Jeesuksesta - Hänen elämästään täällä

Jeesus puhui joskus sanoja itsensä kieltämisestä, (Mark. 8:34). Hän joutui noudattamaan sitä itse, mitä suurimmassa määrin. Hän olisi voinut, halutessaan, puhua ja varsinkin kaikin tavoin toimia niin, etä kaikki olisivat nähneet, ymmärtäneet, uskoneet, että mikä mies tämä todella on. Hän olisi voinut - halutessaan, kutsua esiin legioonittain vaikka niitä enkeleitä, taivaan sotajoukkoja, tuomaan esiin sitä tosiasiaa: taivaallisen kuninkuuden ja Jumalan Pojan kirkkautta, voimaa ja loistoa - ja kaikki olisivat heti uskoneet häneen... Mutta sen aika ei ollut nyt, ei ihan vielä. Sen aika on vähän myöhemmin.

Nyt oli vielä ihan muuta tehtävää, ja sitä ei saanut pilata mikään oman kunnian esitys, vaikka hänen asemansa olisi kaiken sen Jumalan Poikana mahdollistanutkin. Nyt oli vielä toinen aika. Itsensä kieltämisen, vaikeuksien ja häpeän aika. Suuri tehtävä oli meneillään - ihmiskunnan synnit oli sovitettava, muuten he kaikki hukkuisivat synteihinsä. Nyt oli vielä täällä ihmisenä eläessä, ihmisten joukossa kestettävä sitäkin, että omat perheenjäsenetkään, esim. omat veljet, eivät tajunneet. Kukaan ei ymmärtänyt, ei edes äiti ihan - vielä, vaikka hän tiesi ja ymmärsi, että jotain suurta; kuninkuus - oli oleva hänen. Mutta näin alkuun, äitikin näki sen vain maallisena kuninkuutena, ja joutuisi pettymään. Tekeillä oli kuitenkin paljon suurempaa: maailman kuninkuus Jumalan Poikana; ja ihmisten syntien sovitus sijaiskärsijänä. Kukaan ei tätä käsittänyt hänen aikanaan kunnolla, ei siltikään, vaikka useat profeetat olivat asian ilmoittaneet vuosisatoja ennnen.

Nyt oli tämä aika käsillä, eikä Jeesus voinut ihan vielä kuninkaallista kunniaansa tuoda julki, eikä edes Messias-nimitystään antaa vielä julistaa, koska nyt; ihan kohta olisi maailman synnit iskettävä ristille hänen ruumiissaan - joka itse ei ollut pahuutta, ei syntiä tehnyt.

Jeesuksen arjessa hän sai kuulla kommentteja, jotka hän olisi voinut halutessaan ampua helposti alas. Jopa omat veljet toivat asenteensa esiin. Mutta Jeesus, itsensä kieltäen, vastasi vain: "Nyt ei vielä ole minun aikani - teille sopii mikä aika hyvänsä." Joh. 7:6 KR-92; kun nämä ärsyttivät Jeesusta mm. sanoen: "Eihän kukaan salaile tekojaan, jos haluaa julkisuutta. Jos kerran pystyt tällaiseen, näytä maailmalle, kuka sinä olet!" Joh. 7:4 KR-92. Ja Raamattu toteaa tuossa lisäksi, että: "Veljetkään eivät näet uskoneet häneen." Joh. 7:5 KR-92.

---

Ja tässä vielä se alussa mainitsemani Jeesuksen sanominen itsensä kieltämisestä - jota hän itsekin sitten noudatti: "Jeesus kutsui väkijoukon ja opetuslapsensa ja sanoi heille: "Jos joku tahtoo kulkea minun jäljessäni, hän kieltäköön itsensä, ottakoon ristinsä ja seuratkoon minua. Sillä se, joka tahtoo pelastaa elämänsä, kadottaa sen, mutta joka elämänsä minun tähteni ja evankeliumin tähden kadottaa, on sen pelastava. Mitä hyödyttää ihmistä, jos hän voittaa omakseen koko maailman mutta menettää sielunsa? Millä ihminen voi ostaa sielunsa takaisin? Joka tämän uskottoman ja syntisen sukupolven keskellä häpeää minua ja minun sanojani, sitä Ihmisen Poika on häpeävä, kun hän tulee Isänsä kirkkaudessa pyhien enkelien kanssa." Mark. 8:34-38 KR-92

