Näytetään tekstit, joissa on tunniste talventulo. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste talventulo. Näytä kaikki tekstit

perjantai 30. lokakuuta 2020

Harmaudessakin ihastuttavia värejä















Eilinen kuvakierros. Mulla oli kamerassa sopivasti sellainen asetus, etä nuo heinät juuri tuli hyvin esiin, sillä ne keltaiset heinät tienpielessä ovat varsinkin ihastuttaneet viime päivinä. Ja löytyy väriä ihan maantien harmaudestakin, kun siinä on punaruskeita neulasia ja tummanharmaiksi muuttuneet puunlehdet. Omissa koivissanikin oli väriä vaaleanpunaraitaisten villasukkien muodossa. Takkini oli siinä vaateyhdistelmässä hyvin haaleanpunainen sekin, samoin päässäni ollut pipo. Takki ja pipo ovat joskus olleet esillä blogeissani.  


perjantai 15. marraskuuta 2019

Aamuhämärässä ja jäisillä teillä



Tänä aamuna kuu oli vähän piilottelevalla tuulella. Välillä vetäisi pilven peitokseen, välillä kurkisti pilven alta. Tätä mäkeä alas ja ylös kulkiessa sai vähän etsiskellä sopivia jalansijoja, sillä auton varhot olivat jäiset, muutoin kosteaa lunta, ja paikoin jo hieman hiekkaakin näkyvillä.



Eilen aamulla oli portaatkin kovin jäiset. Tänä aamuna olivat jo melko hyvin sulaneet.  Ajokelit  näillä hiekkaisilla teillä on nyt tosi jäiset. 



Valo kutsuu. Eilen kiinnosti hämärässä kodin valot.  Mutta samathan ne kodin valotkin oli tänäänkin. 

perjantai 4. lokakuuta 2019

Jotenkin vaaleampi aamu... Ny sitä sit tuli!




Viittaan jutussa tuolla alempana tuohon yllä olevaan vasempaan kuvaan, mäen alle, vasemmalle kuusen juureen...*


Polku ja tie. Ei kovin paljon eroa toisistaan. Toinen vaan jonkin verran leveämpi.




Mitäs noi tossa tekee? Nuo on mun roskakärryt nykyään. Jos on useampi roskapussi vietävänä tuonne *alas roskikseen, sinne kuusen juureen, ni tällähän ne sopivasti kulkee.




torstai 26. lokakuuta 2017

Sananen tästä vuodenajasta ja pimeästä

Totesin juuri äsken mielessäni, että inhoan tätä vuodenaikaa! Säässä ei nyt niin kauheasti valittamista ole, on kuivaa, vaikkakin kylmää. Mutta tuo pimeys, joka tulee aina vain aikaisemmin. Illat tuntuvat kovin pitkiltä, kun ei voi tuonne uloskaan mennä pussipimeään. Tai voihan sitä tietysti, jos vain ottaa ja menee  - ja kuljeskelee siellä sitten taskulampun valossa. Mutta minua se ei innosta. Sitä taskulampun kanssa kuljeskelua on jo aamuisinkin.  Ja mikään sisällä puuhastelukaan ei ole samaa pelkkien keinovalojen kanssa. Olisi kiva, jos ikkunoistakin näkyisi jotain valoa tänne sisälle.

Äsken luin uutisista, kuinka euroedustajat haluavat kesäajasta eroon. No joo, onhan se kellojen siirtely ärsyttävää, mutta minä haluaisin mieluummin siirtyä vallan siihen kesäaikaan! Kun nyt jo tulee pimeä kovin aikaisin, tulee se muutaman päivän päästä vielä aiemmin, kun siirrytään siihen talviaikaan.


Lumentulo sitten  hieman valaisee, mutta en silti sitä luntakaan erityisemmin odota. Nämä kuivat, pakkasen kovettamat tiet sopisivat minulle, kunhan olisi valoisaa.


keskiviikko 7. joulukuuta 2016

Vähäisia auringonsäteitä jahtasin

Eilen oli todella kylmä, enkä olisi lähtenyt ulos muuten kuin sen innostamana, että siellä oli niin kaunista, kun muutama auringonsäde osui metsän puihin.

Ensin tietysti tuijoteltiin ikkunasta, että kaunista on... ja kun oli tarpeeksi sitä tehty ja räpsitty kuvia vain sisältä käsin, niin pitihän sitä lähteä lopulta sinne uloskin.  Kuvat eivät valitettavasti näytä sitä kauneutta samoin kuin omat silmät, mutta tässä aika runsaassa kuvasatsissa  mielestäni kuvat paranevat loppua kohden:)





























Siinä. Kuvia oli tietysti ihan liikaakin, mutta kyllä minä niistä jo paljon poiskin "raakkasin". Toivottavasti oli hauska "kahlata" lumessa. Minä ainakin sain sitä oikeasti tehdä, kun menin tuonne kallioille. Polun yli oli useampikin ohut puu kaartunut portiksi, joista jotkut kiersin sivusta ja kumarruinpa menemään jonkun alitsekin.

Sellainen "talven ihmemaa", 
isännän  sanoin:)