tiistai 13. kesäkuuta 2017

Nyt nähtiin karhu!

Nyt se sitten nähtiin omin silmin meidän nurkilla:  KARHU!  Isäntä oli juuri vienyt nuoren miehen ison tien varteen linja-autolle, kun hän takaisin tullessaan näki postilaatikkomme lähettyvillä karhun. Hän tuli kiireesti autolla pihaan ja haki meidätkin katsomaan. Ehdimme sitten kotona olevatkin sen karhun nähdä ja saada kuviakin. Sieltä se tienpielestä pönki tielle. Siinä hetken meni auton edellä ja sitten meni metsään sinne puolelle tietä, jossa meidän kotimme sijaitsee...







Tämä tapahtui tunti sitten... Siellä se sitten jossain metsässä meidän talon lähettyvillä nyt pyörii. Eipä mennä tänään postilaatikolle kävellen.

28 kommenttia:

  1. Hurjaa! Kyllä tuollainen näky pysäyttää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oli se yllättävä tapaus tänään. Lähes 19 vuotta on täällä asuttu ja nyt omin silmin nähtiin. Onhan sitä kyllä monesti kuultu, että niitä täällä on ja itsekin jälkiä nähty.

      Poista
  2. Hienot kuvat ja kaunis eläin. Turvallista yhteiseloa ja toivottavasti kaveri on vain käymässä. En menis minäkään ilman autoa postin hakuun.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toivottavasti se tosiaan asustaa jossain asumattomalla seudulla. Sen postin kävin sitten autolla katsomassa, eikä laatikossa edes ollut mitään. No, kulkihan siinä roskapussitkin samalla roskikseen.

      Poista
  3. Hienot kuvat sait...mä kyllä pelkään karhuja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen sanonut monesti etten haluaisi karhua täällä nähdä, koska se vaikuttaa heti kulkemisiimme. Ei tuonne oikein voi mennä kävelemään nyt ja ihan pihassakin katselee ympärilleen, että onko se jossain lähistöllä.

      Poista
  4. Voi mahdoton sentään! Vai tuollaisia kavereita siellä pyörii...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin pyörii... Nyt omin silmin nähtiin se, mikä ennen on vain toisten kertomana kuultu ja itse havaintoja jäljistä tehty.

      Poista
  5. Hui ja oi! Olisipa upea nähdä, mutta ei ehkä ihan omassa pihapiirissä. Toivon ja pelkään, että kohtaisin jossakin kuvausreissulla :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minäkin tänään mietin, että olisi kyllä kiva päästä kävelemään ja sinne postilaatikollekin kävellen. Muistettiin sitten, että onhan meillä karhukellotkin, mutta enpä siltikään kävellen siihen reissuun lähtenyt.

      Poista
  6. Hyvät kuvat olet saanut karhusta. En minäkään kyllä ilman autoa pihasta
    lähtisin ja katsoisin ympärilleni kun ulkona liikkuisin,on se karhu pelottava

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oltiin äsken tuossa ihan pihassa ja pihatiellä, mutta kauemmaksi emme uskaltautuneet. Siinäkin katselin vähän ympärilleni, ettei vain missään metsän puolella karhua näkyisi.

      Poista
  7. Vastaukset
    1. Aika hurjaa tosiaan on. Kyllä nyt ollaan kovin paljon ihan sisätiloissa, eikä voi lapsiakaan päästää pyöräilemään tuonne lähiteille, kuten aiemmin sitä tykkäsivät tehdä.

      Poista
  8. Haluaisin itekkin nähdä joskus karhun, siellähän niitä on susirajalla paljon, tätini on asunut 50 vuotta etempänä teiltä korvessa, ja lähes kaikki kesät marjastanut,eikä karhu tai susi hyökännyt, ei se sinua vaani siellä nurkan takana, toivottavasti pääset pelon yli, Jumala on pedotkin luonut,ja ovat alamaisia hänelle, eikä ilman Jumalan sallimatta tapahdu mitään, jos uskossa olet, pitää luottaa Jumalaan että hän varjelee. Ihmiset ovat vieraantuneet luonnosta ja metsästä, etteivät uskalla mennä sinne, kun media kaiken lisäksi peloittelee punkeista lähtien,etenkin täällä,onhan täälläkin susilaumoja,mutta kun metsään menee, niin ei niitä edes ajattele.Tädin mies ja poika metsästi siellä yli 20 vuotta, mutta ei törmänneet koskaan karhuun. t.sanosekukkasin

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mekin olemme täällä lähes 19 vuotta olleet, eikä ole ennemmin nähty. Mainitsit tuossa nuo punkit myös. En ole punkkia edes tunnistanut ennen tätä kesää, mutta nyt niitäkin on tullut tänne. Tänä kesäkautena jo useampi löytynyt iholta, joista yksi nuorinta oikein purrutkin. Silloin kun kouluissa oli se todistusten jakopäivä, niin toiseksi nuorin oli saanut kaksi punkkia itseensä. Nämäkin tekee aika nihkeäksi ulkoilun ja varsinkin metsään menon. Olet ihan oikeassa siinä, ettei mitään sallimatta tapahdu ja Jumalan varjeluksessa olemme. Siltikään sitä ei ehdoin tahdoin halua asettautua tilanteisiin, joissa kokee vaaran olevan. Kaipa sitä taas ulkoilemaankin aletaan kunhan vähän aikaa kuluu.