Todettava on, että me kaikki jäämme vajaaksi tässä, niinkuin monessa muussakin kohdassa. Jeesus täytti kaikki meidän puolestamme ristillä. Hän on armollinen ja antaa syntimme anteeksi jos sitä toivomme. Meidän sopii myös muistaa Jeesuksen opetuslapsi Pietari. Hän kielsi aivan Jeesuksen ristiinnaulitsemisen edellä Jeesuksen tuntevansa.... Mutta häntäkään ei Jeesus hylännyt. Kysyi vain ylösnousunsa jälkeen rannalla Pietarilta kolme kertaa, että "rakastatko sinä minua?" Ja Pietari rakasti, todella. Vaikka olikin heikko ihminen, heikolla hetkellä sen heikkouden esiin tuonut.

Siunausta Sinulle, joka tätä ehkä luet. Samanlaisia armon tarvitsijoita ollaan me kaikki! Synnit saa anteeksi. Ei omin teoin, vaan Jeesus antaa. Hänhän syntiemme tähden juuri kuoli.

---

Kun olin juuri saanut juttuni kirjoitettua, puhelimeen tuli viesti. Yksi taivaan tien matkalainen oli aamuyöllä päässyt perille. Hän on nyt kotona siellä... 

  

Mistä oot kotoisin?

Ylellä oli juttu: "Huippu-uraa tekevä amerikkalaislaulaja on kiitollinen suomalaisesta perimästään – kasvoi karjalanpaistilla ja sisulla". Mielenkiintoinen juttu.

 https://yle.fi/a/74-20222410

---

Tänä aamuna mieleeni tuli ajatuksia siitä, etten  osaisi sanoa paikkakuntaa, mistä olen kotoisin. Joillekin sellainen on ihan selvä asia. Minä voisin sanoa, miltä seudulta sukuni ovat kotoisin. Sieltä Tampereen seutuvilta, sen ympärillä ovat vanhempieni synnyin- ja kotikunnat. Hämäläinen olen juuriltani. Mutta synnyinsijani ja lapsuuteni kotikunnat eivät koskaan olleet siellä, mitkä olivat olleet omien vanhempieni kotikunnat ja suvun sijat. Ja vielä kauempana olen sukujeni sijoilta täällä, missä nyt asun. Isäntäkään ei ollut kotoisin sieltä, mistä syntyi ja lapsuutensa ja nuoruutensa asui. Hänen juurensa ovat täälläpäin.

Nämä "juuret" ja "kotoisin olemisen" ajatukset toi mieleen ajatuksen isommista juuristamme. Meidän juuremme ovat taivaasta. Sieltä olemme kotoisin, vaikka täällä olemme syntyneet ja eläneet ja tällä hetkellä kotipaikaksemme tunnemme. Kaipaamme kuitenkin sukumme sijoille, nähdä ne, mitä emme ole ennen nähneet. Ja kenties vaikka laulamaankin siellä joskus:)

Mielessäni soi nyt Kari Tapion laulu, jota eilen kuuntelin 🎼🎶 Ei varmastikaan varsinaisesti hengellinen laulu, mutta sitä voi kuunnella sellaisenakin.

"Kuin taivaisiin..." Kari Tapion laulama laulu.

