maanantai 8. kesäkuuta 2026

Elokuvallista... Ja muuta, jotain suurempaa.

Katselimme muutama päivä sitten meillä olevan elokuvan Egyptiin joutuneesta Joosefista. Elokuva: Raamattu/Joosef. Alkuperäisnimi: The Bible/Joseph. Vuodelta 1995, kesto 3 h 8 min. Kyseinen elokuva on kyllä yksi parhaista, mitä Raamatun henkilöistä on tehty! Siinä on hyvät näyttelijät; (mm. Ben Kingsley) ja käsikirjoittajat ovat osanneet käsikirjoittaa roolit ja tapahtumat kiinnostavalla tavalla. Ei ole vähääkään tylsä tämä elokuva; koskettava se on!

Tästä näkee halutessaan elokuvan kansikuvan, ja selitykset jotka ovat englanniksi. Itse annoin tämän näpeissäni olevan vekottimen hoitaa käännöshomman suomeksi.

https://en.wikipedia.org/wiki/Joseph_(1995_film)

Joosefista tuli osa Jumalan suunnitelmaa. Hän näki unet, jotka osoittautuivat myöhemmin todeksi ja näyttivät etukäteen, mikä tuli olemaan Joosefin asema tulevaisuudessa. Vaikka sitä ei silloin kotiväkensä keskuudessa kukaan pitänyt muuna kuin haihatteluna. Mutta niin vain kävi, että hänen isänsä Jaakobin perhekunta, myös ne häntä vihanneet veljet, pelastuivat nälkäkuolemalta; samoin kuin koko Egyptin kansa - Joosefin uuden aseman ansiosta Egyptin hallinnossa. Sen oli Jumala suunnitellut ja toteuttanut, vaikka kukaan ei olisi ikipäivänä mitenkään voinut kuvitella ja uskoa sellaista tapahtuvan!

Raamattu kertoo siitä näin: "Kun Joosef oli seitsentoistavuotias... Kerran Joosef näki unen... "Kuulkaapa millaista unta minä näin! Me olimme pellolla lyhteitä sitomassa, ja yhtäkkiä minun lyhteeni nousi pystyyn ja teidän lyhteenne kokoontuivat ympärille ja kumartuivat maahan minun lyhteeni eteen." Veljet sanoivat hänelle: "Sinustako tulisi meidän kuninkaamme, sinäkö muka hallitsisit meitä?"

Ja näiden unien ja puheiden takia he vihasivat häntä vielä enemmän. Jooset näki vielä toisenkin unen ja kertoi senkin veljilleen: "Taas minä näin unta, ja siinä aurinko, kuu ja yksitoista tähteä kumartuivat minun eteeni." Kun hän oli kertonut tämän isälleen ja veljilleen, isä nuhteli häntä: "Mitä tuollaiset unet ovat olevinaan? Pitäisikö minun ja äitisi ja veljiesi muka tulla kumartamaan sinua?" 1. Moos. 37:2,5,6-10 (v. -33)

Mutta niin ne Joosefin unet kuitenkin näyttivät, mitä tuleman piti: Hänestä tuli heidän herransa Egytissä; faaraosta seuraava. Ja sinne veljet itse olivat hänet myyneet - orjaksi! Mutta Jumalalla oli se suunnitelma...!

---

Tässä on linkki hakusanalla "Joosef" löytyneisiin juttuihin tästä blogista. Kaikissa tosin ei ole se Egyptissä ollut Joosef, olihan heitä muitakin: Joosef Arimatialainen ja Joosef Marian mies. Mutta Egyptin Joosefilla se alkaa:

https://vaaranlaella.blogspot.com/search?q=Joosef

---

Sitä elokuvaa kun oli katseltu, niin muistui mieleen osia paristakin jakeesta, niin piti etsiä että mistä ne löytyy. Jumalan suunnitelmat niissäkin kyseessä, jo aikojen alussa Jeesukseenkin myös viittasivat:

"Minä näen hänet, en kuitenkaan nyt, minä katselen häntä, en kuitenkaan läheltä. Tähti nousee Jaakobista, ja valtikka kohoaa Israelista..."4. Moos. 24:17 (v. -33) 

Bileam joutui siunaamaan Israelin, vaikka oli palkattu kiroamaan heidät...

