tiistai 18. lokakuuta 2016

Ja maasta tuijottivat kuin kalan silmät...

Kiertelin taas eilen ulkona. Ja viihdyin siellä niin, etten oikeastaan olisi malttanut tulla takaisin silloin kun tulin, mutta ruoanlaitto jo odotti - tai oli itseasiassa myöhässä jo.


Otin mielestäni kamalan paljon kuvia, mutta älkää hätäilkö, laitan tähän nyt vain muutaman:) Mutta mitäpäs sanotte näistä "kalan"silmistä? Ne siis tuijottivat minua ruohikosta! Minähän olen sen verran utelias, että tietysti sitten tutkin, mistä on kyse, ja kerronkin teille mitä sain selville, mutta vasta jutun lopussa. Yrittäkää keksiä, ennenkuin katsotte selitykseni...

Ja tässä sitten muutama muu otokseni. 





























 Ja roikkuukos tuossa jotain kalaa kuivumassa?


 Ai, kuivia horsmanlehtiä ne vain olikin...

Ja sitten se "kalansilmäarvoitus". No, oma arveluni meni osittain oikeaan, sillä vesipisaroiksi niitä uumoilin ja niitä ne olivat. Mutta se missä ne olivat, siitä ei arveluni ollut oikea. Kun siirtelin muutamaa ruohonkortta siitä ympäriltä pois, niin toinen "silmä" liikahti, valahti hieman sivulle ja minä sitten tökkimään tikulla tuota kaikkea tietysti.  No, siinäpä ei tosiaankaan vesipisarat köllötelleet lehden päällä - vaan ne oli jonkun alla... Luulin  ensin, että se on  hämähäkinverkkoa, mutta eipä ollutkaan, vaan jonkunlainen ohut kalvo, jonka alapinnalla pisarat roikkuivat.


Jännä ilmiö. Mikä sitten lienee sen  siihen aikaansaanut, joku otus vai kasvimaailman tekosiako oli?

24 kommenttia:

  1. Kiva postaus, kauniit syksyiset kuvat. Syksyinen luonto on kaunis. Ihanat nuo "kalansilmät". - Mukavaa tiistaita sinulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos:) Tässä onkin oltu vähän niinkuin "viikkovillissä" aina välillä. Kun lapset ovat lomalla ja kotosalla, niin tuntuu arkipäivätkin viikonlopulta.

      Poista
  2. Kauniita kuvia niukalla väripaletilla! Ajattelin, että silmät olisivat olleet esim. nappi. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin muuten, nappi olikin hyvä arvaus. Muistin, että minullakin on nappilaatikossa juuri tuonkaltainen nappi:)

      Poista
  3. Kuihtuvassakin luonnossa riittää paljon kuvattavaa. Enpä olisi arvannut, että vesipisarat sinua tuijottelivat.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä minäkin noita siellä metsässä kovasti tiirailin, että mitä ihmettä ne on:) Näin syksyllä, kun on lehdet tippuneet, tulee esille muuta mielenkiintoista.

      Poista
  4. Hahaa! Nauroin jo tuolle kuvallekkin. Luonto on uskomaton.

    Tykkään ihan hirveästi syksystä. Silloin puutarhasta tulee näkyviin taas ihan uusi puoli. Vaikka kesällä on ihanaa kun kaikki vihreänä ylipursuaa, niin syksyllä se tietty pelkistyminen tekee tosi hyvää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oli tuo kyllä aika ilmestys. Itse en oikein tykkää syksystä sen takia, että tulee pimeää ja talvikin sitten kohta, mutta täytyy myöntää, että kyllä syksyssäkin on ne hyvät puolensa:)

      Poista
  5. Jännä ilmiö. Ihan kuin sieltä heinien alta olisi joku outo otus tuijotellut.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin on. Ihan ne tosiaan jonkun otuksen silmiltä näyttää:)

      Poista
  6. Olipa erikoiset ne silmät. En yhtään arvannut mitä ne olisivat. Muutenkin hienoja syksyisiä kuvia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei sitä aina tiedä kun tuonne metsään lähtee, että mitä mielenkiintoista esiin tulee:)

      Poista
  7. Mettään meni arvaus. 😊 Luulin leikkiautoksi. 😊 Livekalathan siinä, kohta on joulu. 😊 Upeita kuvia, kiitos. 😊

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Leikkiautokin olisi ollut mainio arvaus:) Ainahan sitä lapsilta tahtoo metsään jotain jäädäkin. Tänäänkin katselin, että joku punainen, monen metrin pituinen lanka kulkee jostain muovikiposta leikkimökin seinään asti... Liekö jotain heppaleikin juttuja vai mitä lie ollut.

      Poista
  8. Ihania kuvia oletkin ottanut <3 Ja nuo kalansilmät! Minä tuossa veikkailin että siellä on oikeasti joku kalanpää jonkun eläimen jäljiltä. Hauska ilmiö :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olisi tosiaan voinut ollakin niinkuin arvelit:) Muistelin tuossa juuri isännälle, että joskushan meillä oli joku osa kalaa, taisi olla juuri pää, kun löytyi tuolta tieltä. Kai sen oli joku lintu siihen tiputtanut.

      Poista
  9. Tämähän oli oikea jännitystarina. Kyllä luonto on ihmeellinen!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin on:) Ei sitä tiedä, mitä mielenkiintoista milloinkin löytää, vaikka yleensä niitä samoja paikkoja kuljeskelee. Tuo tosin oli semmoista vähän harvemmin kuljettua aluetta.

      Poista
  10. En kyllä arvannut oikeaa vastausta:D Tosi hienoja kuvia:) T: Villasukkavihulainen

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos:) Olin itsekin yllättynyt siitä, millainen ilmiö se oli.

      Poista
  11. Vau onpa hienot kuvat, kuvat sen kuin paranevat ja aina uutta mielenkiintoista löytyy.Kalansilmät on jännä juttu-uskomatonta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuommoistakin voi löytää kun koluaa metsää kaikesssa rauhassa; kun on aikaa silmäillä pieniäkin yksityiskohtia:)

      Poista
  12. Onpa kauniita yksityiskohtia luonnosta :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuntuu, että nyt kun lehdet ovat puista poissa, niin näkee sitten enemmän muuta mielenkiintoista.

      Poista