Urheilun ystäville kutsu kisailemaan itse, (ettei vaan pelkkää penkkiurheilua:)

Hassua, että urheilusta pitämätön kirjoittaa siitä aiheesta mitään... Mutta minulle tuli sanaa "kilvoittele" lukiessa mieleen kilpailu. Nyt kyllä nykyään ei tuo sana ole varmaan oikein käytössä, ja ehkä se ei  juuri kilpailemista ihan tarkoita, vaan paremminkin yrittämistä, tosissaan voittamisen tavoittelua...? Mutta kuitenkin, kilpailu, ja urheilukilpailu varsinkin, tuli siitä mieleen. Vihkoon kun kirjoittelin, kirjoitin sille sivulle otsikoksi:

"Kilvoittele", kilpaile, hyvä uskon kilpailu. Osallistu siihen."

Nykyäänhän on mitä moninaisimpia kisoja ja kilpailuja. Urheilukisat kaikkien suosituimpia ja tunnetuimpia varmaan. Mutta onhan niitä muitakin. Jotkut lie katsonut ehkä suurta ompelukisaa vaikka  joskus. Siinä esim. ei kyllä alussa olisi voinut päätellä, kuka lopulta voittajana on. Yhdellä kertaa voi tulla joku moka, ja näyttää ettei ole mahdollisuuksia. Mutta tehtäviä on niin monenlaisia, ja jonain hetkenä onnistuukin varsin hyvin. Voittaja voi olla aivan yllätys, ei välttämättä ennakkosuosikki.

"Monet viimeiset ovat silloin ensimmäisiä, ja ensimmäiset viimeisiä." Luuk. 13:30 KR-92

Mutta on olemassa kilpa, joka on  menossa nonstoppina, ja siihen saa osallistua aivan kaikki ja kaikentasoiset kisaajat. On vähän eri sarjoja ja aiheryhmiä, joissa osallistujia on. Kilpailukutsuja on monennäköisiä. Tässä yksi:

"Käy uskon jalo kilpailu ja voita omaksesi ikuinen elämä, johon sinut on kutsuttu ja jonka olet tunnustanut päämääräksesi, kun monien todistajien läsnä ollessa lausuit hyvän tunnustuksen." 1. Tim. 6:12 KR-92

Tiesitkö, että entinen tiukka fariseus, vanhalta nimeltään Saul, eli Saulus Tarsolainen,  uudelta nimeltään Paavali (sanoisiko tuota nyt hänen kilpailijanimekseen), kirjoitti urheilu mielessään? Ainakin juoksu ja nyrkkeily vilahtaa hänen kirjoituksissaan:

Juoksu mainittu: "Tiedättehän, että vaikka juoksukilpailussa kaikki juoksevat, vain yksi saa palkinnon. Juoskaa siis niin, että voitatte sen! Jokainen kilpailija noudattaa itsekuria, juoksijat saavuttaakseen katoavan seppeleen, me saadaksemme katoamattoman." 1. kirje Korinttolaisille 9:24-25 KR-92

Ja myös nyrkkeily mainittu: "Minä en siis juokse päämäärättömästi enkä nyrkkeillessäni huido ilmaan. Kohdistan iskut omaan ruumiiseeni ja pakotan sen tottelemaan, jottei itseäni lopulta hylättäisi, minua, joka olet kutsunut muita kilpailuun." 1. kirje Korinttolaisille 9:26-27 KR-92

Mutta sittenhän on muita, toisentyyppisiäkin kilpailulajeja vielä. Niitä justiin, joissa tavallaan kilpaillaan muita vastaan, mutta vielä enemmän kai itseä vastaan... Eikös telkassa ole nyt meneillään joku Alone*; jossa ollaan yksin jossain korvessa? Olen vasta nähnyt jotain mainintoja ohjelmasta. Ja joillekin jo alun vaikeus on tullut suurena yllätyksenä, niin olen ymmärtänyt. Ei varmasti olekaan helppo laji, vaikka tykkäisikin luonnosta ja kenties yksinäisyydestäkin... 

