tiistai 29. marraskuuta 2016

Piirakka 40-vuoden takaisesta kotitalousvihostani

Vuonna -76 alkoi minulla koulussa kotitalous, seitsemännellä luokalla. Tietenkin odotimme, että pääsisimme heti tekemään jotain hyvää, mutta eipä se ihan niin mennyt. Ensiksi oli jotain tylsää teoriaa, kodinhoitoasiaa tms. Kun sitten tuli ihan kokkaamisen vuoro, saimme kaksi vihkoa. Toiseen käskettiin kirjoittaa leipominen ja toinen oli ruokavihko. Sitten vihot päällystettiin koulusta saadulla paperilla, joka oli jotain haaleaa väriä. Minulla taisi ainakin toisessa olla joku kellahtavan värinen. Nyt minulla on tallessa alkuperäisistä vihoista leipomisvihko. Saamattomuuskin voi joskus olla hyvä asia... Nimittäin yli 20 vuotta sitten sain innostuksen kirjoittaa ruokavihon ohjeet siististi kovakantiseen, uuteen vihkoon ja se oli sitten alkuperäisen vihon tuho... No, leipomavihko jäi talteen. Siitäkin kyllä ne paperit päältä olen hävittänyt. Olin kai silloin utelias näkemään jälleen sen sinisen, vähän kuun eri asentoja muistuttavan kuvion.




Tehtiinpä sitten nuorimpien kanssa muutama päivä sitten, tuon kyseisen leipomavihon ohjeella, aivan vihon  alkuosassa oleva "Tomaattilihapiirakka".  Olen sitä joskus ennenkin tehnyt, mutta muistini mukaan se ei kovin kummoien ollut. Siitä tykkäsi kuitenkin nyt isäntä ja lapsetkin kehuivat. Ja minustakin se oli hyvä. Liekö ollut siinäkin syytä, että laitoin piirakkaan jauhelihaa enemmän kuin ohjeessa oli.

Tässä ohje halukkaille:


(Kirjoitin sen itseasiassa neitokaisia varten, koska eiväthän he saaneet selvää kamalasta käsialastani, joka vihossa oli... Alkuperäinen ohje oli siis tuo pienempi määrä, jonka satsin mekin nyt teimme, mutta useimmiten piirakat meillä tehdään uunipellille.)


Olisin ottanut piirakan ohjesivusta kuvan, mutta se aukeama oli niin kamalan näköinen, 40-vuoden vihon "retuuttamisen" jälkeen, että päädyin kuvaamaan "vähän siistimmän" näköisen kohdan vihosta. Vihkoon kirjoitettiin kolmen vuoden ajan, usein opettajan sanelun mukaan aika kiireesti. Toisinaan hän saattoi laittaa jotain taululle jäljennettäväksi.  Aluksi olin käyttänyt tusseja ja kuulakärkinää, loppuosa onkin lähinnä lyijykynällä tehty. Tuo pannunalunen piirakkavuoan alla, jossa on kaunis vihreä helmikahva,  on nuorimman koulussa tekemä.  Meillä ovat kaikki neljä tehneet koulussa omat versionsa pannunalusesta.



Nythän onkin sitten koulussa niin, että jo viidennellä luokalla on valinnaisia aineita.  Niistä kotitalous on yksi. Ja sitä omaa "kotsan" jaksoaan yksi meillä kovasti odottaa. Hänen jaksonsa osui kevään viimeiseksi. Sitä ennen on ollut muita valinnaisia aineita ohjelmassa. Meillä ovatkin olleet leipomatouhut jo pitkään ihan jäässä. Jospa se siitä taas viriää hieman nuorimpien innostuksen myötä. Meillä ei aikanaan kotitalous ollut mikään valinnaisaine, kuten ei mikään muukaan. Oma yläasteaikani meni vanhojen kansalaiskoulun opetussuunnitelmien mukaan, koska olin vielä sitä sakkia, joka ei ollut mennyt aikanaan oppikouluun. Muistini mukaan oman ikäluokkani jälkeen olisi ollut vielä yksi ikäluokka sellainen, mutta kotitalousluokka muutettiin kai jo minun ikäluokkani jälkeen ruokalaksi. Nuoremmat ikäluokathan olivat siirtyneet toiseen kouluun, joten kahta kotsanluokkaa ei enää tarvittu.


