keskiviikko 5. heinäkuuta 2017

Kummallinen kesä

Ensin oli hyytävää, ettei tuntunut kesältä lainkaan. Nyt ei ole säässä vikaa, mutta silti olo on sellainen, että kesä on jotenkin vajaa, typistettty... Ainahan sellaisia tuntoja voi olla syystä tai toisesta, mutta nyt siihen on syynä ainakin se, että metsässä kuljeskelu on puuttunut vallan. Ennen oli kiva kipaista vaikka tuolla kallioilla aamulla ja vaikkapa illan viileydessäkin vielä pikkuinen lenkki tehdä isännän tekemillä poluilla tässä talon lähettyvillä. Vaan nyt ei...  En saa mitään nautintoa siitä ajatuksesta nyt, että menen metsään ja sen jälkeen pähkäilisin montako punkkia sieltä tulikaan mukana. Siispä tämänkin jutun kuvat ovat ihan tiellä sipsutellen napsittuja.









Nauttikaahan kesästä onnistuneemmin kuin minä...:)



22 kommenttia:

  1. JUuri eilen pähkäilin saman asian kanssa...ja kohta on ne inhottavat hirvikärpäset.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tosiaan, nekin on olemassa. Niistä ei meillä täällä ole vielä kovin ollut kiusaa edellisinä vuosina, muuta kuin sen verran, että senkin jo on oppinut tunnistamaan...

      Poista
  2. Ihania metsäkuvia! Itsekään en ole nyt mennyt metsään seikkailemaan, mutta kylläkin kävellyt kahden metsän välissä kulkevaa ajotietä pitkin. Punkkeja minäkin vähän pelkään. Hyvin meidät suomalaiset on ainakin peloteltu tällä asialla. Toisaalta minulla on kokemusta siitä, miten huonoon kuntoon borrelioosibakteeri saa ihmisen: mieheni mummo sai tartunnan kesällä -88 ja joutui pitkäksi aikaa sairaalaan tiputushoitoon saatuaan halvausoireita. Punkki on vaarallinen eläin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eilen olikin uutisissa punkkihysteriasta juttua ja kyllä sen itsessänikin tunnistan. Se siitä tekee niin hankalan asian, kun niitä on vaikea havaita ja torjua. Ja kuten uutisissakin sanottiin, että se on niin epämääräinen asia oireineenkin. Jos olisikin vain pelkkä inhotus, mutta kun siinä se vaara oikeasti on olemassa. Minäkin olen yrittänyt nauttia nyt edes siitä, että saa metsän keskellä näillä teillä kuitenkin kävellä ja katsella.

      Poista
  3. Minä olen kyllä koiran kanssa käynyt metsässä kävelemässä, mutta paljon vähemmän kuin aiemmin...en tosin punkkkien takia,koska yhtä hyvin niitä voisi saada kotipihan heinistäkin ja eläimistämme...mutta muuten vaan ei ole nauttinut kesästä samalla tavoin kuin ennen. Mistä sitten johtuneekaan... Ja eihän nuo säätkään ole oikein kesäiset olleet...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta on, että niitä voi saada ihan kotipihaltakin. Ja kuulemani mukaan lyhytkään ruoho ei ole mikään tae niiden poissalosta. Ei siitä kesästä tosiaan muutenkaan aina samalla tavoin nauti, eikä sitä aina osaa edes itselleen sanoa, miksi on niin.

      Poista
  4. On nyt vähän tylsä sää. Sataa ja on puolipilvistä eikä lämpötila nouse 20 asteen paremmalle puolelle. Tuntuu kuin olisi jämähtänyt sinne kevättalvelle aina vaan.
    Kyllä minäkin niitä punkkeja mietin. En mene mihinkään heinikkoon tai muun kostean aluskasvillisuuden sekaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tännekin lupailtiin kylmää ja sateista. Eilen vähän satoikin, mutta tänään on kuitenkin aurinko meitä ilahduttanut. Meilläkin nuo punkit olivat viime kesänä jo jonkin verran mielessä, mutta tänä kesänä niihin on tutustuttu oikein käytännössä.