Ohjeita taivaskilpailuun lähtijöille. Ja rohkaisua!:

"Menkää sisään ahtaasta portista. Monet menevät avarasta portista ja laveaa tietä, mutta se vie kadotukseen." Matteuksen evankeliumi 7:13 KR-92

"Kilvoitelkaa päästäksenne sisään ahtaasta ovesta. Minä sanon teille monet yrittävät mennä sisään, mutta eivät siihen kykene." Luuk. 13:24 KR-92

"Miten ahdas onkaan se portti ja kapea se tie, joka vie elämään, ja vain harvat löytävät sen!" Matt. 7:14 KR-92

"Joka ei kanna ristiään ja ja kulje minun jäljessäni, ei voi olla minun opetuslapseni." Luukkaan evankeliumi 14:27

Kisassa on kuitenkin edellämenijä, jota seurataan. Hänen nimensä on Jeesus. Hän on kulkenut koko reitin. Ja itseasiassa: hankkinut kaikille perille tuleville, vaikka olisi kulku ja kisailu vaikeaa ja puutteeellistakin ollut, palkinnon! Jokainen saa, kukaan perille tuleva ei jää seppelettään vaille!

Ja matkalla saa aina huutaa myös häntä avukseen...!

"rohkaisivat opetuslapsia ja kehottivat heitä pysymään uskossa. He sanoivat: "Jumalan valtakuntaan meidän on mentävä monen ahdingon kautta." Apostolien teot 14:22 KR-92

Loppuun asti kisassa ollut Paavali sanoi: "Olen kilpaillut hyvän kilpailun, olen juossut perille ja säilyttänyt uskoni. Minua odottaa nyt vanhurskauden seppele, jonka Herra, oikeudenmukainen tuomari on antava minulle tulemisensa päivänä, eikä vain minulle vaan kaikille, jotka hartaasti odottavat hänen ilmestymistään." 2. kirje Timoteukselle 4:7-8 KR-92

Kyllä varsin vahvoin sanoin halutaan joukkoon mukaan väkeä kutsua; suorastaan "vaaditaan", niinkuin muinoin Jeesuksen puheessa häihin väkeä haalitiin teiltä ja aitovieriltä, mistä vain keitä tavattiinkaan! Tässä nyt näin: "Lain ja profeettojen aika kesti Johannekseen asti. Siitä lähtien on julistettu hyvää sanomaa Jumalan valtakunnasta, ja jokaista vaaditaan tulemaan sinne." Luukkaan evankeliumi 16:16 KR-92

Se edellämenijä - Jeesus, sanoi: "... Minulle on annettu kaikki valta taivaassa ja maan päällä. ... Ja katso, minä olen teidän kanssanne joka päivä maailmaan loppuun asti." Matt. 28:18, 20  (v. -38 käännös)

---

* Alone (ollaan yksin erämaassa) -kisasta. Se löytyy MTV:n sivuilta. Katsottiinpa sitten eilen siitä isännän kanssa kolme jaksoa, jotka vapaasti pääsi katsomaan. Oltaisiin enempikin katsottu, mutta seuraavat jaksot eivät olleet noin vain katsottavissa. Kenties ne pistetään vapaaseen katseluun vähän myöhemmin,  kun uusia jaksoja tulee lisää.  Mutta mielenkiintoista oli. Kilpailijat kaksi kuukautta Inarin korvessa, ja ruoka itse hankittava luonnosta... Ei ihan helppo homma.

Tähän aamuun jotain - ja aamun valoilmiö☀️

Tässä tämänpäiväinen Suomen Raamattuopiston säätiön päivän sana.  Joka päivä eri teksti, eli huomenna taas uusi teksti:

https://sro.fi/paivan-sana/

Ja vielä tämä: siellä suomenkielisen tekstin alla on englanninkielinen päivän sana. Ne ovat aina eri tekstit kuin suomenkieliset. Pääsee halutessaan nauttimaan vaikka kahdesta🌿🌿