"Ei siirry valtikka pois Juudalta eikä hallitsijan sauva hänen polviensa välistä, kunnes hän tulee, jonka se on ja jota kansat tottelevat." 1. Moos. 49:10 (v. -33)

Jaakob siinä siunaa poikansa Juudan... Josta sitten tuli Jeesuksenkin esi-isä. Jeesukseenhan nämä yllä olevat juuri viittaavat. 

Jo Eedenin käärmetapauksen jälkeenhän ennustettiin hänestä, joka polkee rikki käärmeen pään... 1. Moos. 3:15

Siinä niitä Jumalan suunnitelmia. Eivätkä ne jää pelkiksi suunnitelmiksi, kuten meillä ihmisillä monet asiat saattavat jäädä.


sunnuntai 7. kesäkuuta 2026

Kosketusmuisti - miltä lintu tuntui... Ja vähän matematiikkaakin... huonolla numeropäällä🫣

Tuollainen sana tuli mieleen, kun näin variksen tien pielessä. Olimme autossa ja sanoin isännälle, että muistan vielä miltä tuntui, sen meillä 70-luvun lopulla olleen "Jaska" -nimisen variksen selän silittäminen. Jäin miettimään sitä, että jos en olisi koskaan pidellyt mitään lintua käsissäni, en osaisi kuvitella, tai tuskin tulisi mieleen edes miettiä, miltä lintu käsissä tuntuu. Sama juttu tietty muidenkin eläinten kanssa. Ennenvanhaan esim. lehmät ym. kotieläimet tulivat monille tutuiksi monella tapaa, myös kosketuksen osalta, jo lapsina. Moni vanhus saattaisi nyt ilahtua, jos pääsisi vaikka lehmää koskettamaan vuosikymmenten jälkeen.

Mutta se linnun - "Jaska" variksen, tuntu? Sileältä tuntui sulkansa silitellessä, ja samalla tunsi, ettei siinä ole pelkkää pehmeää sormien alla, vaan on siellä se kovempi "runko" alla🐦 - elävä olento.

Mutta kun tässä nyt linnuista muutenkin on juttua,  niin mainitsen, että olipa sillä samalla automatkalla myös kurkipariskuntakin taas nähtävissä, ison tien varrella olevalla multapellolla. Lieksasta palatessa olivat sitten jo häipyneet siitä.  Olisin ainakin yrittänyt kuvan saamista jos vain olisivat vielä siinä poseeranneet.

Eri ihmiset muistavat erilaisia asioita. Itse olen varsin huono muistamaan esim. mitään numerosarjoja. Ilmankos ei kertotaulu jäänyt pysyvästi mieleeni, vaikka sitä kovasti tankattiin ja hetkellisesti sen osasi. Sen verran aikaa, että opettaja uskoi sen vihdoin opitun:) 

Ai mutta, tästäpä päästäänkin vielä hieman huvittavaan aiheeseen. Yksi tyttäristä tekin minulle opiskeluihinsa liittyvänä eräänlaisen matematiikkatehtävän, jossa oli päässälaskuja. Ja joissa olen myös huono. Mutta suostuin sitten, vaikka kauhistelin tehtäviä😂 Ensin oli yhteenlaskua, sitten vähennyslaskuja, sitten sitä "iki-ihanaa" kertotaulua ja lopulta vielä muutama jakolaskukin. Kyllä minä lopulta vastaukset niihin sitten sain. Mutta esim. kertotaulun osalta eivät vastaukset tulleet ns. kuin apteekin hyllyltä. Ja tyttären tehtävä olikin sitten ottaa selkoa juuri siitä, millä keinoin vastaukset niihin kaikkiin päässälaskuihin syntyivät. Minulla oli tällaisia tapoja: "sormilla laskemalla", "pyöristämällä", "päässä alekkainlaskuna", ja tämmöinenkin: "koska 100 on helppo jakaa 4 osaan" ja "7-kertotaulusta muistelemalla" olin yhteen jakolaskuun sen vastauksen saanut. Vaikka en innolla ruvennut testihenkilöksi, oli hauska itsekin sitten nähdä millä systeemillä meikäläinen vastauksia laskuihin sitten sai😃

Nyt sitten tässä itse matikan tehtävän keksin: Montako lintua löydät rivistä + 1 = ?