      Poista
  9. Vau! HArvinaista nähdä karhu livenä, jälkiä kyllä monesti näkee, mutta harvoin niitä pääsee näkemään ja kuvaamaan vielä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mekin olemme aiemmin kyllä jälkiä nähneet ja metsästäjien juttuja kuulleet, että täällä niitä on. Joku sanoikin joskus, että ollaan kuin eläintarhassa täällä... Ihan hyvä, että tuon otoksen sain, vaikka mieluusti se olisi saanut tapahtua jossain muualla. Nyt se oikein todensi sen, mitä on ollut tiedossa jo aiemmin.

      Poista
  10. Suoloinen nalle, mutta en kyllä haluaisi kasvotusten kohdata..:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mukava sinänsä nähdä karhu, kun sai olla autossa itse, mutta olisi kamalaa kohdata se jollain postilaatikkoreissulla vaikkapa. Meillä kun on postilaatikko vajaan puolen kilometrin päässä kotipihasta.

      Poista
  11. Wau, mikä harvinainen kokemus!! Itse olen joskus toivonut, että juuri auton ikkunasta näkisi karhun, muutenhan se olisi kovin pelottavaa... Sait kivat kuvat! Karhu kai liikkuu pitkiä matkoja, joten voi olla jo kaukana?

    Täälläkin on paljon karhuja, nyt vähän aikaa sitten oli mediassakin juttua, kun yhteen riistakameraan oli tallentunut kokonaiset neljä karhua kerralla! Me kuitenkin asumme niin keskustassa, että tänne ne eivät aivan ensimmäisenä tule. Mieheni serkku on joskus nähnyt karhun heidän talonsa lähellä ja yksi tuttumme on nähnyt kerran karhun pururadalla muutaman kilometrin päässä täältä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin, meillä oli onneksi turvalliset olosuhteen nähdä tuo, kun autossa saatiin olla sen nähdessämme. Ne kyllä liikkuu pitkiä matkoja tietääkseni, mutta muina vuosina metsästäjät ovat kertoneet, että niitä on oikein asustellut tässä lähettyvillä. Tämä kylä oli ainakin muutama vuosi sitten Suomen tiheintä karhualuetta. Joku toimittaja oli Hesarista käynyt oikein juttua siitä tekemässä kuulemma. Itse en ole kyseistä juttua nähnyt.

      Poista
    2. No huh, että oikein tiheintä karhualuetta!! No, siihen nähden kuitenkaan ette ole paljon karhuihin törmänneet. Kyllä kai ne väistävät ihmistä useimmiten, vaikka ei aina kylläkään... Onhan se varmaan vähän pelottavaa asua sellaisella alueella.

      Poista
    3. Onneksi emme ole nähneet enempää ihan tässä. Vanhin tytär näki kerran koulumatkallaan linja-autossa istuessan Lieksaan mennessä, kaksi karhua ja hirven samalla reissulla. Ja nuorimmat on joskus nähneet koulun lähettyvillä karhun. Joka vuosi täällä päin on ammuttu joku karhu, että siihen nähden näköhavaintoja vähän.

      Poista
  12. Hauska muuten tuo viimeinen kuva! Käveleekö vai juokseeko se siinä? Jotenkin se näyttää niin vauhdikkaalta :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä tuossa viimeisessä kuvassa vauhtia on:) Se nimittäin pisti juoksuksi kun tulimme sitä lähemmäksi autolla. Tuosta se sitten kohta kääntyi metsään vasemmalle puolelle tietä.

      Poista
  13. Kun minäkin (ihan turhaan) vähän pelkään noita metsänpetoja, niin minulla on taskussa mukana sellainen hälytinlaite, josta kuuluu yli 100 desibelin ujellus, kun siitä irrottaa "sokan" . Luulisi että sitä pelästyisi mikä tahansa metsänelävä, jos meinaisi tulla maistelluksi :D Ainakin se tuo pikkuisen lisää turvallisuudentunnetta kun yksin tuolla metsissä öisin liikkuu.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ahaa, sulla on sellainen varokeino:) Mulla voisi olla vähän vanhanaikaisempi keino käytössä (jos siitä nyt mitään hyötyä olisi edes), nimittäin karhukello. Meillä on kaksikin sellaista joskus kauan sitten ostettu, mutta kun tänään postilaatikolle lähtiessä olisin varustanut itseni sillä, eihän tietenkään kumpaakaan löytynyt. Ovat tietysti jossain lasten leikeissä, kun niitä on tosi vähän metsässä käydessä käytetty. Minäkin menin sitten sinne postilaatikolle ilman, mutta oli se vähän inhaa kyttäillä pusikkoisia tienpieliä...

      Poista