https://finnishcourse.fi/daily-devotion/

Kuva illan kävelystä aiheensa saaneena

Oli niin kaunista, kuin olisi taidenäyttelyssä ollut, kun juuri auringon laskiessa lähdin ulos. En osannut ulos lähtiessä odottaa sitä sellaista kauneutta jota näin, sillä se oli tuolla alempana lähistöllä, jossa on avoimempaa. Niinpä annoin mielessäni tälle kuvalle samanlaisen nimen, joka on yhdellä kirjallakin: Avoimen taivaan alla. Siltä minustakin tuntui, kun siellä lähistön tiellä olin ja sitä taivasta ihailin. Niiltä kohdin juuri kesän alussa kaaadettiin toiselta puolen tietä puita. Ja toiselta puolen oli kaadettu vuosia aiemmin. Vaikka metsän puiden kaadot ei aina miellytä, on siinä joskus sellainenkin hyvä puoli, että valo - ja se avoin taivas tulee näkyviin.

Tämä on sitten se kuva...

... jota pari päivää sitten mietin tehdäkseni. Jotain aiottua, jotain uutta...

Minulle tulee joistain asioista aina välillä mieleen kuva, jota sitten  paperillekin yritän saada. Tehdessä asiat vain usein muuttuvat jollain lailla, syystä tai toisesta. Usein syynä on se, etten yksinkertaisesti osaa tehdä alkuun ajateltua. Joskus kuvat vain muuten muuttuvat. Tässä on alkuun aiottuna kulkija tiellä, ja se, joka jo edempänä kulkijaa odottelee; vaikka kulkija ei sitä vielä metsän pimennossa näe. Kuva oli alkuun mielessäni mustavalkoinen. Mutta tämmöinen siitä tuli. Outo kuvahan tuo on. Siihen tuli vielä tuo haarautuva tie, jolla Valkeus neuvoo suuntaa. Kuva vaatii selityksen:

Tämä kuva-ideahan siis alkuun tuli luetuista jakeista, jotka minua sinä aamuna ihastutti. Sehän oli rohkaiseva näkymä, että edellä ollaan jo vastassa, odottanassa ja ohjaamassa. Näistä jakeista varsinkin:

"Viisaus ehtii niiden edelle, jotka sitä kaipaavat, ja ilmaisee itsensä heille." 

"Vaikka joku aamuhämärissä kiirehtisi etsimään sitä, ei hätää: se istuu jo ovensuussa." 

"Viisaus kulkee kaikkialla ja etsii niitä, jotka se voi katsoa arvoisikseen. Mielellään se näytttäytyy heidän teillään, ja milloin he sitä ajattelevatkin, se tulee heitä vastaan." 

Viisauden kirja (apokryf.) 6:13,14,16  KR-92

Vielä ei olla määräsatamassa...

... mutta matkan varrella on rauhallisia välisatamia, joissa voidaan odottaa myrskyjen tyyntymistä, ja seuraavaa matkaosuutta.🌊☀️🌙✨⚓

"Mutta kun ei aurinkoa eikä tähtiä näkynyt moneen päivään ja kova myrsky painoi, katosi meiltä viimein kaikki pelastuminen toivo." Apostolien teot 27:20 -33/-38

Mutta sitten tapahtui jotain... 

(Lue tuosta alta:) Siinä teksti v. -92 käännöksen mukaan.

 

Vahva viesti!

Onko sinusta joskus tuntunut siltä, ettet oikein tiedä mitä sinusta ajatellaan? Näin voi olla monesti meidän ihmisten kesken. Viestintä on epäselvää tai olematonta, ja niin pääsee luulot vallalle. Mutta Jumala lähetti meille Jeesuksessa vahvan viestin: Olemme rakastettuja ja Hän haluaa olla meidän kanssamme!

 - Iankaikkisella rakkaudella minä olen sinua rakastanut, sentähden minä olen vetänyt sinua puoleeni armosta.

- Sitä joka minun tyköni tulee, minä en heitä ulos.

- Sillä niin on Jumala maailmaa rakastanut, että hän antoi ainoan Poikansa, ettei yksikään, joka häneen uskoo, joutuisi kadotukseen.

Sinä olet kutsuttu, 

Sinut todella halutaan!

Älä unohda sitä...