10 kommenttia:

  1. Seiska luokallahan se mullakin alkoi "kotsa" tai "köksä", jota nimeä taisimme enemmän käyttää. Meillä oli sininen rengaskansio, johon ruokaohje-paperit laitettiin.Käsitöisssä oli muuten samanlainen sininen rengaskansio myös. "Kotitaloutta nuorille" oli meidn köksä-kirja, joka edelleen on mulla. Paperilla olevat ruokaohjeet on myös, mutta vaan eri kansiossa, tosin 70-luvulta sekin :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillä ei käsitöistä ollut mielestäni mitään muistiinpanoja. Kappas, meillähän on sitten ollut sama kotsankirja:) Se on mullakin tallella, vaikka useat sivut onkin ihan irrallaan. Mun kirja on pehmein kansin.

      Poista
  2. Heitin juuri siivotessani roskiin vanhat köksän muistiinpanoni. Ehkei olisi kannattanut mutta siitä on jo pitkä aika kun viimeksi olen niistä mitään ohjetta etsinyt. Nykyään netistä löytyy niin hyvin ohjeita. Meilläpäin sanottiin, että on köksää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minäkin heitin eilen pois kauan säilyttämiäni lehtiä. Väheni yksi laatikko:) Totta on, että netistä löytyy nykyään ohjeita helposti ja meilläkin nuoriso etsii ohjeensa sieltä. Minä vain en ole vielä oppinut niihin uusiin tapoihin:)

      Poista
  3. Minä tein muistaakseni ensimmäiseksi teeleipiä kotitaloustunnilla ja leivoin niitä vielä kotonakin. Tuo pannunalunen on aivan ihana, terveisiä vaan nuorelle käsityöläiselle ☺.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Neitiä hymyilytti kun kuuli illalla nuo terveiset:) Mullakin tuossa vihossa on joku teeleipien ohje, vaikka ei ihan ensimmäisenä vihossa ole. Leivontainnostus oli silloin alkuun mullakin kova:)

      Poista
  4. Hienoa, että on tallessa. Ne suojaparetit oli vihreä ja keltainen, piti päälystää erivärillä leipomus- ja ruokavihko. Meillä ei nuorinmalla ole vielä valinnaisaineita. Ensivuonna alkaa kotitalous ja ainakin isoilla se oli valinnais mahdollisuus 8-9 luokilla. On hyvä kun lapset ovat kiinnostuneita kokkaamaan, syödä kun pitää joka päivä. 😊

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näyttäisi olevan niin, että kun kotitalous on alkamassa, niin silloin innostus lapsilla ja nuorilla ainakin on kova. Kuten oli itselläkin silloin aikanaan:) Itsellä ei kyllä moinen innostus ollut mikään pysyvä ilmiö esim. leipomiseen, mutta on ollut aikoja, jolloin sekin on enemmän innostanut. Se lienee ollut nuorison "kotsa"aikaa, kun meillä kakkuja leivottiin kohtuullisen usein. Nyt en muista milloin olisi viimeksi kuivakakkua tehty...

      Poista
  5. Minulla on vielä jäljellä molemmat vihkot ja silloin tällöin niistä jotain teenkin. Kirja oli jo niin räjähtänyt, että vähän aikaa sitten heitin pois, kun siitä en vuosiin ollut mitään ohjeita katsonut. Mutta onko sinulla vielä niitä ystäväni-kirjoja tallessa? Juuri katselin, mitä olit omaani kirjoittanut. :) Terv. Tarja L

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kivaa kun sulla on ne molemmat tallessa:) Minäkin silloin tällöin jotain niitä ohjeita käytän ja esim. munariisipiirakat on sellainen samoin keitinpiiraat. Itseasiassa mulla ei varsinaista ystäväkirjaa ollut, vaikka olisin kyllä halunnut. Toisten kirjoihin kirjoittelin kyllä. Ja sitten mulla on tallessa niitä kiiltokuvallisia muistovihkoja. Sieltä löytyy sunkin kirjoittamia värssyjä:)

      Poista