      Poista
  5. Kauniita kuvia! Minä en ole ymmärtänyt pelätä punkkeja, mutta syytä olisi. Niin ikäviä juttuja ne ovat ihmisille aiheuttaneet. Metsä on minulle hyvin tärkeä, miten sieltä voisi olla pois, voi mokomat punkit.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Enemmän sitä kesästä nauttiikin, jos ei ne koko ajan mielessä pyöri. Meilläkin kun tämä metsä on ollut juuri se paras puoli täällä asumisessa ja nyt se on ikäänkuin poissa laskuista. Mietinkin, että en taida innostua marjastamisesta tänä vuonna.

      Poista
  6. Itse pidän viileimmistä ilmoista, minusta silloin ilma on raikas. mutta milloin pielinen mahtaa olla lämmin että pääsee uimaan, vielä ei ainakaan, vai pääseeköhän ollenkaan.!?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin, se on se toinen puoli. Sateen jälkeen varsinkin ilma on ihanan raikas. Meillä kävivät tytöt tällä viikolla uimassa muutamana päivänä Vuonislahdessa, kun oli niin aurinkoista ja lämmintä ja vesikin kai jotenkin kelvollista. Vaikka kylläkin värjöttelivät viluissaan sen huvin jälkeen sitten. Ja nyt taas tulikin sitten kylmää ja sateista.

      Poista
  7. Jaan tuskas(tumises)i noista punkeista! Liian paljon tulee vietettyä kesäaikaa sisällä. Minun on pitänyt pitkään blogata samasta aiheesta ja sain sen nyt ansiostasi aikaiseksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kun aamulla lastenleirillä ollessani tyttären kännykästä näin tämän kommenttisi, niin ajattelin, että onpa kiva saada lukea se juttusi:)

      Poista
  8. Minä vain en ole saanut punkkeja ihooni, liikun metsässä kesäisin paljon, ja istun pusikossa kameran kanssa heinikossa kotonani, kävelen peltojen reunoilla, vain ihan lapsena p-karjalassa oli kerran punkki jalassa,en osaa pelätä niitä, enkä muitakaan petoja.Odotan milloin pääsen mustikkaa poimimaan,se on niin hyvä marja.t.pike

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä puolestani kauhistelin hieman lastenleirille menoa, kun oli metsäinen maasto järven rannalla. Siellä oli kuitenkin ruoho pihasta aivan lyhyeksi leikattu ja metsäisemmälle alueelle ei lapsilla ollut lupa mennä.

      Poista
  9. Vastaukset
    1. :) Itsestä vaan välillä tuntuu, että aina samoja puita ja kiviä ym. kuvailen.

      Poista
  10. Koiran kanssa on "pakko" käydä metsässä, niin ostin punkkikarkote suihketta ja toimii hyvin. Kannattaa kokeilla niin ei tarvitse jättää mukavia metsäretkiä kokonaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä kääntelinkin tässä jokin aika sitten kaupassa karkotepulloja, mutta ostanut en vielä kuitenkaan.

      Poista
  11. Hienot kuvat tuli tieltäkäsinki. Kyllä niihin pukkeihin tottuu ja heti pukki syyni kun tulee sisälle ni saa poltettuun ne ennen kuin ottavat kiin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toivottavasti tottuu. Mulla ei ole minkäänlaista ulkoiluintoa, en ole käynyt metsässä ollenkaan tänä kesänä, paitsi kallioilla kai kaksi kertaa ehkä. Se jatkuva syynäyksen ajatus tökkii tosi paljon. Mieluummin kävelee tiellä vaan ja siinäkin on sellainen tunne että yrittää väistellä ruohoja...

      Poista