä


Kanerva on taannoin tuttavilta saatu. Pitihän siitä muutama kuva sisällä nappaista, ennenkuin se ulos vietiin. Pöllö ostettiin viime keväänä ja se on viime ajat asustanut keittiön kaapin päällä. 







Hyvää viikonloppua!


sunnuntai 9. lokakuuta 2016