🐓🐧🦢🕊️🦃🦅🦆🦉🦚🦜🪿

---

Vastaus: 11+1=12. (Nuo linnut tuossa yllä ja yksi ylempänä jutussa ollut:)

Hauskaa päivää itsekullekin🌼


lauantai 6. kesäkuuta 2026

Kesähuviksi hiukan outoja sanoja:)

Olin v. 2014 miettinyt minun ja isännän käyttämien sanojen eroja. Ne eroavaisuudethan johtuivat siitä, kun synnyin- ja sukusijamme meillä olleet ihan eri puolilla Suomea. Samoin näitä nykyasuinsijamme sanoja silloin ihmettelin. Ja jutussa sanoin jättäneeni pois jo sanan: "mello",  joka siis oli äitini käyttämä sana. Mutta nytpä olen ottanut sanan uudestaan käyttöön, kun leveät mekot on taas muodissa. Tänäänkin taas yhtä sellaista puuhastelin vanhasta pussilakanasta mekoksi:) Kun on "mello" (leveä, iso, ylisuuri) - jotain sellaista - mekko  yllä, ei tarvitse miettiä löytyykö sopivanvärinen t-paita jonkun hameen pariksi. Eikä tarvitse kipristellä liian tiukkojen hameenvyötäröiden kanssa. Mukavuus ja käytännöllisyys ennen kaikkea😃

https://vaaranlaella.blogspot.com/2014/07/ymmarrysvaikeuksia.html

Nyt muuten piisaa lämmintä ulkona.., ja se on kiva!

🌿🌼☀️


torstai 4. kesäkuuta 2026

Kun isän nimi on Toivo. Minun isäni nimipäivä on tänään.

Toivon päivä. Nimipäivä. Liputuspäivä. 
Isä vitsaili, että hänen nimipäiväänsä liputetaan:)

Mutta on suurempikin toivo, kuin mitä isäni oli. 
"Hänen nimeensä kansat panevat toivonsa.
Matt. 12:21 KR-92

Se nimi on Jeesus. Suurimman, vahvimman, 
vanhimman ja ensimmäisen Isämme Poika.

"Jesaja taas sanoo: - Iisain juuresta nousee
 verso, joka kohoaa kansojen hallitsijaksi.
 Häneen kansat panevat toivonsa.

Toivon Jumala täyttäköön ilolla ja rauhalla
 teidät, jotka uskotte, niin että teillä Pyhän
 Hengen voimasta olisi runsas toivo." 
Room. 15:12-13 KR-92

---

Tässä alla minä ja siskoni isän kanssa 70-luvun puolivälissä. Äiti otti kuvan; sillä laatikkokamerallaan, jota ei suinkaan pidetty kasvojen kohdalla kuvatessa, vaan vatsan korkeudella ja ylhäältäpäin katsottiin kameran etsimeen, että kuvattavat ovat kohdillaan😀



Tuossa linkissä puolestaan juttu, kun isä minulle housut ompeli 60-luvun lopulla:

https://vaaranlaella.blogspot.com/2018/06/isa-ompeli-housut-50-vuotta-sitten.html





maanantai 1. kesäkuuta 2026

Kesäkekkerit -piirros

Tämä liittyy niihin juhliin. Jotensakin tuohon tapaan oli alue juhlintaan laitettu. Pöydillä oli enempi kaikkea, mutta piirsin noin muutaman kipposen pöydille, joissa jotain. 



Tuonne takapihan takimmaiselle alueelle oli juhlinta keskitetty. Sinne miesväki kantoi pitkän keittiön pöytämme. Vasemmalla on sininen, vanha puutarhapöytä, joka on talon entisen omistajan eli isännän ukin 90-luvulla ostama; kuten tuo, jo vinksallaan oleva vanha keinukin. Noiden puutarhakalusteiden ostoretkellä muistelen meidän olleen isännän ukin kanssa mukana silloin kauan sitten Joensuussa. Mukana silloin yksi pieni tenava.  Sen vanhan puutarhapöydän päällä oli nyt likellä sataa vuotta jo varmaan oleva pöytäliina Hauholta, äitini mummon kutoma. 

Tässä tätä naputellessa tein huomion, että noita ruokapöydän tuolejahan on oikeasti meillä vain neljä, ei kuutta. Eli liekö sitten yksi eteisen pieni penkki ollut tuolla myös, koska muistelen jossain kohtaa laskeneeni istumapaikkoja olevan juuri sopivasti aikuisten määrään nähden. No, piirros ei ole valokuva; enemmänkin joku vähän hatara tunnelma- ja muistikuva:)

Tällaista täältä tänään. Voikaahan hyvin❤️

---

Juhlapäivästä oli kirjoitettuna tässä: