Avointa taivasta - ja aukkoja puiden välissä

Tänä aamuna en vain ollenkaan halunnut istua tähän tavanomaiselle paikalleni keittiön pöydän ääreen, jossa nyt (klo 7.44) naputtelen. Järjestelin itselleni istumapaikan, sen sinä hetkenä "parhaimmin" vähäisen valon näyttävän ikkunan ääreen. Pöytänä toimi keräysastia, pyykkikori; johon kierrätettävät muovit ja kartongin säilön. Matalan jakkaran otin istuimekseni.  Siinä paikalla saatoin nähdä avointa taivasta. Olin herännyt jonkin verran turhan aikaisin. Keittiöön tullessani kaipasin valoisampaa näkymää. Olin kulkenut olohuoneen ikkunan ohi, jossa näkyi harmaa taivas ja pimeän oloinen metsä. Keittiö tarjosi parempaa, mutta tavan paikassani keittiön pöydän ääressä en todellakaan halunnut istua. Valoisaa piti nähdä. 

Vihkooni kirjoittelin: "Avointa taivasta - ja aukkoja puiden välissä. Niitä tarvitsee ihminen. Niinkuin minä kirjaimellisesti tänä aamuna. En halunnut jäädä istumaan tavanomaiselle paikalleni keittiön pöydän ääreen, vaan ravasin ikkunoiden ääressä keittiössä, ja lopulta otin paikakseni kohdan, jota ei ole varustettu oleiluun. Pöytänäni on nyt yksi keräysastia (pyykkikori) ja istuimena sen ääressä jakkara. Ja kirjoitan tätä pitäen kirjaa sylissäni. Ei kovin hyvät tai kehuttavat "kalusteet" haluamassani paikassa. Mutta voin vain pääni kohottamalla nähdä avointa taivasta, ja sen kauneutta, kun aurinko ottaa alaa. Valon, avoimen taivaan näkeminen, antaa jotain hyvää; virkistää, kuin vähissä olevan akun lataus. Ja saa "katseen" suuntaan jossa on kaiken valon lähde - Jumalaan." 

"Kansa, joka pimeydessä istui, näki suuren valkeuden, ja jotka istuivat kuoleman maassa ja varjossa, niille koitti valkeus." Matt. 4:16 (v. -38 käännöksestä)

Rukous on puhetta Jumalalle... Minä kirjoitin valon näkemisestä ilahtuneena vihkoon: "Kiitos Jeesus, että sain tänä aamuna iloita sinun valostasi; sain ihailla auringon kasvavaa valoa ulkona. ... Kiitos virvoituksesta, jota olet minulle valosi kautta taas tänäkin aamuna antanut.) 

"Sinun luonasi on elämän lähde, sinun valostasi me saaamme valon." Ps. 36:10  (v. -92 käännöksestä)

---

Kaivoin muutama päivä sitten näitä vanhoja tipuja esiin.

Oli vähän niinkuin "tipukorjaamo", kun piti vähän laitella joillekin uutta nokkaa tai "jalkoja". 🐥

Tänä aamuna ilahdutti valo: Ihana, yllättävä valo! Joka ilmaantuu arvaamattomiin paikkoihin...

Tänään on myös sen aamuvalon lisäksi se päivä, 32 v sitten, jolloin istuin Porin Reposaaressa, (jossa silloin asuimme) kampaamossa, ylläni musta kampaamon suojaviitta. Sen väriin kiinnitin silloin huomiota synkissä miettiessä, sillä yhdistin värin tiedossa olevaan tapahtumaan: isäni oli kuolemassa. Asiaa oli surtu jo edeltä. Kun tulin kampaamosta kotiin, sain kuulla äitini soittaneen, että se asia oli sitten tapahtunut. Isä sai kuolla ihan kotona. 

---

Mutta palataan siihen ihanaan valoon. Kirjoitin siitä ensin vihkoon ja toiseen blogiini. Tuosta kuvasta näkyy jutun alkuosaa. Mutta kirjoitinpa sen sitten tännekin, tuonne alle kokonaan luettavaksi:) 

Niinkuin tänä aamuna. Se valo oli seinillä, joihin sitä ei osannut ollenkaan odotttaa. Jos Jumala olisi ihminen, varmaan hänkin olisi sitä ihastellut:) Nyt Hän ehkä hymyillen seurasi minun touhujani, kun yritin lapsenomaisesti kameraan tallentaa sitä valoa niiltä seiniltä ja kohdista, joille se ei "normaalisti" kuulu. Hetki on niin lyhyt. Mieleen tuli, että Jumala on meille aikuisille kuin se "aikuinen". Hän tietää, miten kaikki toimii, ja mihin Hän kykenee. Häntä ilahduttaa varmaankin meidän ilomme, niinkuin vanhempia ilahduttaa, riemastuttaa, katsella lastensa iloa, hänelle itselleen tavallisissa asioissa.

Nehän oli taas niitä "heijastuspintoja", joiden avulla valo voi tulla pimeimpiinkin nurkkiin; joihin se ei "normaalilla" tavalla tule. Tai tulla "läpi talon" ikkunoiden kautta. Talojen rakentajat eivät aina ole osanneet ottaa valoasioita suunnitella. Mutta Jumala on täydellinen rakennusmestari, arkkitehti ja valosuunnittelija, niin että kykenee saamaan valoa pimeyden keskelle. Hänhän se ylipäätään sen valonkin loi. Hän myös osaa käyttää ihmisiä "heijastuspintoina", ja näin Valo voi heijastaa Valoa, ihan jostain itsessään valoa tuottamattomasta - kuitenkin ympäristöön. Jumala tekee sellaisia salattuja asioita. Valonkin Hän voi lähettää pienestä johonkin pimeään.

Jeesus puhui valosta: "Niin Jeesus puhui heille sanoen: "Minä olen maailman valkeus, joka minua seuraa, se ei pimeydessä vaella, vaan hänellä on oleva elämän valkeus." Joh. 8:12. Entä jos "elämän valkeus" kirjoitettaisiin isoilla alkukirjaimilla: Elämän Valkeus... Silloin katse kääntyy itsestä, omasta kehnoudesta, siihen, joka on se todellinen Valon Lähde!

"Niin kauan kuin minä maailmassa olen, olen minä maailman valkeus." Joh. 9:5. Siis Jeesus!

Ja sanoi Hän näinkin: "Te olette maailman valkeus. Ei voi ylhäällä vuorella oleva kaupunki olla kätkössä; eikä lamppua sytytetä ja panna vakan alle, vaan lampunjalkaan, ja niin se loistaa kaikille huoneessa oleville. Niin loistakoon teidän valonne ihmisten edessä, että he näkisivät teidän hyvät tekonne ja ylistäisivät teidän Isäänne, joka on taivaissa." Matt. 5:14-16

Tätä ennen Jeesus oli puhunut vainotuista. He eivät koe olevansa suuria "tähtiä", mutta...: "Autuaita olette te, kun ihmiset minun tähteni solvaavat ja vainoavat ja valhetellen puhuvat teistä kaikkinaista pahaa. Iloitkaa ja riemuitkaa, sillä teidän palkkanne on suuri taivaissa..." Matt. 5:11-12

"... köyhää minä katson, köyhää, hengeltään särkynyttä, sanani alla arkaa." Jesaja 60:2 KR-92. Eikö tuo olekin lohdullista! Hänen luokseen saa uskaltaa tulla kaikki omat puutteensa tuntevat... Myös minä. Ja sinä - kuka ikinä oletkin, ja mitä ikinä eläämääsi on kuulunut! Muista tämä, Jeesus sanoi: "... ja sitä, joka minun tyköni tulee, minä en heitä ulos." Johannes 6:37

Mieleeni tuli tämän tekstin vihkoon kirjoitettuani myös lopuksi ajatus, joka oli peräisin yhdestä virrestä - Lasten virrestä, virsi 490, säe 2:  "...vaan katsot myös vähäiseenkin." Virsi on se: "Mä silmät luon ylös taivaaseen." ja siinä on tämäkin kohta: "Mä taimi olen..."

Tuosta virsikirjalinkistä voit tutustua tuon virren 490 sanoihin, ja sen syntyyn. Ja myös kuunnella sävelen: https://virsikirja.fi/virsi-490-ma-silmat-luon-ylos-taivaaseen/

Äitiasioita

Kirjoitin muutama päivä sitten tästä aiheesta vihkooni. Oli ollut sellaiset asiat ns. "framilla" eli mielessä. Oli ollut siinä kohtaa mielessäni päivä, kun aikoinaan tulin toista kertaa äidiksi. Sitten  aamulla availlessani luettaviani, osui silmään se "Marian ilmestymispäivä".  Siinäkin yksi äitiasia. Se osui silmääni vanhasta Päivän Tunnussanasta.  Siinä vanhassa kirjasessa oli myös painettuna yksi säe virrestä 53; säe 3: "Nuori äiti Maria kuulee lupaukset, uskoo, että täyttyy kaikki ennustukset."  https://virsikirja.fi/virsi-53-nuori-neitsyt-maria/

Jeesuksen äidin ilmoitettiin tulevan raskaaksi, ja  kenties se tapahtui juuri siinä ilmoitushetkessä. Se ilmoitushetki kerrotaan Raamatussa  kohdassa Luukkaan evankeliumi 1:26-38. (Siihen linkki alempana).

Ja sitten sen jälkeen tapahtui: 

"Muutaman päivän kuluttua Maria lähti matkaan ja kiiruhti Juudean vuoriseudulla olevaan kaupunkiin. Hän meni Sakariaan taloon ja tervehti Elisabetia. Kun Elisabet kuuli Marian tervehdyksen, hypähti lapsi hänen kohdussaan ja hän täyttyi Pyhällä Hengellä. Hän huusi kovalla äänellä ja sanoi: "Siunattu olet sinä, naisista siunatuin, ja siunattu sinun kohtusi hedelmä! Kuinka minä saan sen kunnian, että Herrani äiti tulee minun luokseni? Samalla hetkellä kun tervehdyksesi tuli korviini, lapsi hypähti riemusta  kohdussani. Autuas sinä, joka uskoit! Herran sinulle antama lupaus on täyttyvä!" Luuk. 1:39-45 KR-92

Ja sitten Maria vuorostaan puhkeaa kiittämään Jumalaa: " - Minun sieluni ylistää Herran suuruutta, minun henkeni riemuitsee Jumalasta, Vapahtajastani..." Luuk. 1:46-47

Ja sitten sanotaan; että: "Maria viipyi Elisabetin luona noin kolme kuukautta ja palasi sitten kotiinsa."  Luuk. 1:56 KR-92

Marian kotiinpaluu tapahtui näin ollen Elisabetin synnytyksen aikoihin. Kenties hän näki sen, Johanneksen syntymän;  koska 6. raskauskuukaudella Elisabet oli Marian tullessa ja Maria viipyi siellä 3 kk. Maria näki omin silmin sen enkelin hänelle ilmoittaman Elisabetin raskaudentilan ihmeen, joka kerrotaan Luukkaan 1. luvussa, jakeessa 36; siinä enkeli ilmoitti Elisabetin tilan!  Vanhan naisen raskaudentilan, josta oletettiin ettei hän nyt ainakaan enää voisi saada lasta. Varmaan tämä rohkaisi myös nuorta Mariaa oman äitiyshaasteensa kanssa... Kuinka kukaan uskoisi häntä? Mutta Elisabetin edeltäkäyminen lupauksen täyttymisen tiellä, rohkaisi varmaankin omalta osaltaan. 

"Taivaassa on Jumala, joka paljastaa salaisuudet." Dan 2:28 KR-92

"Kristuksessa kaikki viisauden ja tiedon aarteet ovat kätkettyinä." Kol. 2:3 

---

MARIAN SAAMA ILMOITUS ENKELILTÄ

Luuk. 1:26-43 KR-92: 

https://www.raamattu.fi/raamattu/KR92/LUK

Nämä asiat mieltää helposti jouluun kuuluvaksi... Mutta Jeesuskin tässä kun on myös kyseessä - hänen syntymänsähän se  Marialle ilmoitettiin - hänpä juuri hyvinkin liittyy pääsiäiseen!✝️❣️

Näin pääsiäsen alla...

Näin pääsiäisen alla saatetaan taas joissain medioissa pykätä "uutisia" siitä, että mikä se olikaan Jeesuksen alkuperä - eli kyseenalaistetaan Raamatun oma ilmoitus siitä.

Mielenkiintoista on, että Jeesus esitti kerran niille oman aikansa viisaille itse kysymyksen tästä aiheesta:

"Fariseusten ollessa koolla Jeesus kysyi heiltä: "Mitä ajattelette Messiaasta? Kenen poika hän on?"

He vastasivat: "Daavidin."

Silloin Jeesus kysyi heiltä: "Miksi Daavid sitten Hengen innoittamana kutsuu häntä herraksi?  Hän sanoo: - Herra sanoi minun herralleni:  Istu oikealle puolelleni. Minä kukistan vihollisesi, panen heidät jalkojesi alle.   Jos kerran Daavid sanoo Messiasta herraksi, kuinka Messias voi olla hänen poikansa?"

Kukaan ei pystynyt vastaamaan hänelle, eikä yksikään siitä päivästä lähtien enää rohjennut kysyä häneltä mitään." Matt. 22:41-46 KR-92

Siinä fariseusten edessä seisoi ilmielävänä, silmin nähtävänä se vastaus; Jeesus, Marian synnyttämäksi annettu Jumala Poika, jonka juuret ihmissuvun puolella juontuvat kuningas Daavidin! Jeesus oli Daavidin Herra, koska on Jumalan Poika. Ihmisen puolelta myös Daavidin poika. 

Ei vaan osattu ottaa todesta todellista, koska se oli niin suurta...

Sana rististä: "hullutus?" Vai aivan jotain muuta: "Jumalan voima"?

Mitä on sanottava siitä, että entinen Saul, Jeesukseen uskovien vainoaja, kääntyi äkkiä; ja laittoi entiseen vihansa kohteeseen kaiken toivonsa? Hulluksiko hän tuli?

Hänelle kävi yllätys tiellä: Suuri valo, joka sai hänet kaatumaan, ja ääni, joka kysyi: "Saul, Saul, miksi vainoat minua?"* - sai hänet kääntämään elämässään kaiken ylösalaisin. Uskon kohteeksi vaihtui se, mitä hän ennen vihasi. Mitä me olisimme siinä tilanteessa tehneet, olisimmeko toisin toimineet?

https://vaaranlaella.blogspot.com/search?q=Saul

Saulille - joka vaihtoi uskon kohteen myötä nimensäkin Paavaliksi, tuli uskosta, nimenomaan tähän hänelle kysymyksen esittäneeseen Jeesukseen - voima: Hän kirjoitti siitä näin: 

"Sillä sana rististä on hullutus niille, jotka kadotukseen joutuvat, mutta meille, jotka pelastumme, se on Jumalan voima." 1. Korinttolaiskirje 1:18  v. -38 käännöksen mukaan. 

Se sama voima oli kaatanut hänet sillä tiellä... Sen ristillenaulatun, kuolleen,  ja  ylösnousseen Jeesuksen voima jota Saul todella vihasi. Ja vihasi kaikkia  siihen  uskovia. Sille Saulille hullutus tulikin voimaksi, kun hän oli uutena miehenä; Paavalina, nimeä myöten. Aika ihmeellistä.  Aikamoinen voima. Sama voima on vaikuttamassa yhä. 

Tekee kelvottomista kelvollisia, koska se ristillä toisten puolesta kuollut antoi elämäänsä siinä toisten hyväksi.❤️✝️☀️

*Apostolien teot 9:4

---

Näitä mietteitä tuli mieleen, kun pääsiäinen lähestyy. Kaupoissa kulkiessa olen silmäillyt pääsiäiskoristeita. Ja kivoja tipuja, pupuja, ja muita kauniita, kivoja koristeita onkin silmään osunut. Mutta niitä katsellessa on kaivannut myös jotakin, joka toisi muistettavaksi myös pääsiäisen suurimman ja tärkeimmän sanoman: yksi kuoli meidän kaikkien puolesta: Jeesus. Jotta meidän syntimme olisivat hänen kuolemassaan sovitetut.

---

https://vaaranlaella.blogspot.com/search?q=Saul

Päivän vaatetus piirrettynä - ja samaa väriä ikkunan takana:)

---

Ja tältä näyttää yhdeltä sivulta taloa... Toisaalla onkin sitten vielä kunnon lumikerros.

Rakastettuina...

Niinkuin joku taideteos... Kärsinyt, mutta rakas ja kallis!

---

Kaiken pohjalla, tai päällimmäisenä tai keskellä kuitenkin aina tämä:  Isän rakkaus meitä lapsiaan kohtaan, suurempi kuin itse saatamme käsittää...

En minä ainakaan lapsena ollessani käsittänyt kunnolla vanhempieni rakkautta minua kohtaan.

Tämä toinen teksti tältä aamulta. Ne kuuluu niinkuin yhteen. Siinä kuuluu kuitenkin RAKKAUDEN ÄÄNI, vaikka isä tai isompi veli vähän ensin ns. "annattelee" eli kovistelee... Rakas lapsi siinä kyseessä kuitenkin:

 https://toisestatodellisuudesta.blogspot.com/2026/03/siina-kuuluu-kuitenkin-rakkauden-aani.html

Samaa kevään vihreää...

Minulla oli muutama päivä sitten pöydässä vihreä liina. Jonkun aamupäivän aurinko houkutteli minut ottamaan silloin nuo pöytäliinakuvat. Nyt liina on mennyt jo pyykkiin.

Tänään halusin etsiä yhden laulun sanoja vanhasta vihosta, johon olin nuorena tyttönä niitä kirjoitellut kaseteilta kuultuna. Ja kun vihon toin keittiön pöydälle ja siitä kuvan nappasin, huomioin että sama väri. Jotain 70-lukua varmaan se liinakin. Vihko on ainakin ollut olemassa siinä 79- ja 80-lukujen vaihteessa.

Mielenkiintoinen juttu luettavaksi yhden Vivamon Raamattukylän näyttelijän elämästä. Jutun tarjoilee Sana -lehti.

Minä luin joitakin viikkoja sitten tuon jutun paperilehden sivuilta. Meille ei lehteä tule, mutta isäntä oli tuon jutun ottanut oikein talteen joskus kirppikseltä tuoduista lehdistä, ja laittanut sen keittiön pöydälle minua varten. Mietin silloin, että mitähän siinä nyt on, kun oli kuulemma niin kiinnostava juttu. No oli mielenkiintoinen, koko juttukin, mutta siinä on osuus joka minuun vaikutti erityisesti - ja niin, että olisin halunnut kuvankin siitä tehdä, vaan en tehnyt, ainakaan silloin, kun koin liian vaikeaksi piirrettäväksi. 

Muutama päivä sitten tuo lehtijuttu tuli taas mieleen, ja alkoi kova etsintä, että onko se vielä meillä tallella. No oli se. Mutta nyt keksin etsiä myös mahdollisuutta jos jutun voisi saada toistenkin luettavaksi. Ja siinä se nyt on, Sana -lehden "ihmisten tarinat" osion juttu, jonka tuosta pääsee lukemaan:

 https://sana.fi/niin-helposti-yritamme-omalla-jarjellamme-laittaa-jumalan-johonkin-laatikkoon-sanoo-vivamon-raamattykylan-konkarinayttelija-mikael-kronvall/

Iltapuheista musiikkiin ja aamuun

Kuvan vihkototeksti on tuolla alempana luettavisssa selvempänä, naputeltuna☀️

Laulukirjan päällystin joskus kauan sitten tuollaisella paperilla. Muistelen, että paperi olisi ollut peräisin jostain silloin sulhoni - nyt mieheni - lähettämästä kukkapuketista, tms.,  kääreenä ollut. 

---

Illalla nukkumaan mennessä mielessäni Jumalalle puhuin, niinkuin iltarukouksena jotain kiitoksen sanoja päivän kulusta, ja siitä mikä tuntui hyvältä.  Sitten mieleen tuli ajatus, että unohdanko sen suurimman... Sen rakkauden, että joku suostui menemään ristille kuolemaan, että  saisimme  vapauden syntiemme rangaistuksesta? Jeesushan teki niin... Sitten alkoi soida mielessäni, vanhan hengellisen laulun sanoja: "... Synnit ristille jäi, synnit ristille jäi! Näätkö suurinta rakkauttaan?..." 

Kun noita laulun sanoja alkoi tulla mieleen, oli pakko nousta vielä ylös sen verran, että saatoin ottaa kirjahyllystä laulukirjan ja etsiä laulun sanat, jotta muistaisin aamullakin; herättyäni, mitä ennen nukkumaan menoa ajattelin. 

Alla olevasta linkistä pääsee kuulemaan halutessaan  kyseisen laulun: 

Hengellinen laulukirja, nro 105: https://www.hengellinenlaulukirja.com/?p=636

Se alkaa sanoin: "Yksi kuolohon kulki mun puolestani..." Laulun tekijät: Garrie E. Breck, 1855-1934, Grant Colfax Tullar 1869-1950.  

Aurinko "kuvaa" keittiövälineitä...

Aamuaurinko teki kuvajaisen keittiön seinään☀️ Siinä näkyy keittiövälineet, jotka riippuvat kuivauskaapin sivussa.

Sieltä viistosti valo sisälle - ja kuva seinään🙂

Nyt on ollut kiva, kun on saanut niin aamulla kuin illallakin, ihailla lisääntynyttä valoisaa aikaa, auringon näkymistä!☀️

Lieksalaista: Ylen juttu Paaterista, jossa on taiteilija Eva Ryynäsen taiteilijakoti, ateljee, kahvila ja kirkko

Kesällä on kuulemma kaksipäiväiset juhlat! Tuossa Ylen jutussa on myös esillä kuva siitä Seitsemän veljestä -veistoksesta, jolla maatilan emäntä Eva Ryynänen aikoinaan pääsi opiskelemaan  kuvanveistoa:

https://yle.fi/a/74-20211870

Evan ateljee tehtiin navettaan, kun Eva ja Paavo pistivät lehmät 🐄  pois.  Evan suurin taideteos on ateljeekodin pihassa seisova, vuonna 1991 valmistunut upea kirkko.

Paateri sijaitsee Lieksassa - sanon nyt näin: Vuoniskylillä - koska niin Vuonislahti, kuin Vuonisjärvikin mainitaan kyläksi, jossa se on. Osoitteessa on kuitenkin Vuonisjärvi. Ja Lieksa Joensuu -tieltä on opasteet sinne. En osaa sanoa syytä siihen kylä-epäselvyyteen. Liekö niin kahden kylän rajalla, että jossain virallisissa asioissa se on osa Vuonislahtea; mutta niinkuin joskus jostain saatetaan sanoa; että käynti on Vuonisjärven puolelta🤔 Sijainti on selvä kuitenkin🙂

Tässä vielä Evan elämästä: https://fi.wikipedia.org/wiki/Eva_Ryyn%C3%A4nen

---

Taannoinhan katselin Kuulokeskuksessa käydessäni yhtä Eva Ryynäsen teosta, joka seisoi siellä odotustilassa; siitä kuvia tuossa jutussa:

https://vaaranlaella.blogspot.com/2026/02/arkea-kuulolaitteet-vaihtoon-ja.html

Elämän matkalaisille

(Viikko sitten, maanantaina, matkallelähtöpäivän aamuna luettuja jakeita...)

"Minä ylistän sinua, Herra. Sinä nostit minut syvyyksistä, et jättänyt minua vihollisteni pilkattavaksi. Herra, minun Jumalani, sinua minä huudan avuksi, ja sinä teet minut terveeksi. Herra, sinä pelastit minut tuonelasta. Hautaan vaipuvien joukosta sinä toit minut takaisin elämään. Laulakaa Herralle, te Herran palvelijat, ylistäkää hänen pyhää nimeään! Hänen vihansa kestää vain hetken, hänen hyvyytensä läpi elämän. Illalla on vieraana itku, mutta aamulla ilo." Ps. 30:2-6 KR-92

"- Puhu heille:  Herra sanoo näin: - Jos joku kompastuu, eikö hän heti nouse? Jos joku eksyy tieltä, eikö hän käänny takaisin? Miksi tämä kansa on jatkuvasti eksyksissä, miksi Jerusalem pysyy luopumuksessaan? Miksi se riippuu lujasti kiinni valheessa eikä suostu palaamaan takaisin? Minä olen kuunnellut heitä tarkoin - eivät he puhu niinkuin tulisi puhua. Kukaan ei kadu pahuuttaan, ei ajattele: "Mitä minä olenkaan tehnyt?" Jokainen juoksee kiireesti omaa tietään niin kuin taistelutantereella kiitävä ratsu. Haikarakin taivaalla tietää muuttoaikansa, kyyhkyset ja pääskyset osaavat tulla, kun niiden aika on. Mutta minun kansani ei halua tietää, mitä Herra on sille säätänyt." Jer. 8:4-7 KR-92

---

Sopi mielestäni matka-ajatuksiin ajatellen elämän matkaa ja Jumalan läsnäoloa siinä meidän kanssamme.

Jeesus muuten lupasi; sanoi: "... Ja katso, minä olen teidän kanssanne joka päivä maailman loppuun asti." Matt. 28:20, vuoden -38 käännös. Uudempi käännös: "...kaikki päivät..." Siinä meille todellinen lupaus, luotettavalta lupaajalta!

Opetuslapset näkivät Jeesuksen vuorella Galileassa, jonne Jeesus oli käskenyt heidän mennä. "Kun he näkivät hänet, he kumarsivat häntä, joskin muutamat epäilivät. Jeesus tuli heidän luokseen ja puhui heille näin: " Minulle on annettu kaikki valta taivaassa ja maan päällä. Menkää siis ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni: kastakaa heitä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen ja opettakaa heitä noudattamaan kaikkea, mitä minä olen käskenyt teidän noudattaa. Ja katso, minä olen teidän kanssanne kaikki päivät maailman loppuun asti." Matt. 28:17-20 KR-92

 

Tuohon päättyy Matteuksen evankeliumi. 

Minua puhutteli tuosssa sekin, että Jeesus tuli siihen kunnioituksesta kumartaneiden ja myös epäilijöiden luo, ja puhui heille...

----

🧐Kun oli jutun naputellut, huomasin ettei se olekaan siellä minne sen aioin... No nyt sitten kai laitan sen sinne toiseen blogiinkin, johon sitä aioinkin lähes viikon juttutauon jälkeen.

No laitan nyt tähän sitten parit kuvat vielä. Siinä oli silloin lähtöpäivänä parta huurteessa, kun oli - 14 astetta pakkasta kun käveltiin isolle tielle linja-autoa odottamaan. Toinen kuva paluusta kotiin, kun lunta sateli varmaankin koko päivän, vaikkakin hiljakseen, mutta kun koko päivän... Junan ikkunoista näki lähinnä harmaata. Jotain 8-9 tuntia meni koko matkaan, ja matkustustapoja ehti olla useampi siinä kun Espoosta lähdettiin kotiin. Viimeinen osuus kotiin kävellessä päivän istumisen jälkeen olikin aika väsynyttä tallustelua. Oltiin sentään oltu sen verran kaukoviisaita, että yritettiin mahdollisimman vähillä kantamuksilla matkaan silloin lähteä. Kummallakin yksi kassi. Mutta ne vähätkin tuntui palatessa painavilta.

 

Rannekkeissa perhoset - tilkussa kettu

 

https://vaatekomerolla.blogspot.com/2026/02/perhosrannekkeisiin-ohje-ja-pieni.html

Juna- ja silta-asioita - myös Lieksan sillasta vähän

Mekin tällä viikolla madeltiin junan kyydissä Syrjäsalmen sillan ylitys hidasta vauhtia.  Nuo kuvat otin juuri äsken. Ja sitä ennen lukemani Ylen uutinen kertoo junan vauhdin olevan siinä kohtaa huimat 10 km tunnissa. 

Tässä se Ylen juttu aiheesta: https://yle.fi/a/74-20211279

Meillä on vielä junamatkan jälkeen kotiinpaluussa osana Joensuusta tunnin linja-automatka ja sitten tallustelu kotiin noin puolitoista kilometriä kelissä, joka on vielä arvoitus. Onko tie aurattu, vai kahlataanko hangessa... Monta vaihetta matkassa ja tuntien istuminen kun Etelä-Suomessa käy. Silti kiva kun saa käydä välillä, kiitollisia saadaan olla siitä, että päästiin taas rakkaita näkemään. Ja nähtiin yhden opiskelijakämppäkin ekaa kertaa nyt. Kuvissa toki oltiin jo ennenkin nähty.

---

Tuota yllä olevaa juttua junassa kirjoittaessani mieleeni tuli, että eräs blogiystävähän kaipasi kuvia Lieksaan tulevan uuden sillan eli sen Kaarisillan (eli Mähkönsillan) tilalle tulevan sillan kuvia, edes jotain siitä.  No nyt kun kotona olen, rupesin etsimään ja löysin ihan tuollaisen sivuston, johon aika ajoin laittavat kuvia projektin etenemisen mukaan. Viimeisin kuva siellä näkyi olevan tammikuulta:

https://lieksa.fi/asuminen-ja-ymparisto/kadut-ja-yleiset-alueet/mahkonsilta-siltaprojektin-seuranta/

"Eilisen," mietteitä, eilisen kuvia

Tämä "eilinen", joka otsikossa on, näyttää olevan viime kuun puolelta. No samapa tuo. Yhtä ajankohtainenhan se on silti. Nyt olen kylläkin reissussa; se on ihan kirjaimellisesti tämän päivän arkea. 

(Linkistä näkee isompana, mutta näkee tuolta altakin kuvina toisen blogini puolelta. Sen blogini otsikon alla ei enää lue tuota tekstiä: "... mietteitä matkalla taivaaseen", vaan vaihdoin siihen kohtaa jakeen, joka viittaa siihen mihin toivomme perustuu; ja sehän on Jeesus. Olisi ne "mietteet" siinä lisänä saanut olla, mutta eipä enää mahtunut. Niinpä sitten voi leikillisesti sanoa, että Jeesus täytti senkin paikan kokonaan🙂)

https://toisestatodellisuudesta.blogspot.com/2026/01/jeesus-on-kutsunut-han-on-myos-israelin.html

---

Yllä olevien kirjoittelujen jälkeen luin vielä Brander-blogista tekstin, jossa puhtaan juuri siitä, kuinka vahva perustuksemme - Jeesuksen, eli Jumalan - työ hyväksemme on:

https://www.brander.name/2026/02/takaisin-kestavalle-perustalle/

Mieleeni tuli: vahva kuin linna:) Siinä ei omat teot mitään lisää.

Aamullista

Sain ennen ylösnousua mieleeni rohkaisevan ajatuksen. Se päätyi otsikoksi vihon sivulle ja kirjoitelmaan toisen blogini puolelle. Linkki siihen tuosta, mutta tuosta altakin näkee; paitsi jos tahtoo myös katsoa mitä nuo Raamattu.fi -linkit siinä vielä tarjoilee. Sinä olet kuitenkin Jumalalle rakas, sinut hän tahtoo💌

https://toisestatodellisuudesta.blogspot.com/2026/02/palvelkaa-siis-herraa-varmoina-siita.html

Se oli silloin ollut iso uutinen ja puheenaihe...

No mikä niin? No se, minkä sivusilmällä silmäni rekisteröivät ja tarkasteluun ottivat, ihan muuta etsiessäni. Se oli tapahtunut Tessalonikassa.

"sillä kaikki kertovat, mihin meidän käyntimme teidän luonanne johti: te hylkäsitte väärät jumalat ja käännyitte palvelemaan elävää, todellista Jumalaa." 1. Tess. 1:9 KR-92

Sen on täytynyt olla tosi ällistyttävää!

"Näin teistä on tullut esikuva kaikille Makedonian ja Akhaian uskoville. Teidän keskuudestanne on Herran sana kaikunut Makedoniaan ja Akhaiaan, onpa uskonne Jumalaan tullut tunnetuksi kaikkialla muuallakin. Meidän ei tarvitse siitä puhua, sillä kaikki kertovat, mihin meidän käytimme teidän luonanne johti..." 1. Tess. 1:7-9 KR-92

Tessalonikalaiset siis yht'äkkiä olivat hylänneet vanhat jumalansa ja palvontakohteensa niin, että siitä tuli uutinen, josta puhuttiin kaikkialla.  Jokin oli todella vakuuttanut heidät! 

--

Toisen blogini tämänaamuinen:

https://toisestatodellisuudesta.blogspot.com/2026/02/se-armosta-toinen-taytti-lain.html

Nämä ikivanhat maat yhä kartalla ja uutisotsikoissa

Tässä juttu, jonka olin vuosi sitten tammikuussa kirjoittanut, mutta jättänyt sen silloin luonnoksiin. 

https://toisestatodellisuudesta.blogspot.com/2026/02/mesopotamiasta-irakista-ja-vahan.html

---

Kuva sensijaan täältä lumisesta maasta ihan tältä aamupäivältä; ihana aurinko:)

Aamun unesta, ja ajatuksia siitä

Heräsin siihen, että olin nähnyt jotain unta. Se oli ollut sekava ja sisältänyt useampaakin tilannetta. Eilen illalla katsottiin yhtä elokuvaakin, jossa oli vauhtia, mutta uni ei tuntunut sisältävän kuitenkaan tilanteita suoraan siitä; mutta on kukaties voinut silti vaikuttaa taustalla sekin.  Mutta uneni lopussa oli sitten ollut jotain niin suurta ja odottamatonta riemuakin, että sen vuoksi oli pakko alkaa heti herättyä yrittää muistella mitä siinä oikein oli. Usein unet haihtuu päästä hyvin nopeasti, jos ei heti ala muistella tapahtumia.

No tässä oli mm. sellainen tapahtuma, että jonkin ison vesialueen aalloilla oli jokin alus lähdössä johonkin hommaan; lipumassa jo vähän matkan päässä. Mutta sitten tapahtui jotain aivan odottamatonta ikävää; sillä alus upposi vieden siinä olleen väen mukanaan. Vastustavat tahot olivat järjestäneet sen onnettomuuden. Alus oli upotettu tarkoituksella. Mutta mitä siitä seurasi? Ne, jotka olivat torpanneet alkavan työn, saivat huomata, että heidän aikomuksensa kääntyi nyt aivan päinvastaiseksi! Tulikin sellainen oikein kansanliike, sellainen kannatus, ettei kukaan ikinä olisi voinut aavistaa sitä. Asiat kääntyivät aivan päinvastaiselle kannalle. Suosio sille, mitä pidettiin väheksyttynä ja kaihdettuna, olikin nyt suurin ilon ja riemun ja kannatuksen aihe!

Kuten sanoin, oli uneni sekava ja sisälsi useampia asioita. Mutta minulle se toi riemullisen näkökulman heti aamusta: Niinhän kerran ainakin tulee olemaan: Jeesus on kaikkien huulilla, iloaihe! Juhlittu Kuningas👑  Vaikka nyt se kuinka tuntuisi aivan... 

---

Ylösnoustuani ja tähän pöydän ääreen tultuani, oli luettavissa (vanhasta Päivän Tunnussanasta) tällaisia jakeita: 

"Muistakoot maan kansat tämän teon ja kääntykööt hänen puoleensa..." Ps. 22:28 KR-92

Jumala - "joka tahtoo, että kaikki ihmiset pelastuisivat ja tulisivat tuntemaan totuuden." 1. Tim. 2:4 KR-92

"Tämä ei saa olla teille mikään tyhjä, merkityksetön sana. Se on teidän koko elämänne..." 5. Moos. 32:47 KR-92

Kuvat viimeviikkoisia.

Ja tässä vähän eilistä, toisessa vaateblogissani:

https://vaatekuvasto.blogspot.com/2026/02/oranssi-neuletakki-ja-ruskea-pitka-hame.html