Se oli hartaasti haluttu asia!

Viimeinen pääsiäisateria... Jeesukselle. Se kiinnitti huomion tänä aamuna luetusta. Jeesuksesta sanottiin:

 

"Hän sanoi heille: 

"Hartaasti olen halunnut

 syödä tämän pääsiäisaterian

teidän kanssanne ennen kärsimystäni.

Sillä minä sanon teille:

enää en syö pääsiäisateriaa,

ennen kuin se saa täyttymyksensä

Jumalan valtakunnassa."

"Hän otti käsiinsä maljan, kiitti Jumalaa ja sanoi:

"Ottakaa tämä ja jakakaa keskenänne.

Minä sanon teille: tästedes en maista viiniköynnöksen antia, ennen kuin

Jumalan valtakunta on tullut."

Sitten hän otti leivän, siunasi, mursi 

ja antoi sen opetuslapsilleen sanoen: 

"Tämä on minun ruumiini 

joka annetaan teidän puolestanne. 

Tehkää tämä minun muistokseni." 

Aterian jälkeen hän samalla tavoin otti maljan ja sanoi: 

"Tämä malja on uusi liitto 

minun veressäni, joka vuodatetaan

teidän puolestanne."

Evankeliumi Luukkaan  mukaan; luvusta 22, jakeet 15-20. Vuoden 1992 käännös.

Jeesus sanoi tuossa alussa, että oli hartaasti halunnut sitä ateriaa päästä nauttimaan, vaikka se oli viimeinen juuri ennen suurta kärsimystä!  Sitä ihmettelin. Hän varmastikin halusi olla siinä vielä omiensa kanssa, ja puhua heille vielä hieman, että he hänen kuoltuaan - ja sitten myös ylösnoustuaan, ja taivaaseen noustuaan - muistaisivat, ja ymmärtäisivät, mitä se kaikki tarkoitti, ja miten todellista se kaikki oli. Ja on.

Harvinaista herkkua meille: reissu ja kampaamokäynti

Olimme isännän kanssa muutaman päivän reissulla. Teimme matkan junalla. Edellisestä junamatkasta olikin jo aikaa. Paluu onnistui myös vielä junalla, päivää ennen junalakkoa. Mutta silti palatessa oli kuitenkin linja-autokyytiäkin, koska osalla matkaa oli rataremonttia ja sillä välillä linja-auto kuljetti junamatkalaisia ja sitten oli taas paluu junakyytiin.  Kävimme siis tyttären ja miehensä luona Espoossa.  Perillä meitä odotti yllätys, sillä meille oli luvassa visiitti parturi-kampaamo Moderniin, jossa isännälle oli tarjolla parturointi ja parranajo, minulle hiusten värjäys ja leikkaus. Ja nämä toteutti siellä vävy, joka  kampaamon omistaakin.✂️ 🙂 

Isäntä oli ensin parturintuolissa. Sillävälin minä ja tytär käväistiin kirpparilla.  Sitten oli minun vuoroni. 

Ja nyt on kumpikin valmiita. Kiitos!❤️

Reissu oli meille niinkuin loma, mukavaa vaihtelua tavan arkeen🙂❤️ Ja se oli meille kummallekin myös ensimmäinen käynti Espoossa.  Emme olleet kumpikaan koskaan ennen käyneet siellä. 

Kun alkoi aamulla soida laulu mielessä, halusin kuvittaa sitä jotenkin

Mielessäni soi tämä kohta:

"Katso puoleen Veriyljän, 

raskaan taakan kantajan.

Oven aukaisi hän taivaan,

poisti tieltä Hän syyttäjän."* 

Jeesus raivasi syyttäjän tieltämne, koska hän otti päälleen kaiken syntivelkamme. Ovi on auki jokaiselle, joka Jeesukseen turvautuu. 

Ja laulun kertosäkeessä sanottiin sen Golgatalla tapahtuneen, kun kaikki täytettiin... Ja kehotettiin kuulemaan sitä huutoa.

*Tietoja laulusta: Laulun nimi on "Suuri rakkauden meri",  mainittu säe oli 4. Hengellisen laulukirjan nro 184 nykyisessä kirjassa. Laulun tietoina mainittiin 70-luvun puolivälin kirjassa, josta minä sanat otin, kun ei uudempaa löytynyt: "Venäläisestä laulukoelmasta "Kinvaali", 1912. William Owen, 1814-1893". Vanhassa laulukirjassa laulun nro oli 297.  Kun sitten netistä löysin myös uudemmat sanat, huomasin että "Veriylkä" oli muutettu muotoon "Vapahtaja".

Tästä voi kuunnella tuon laulun:

https://www.hengellinenlaulukirja.com/?s=184

Siinä raskaan taakan kantajan ympärillä oli varmasti väkeä ylenmäärin. Osa naureskeli ja pilkkasi, osa oli järkyttyneitä. 

Kuvan vasemmassa alalaidassa lienee ehkä hän, joka oli juuri tullut juuri pellolta, ja joka  pakotettiin lopulta kantamaan  Jeesuksen ristiä loppumatka, kun Jeesus oli jo aivan uuvuksissa kaikesta. Sen miehen nimi oli Simon Kyreneläinen.

Vähän valoa, vähän hämärää

 

Hieman "sivusilmällä" vilkaistun ikkunanäkymän  kaukainen valoinen alue ja metsä sen kanssa, sai minut tarttumaan väreihin ja yrittämään jotenkin sen tunnelman kuvaamista. 

Tämä on enemmänkin sellainen etäältä nähtävä, niinkuin oli esikuvansakin. Kuvitus tehty öljyväriliiduilla.

"Ymmärrätkö sinä, että minä rakastan sinua?"*

- En minä kyllä taida oikein ymmärtää.*

- Niin, sinä et todellakaan ymmärrä. Sinä et ymmärrä, kuinka minä sinua rakastan, ja kuinka  jatkuvasti teen kaiken sinun puolestasi. Niinkuin tein jo alunalkaenkin. Rakkaudesta sinut omakseni o(s)tin, eikä rakkauteni ole muuttunut. Se on yhä sama kuin silloin. Sinä katsot liikaa itseesi ja ihmettelet itseksesi, että et voi käsittää, että sinua oikeasti voitaisiin niin rakastaa. Mitä sinä vielä tahtoisit enemmän vakuudeksi, kuin se, jonka puolestasi tein? Lunastin sinut omakseni rakkaudella; kalliilla hinnalla, kun annoin elämäni puolestasi. Isä antoi minut sinulle, ja sinut minulle.

Minä rakastan sinua täydellisesti. Minä myös tiedän, ettet sinä kykene samalla tavoin vielä rakastamaan minua. Ja juuri sen vuoksi sinä alituiseen mietitkin, että voitko olla minulle niin rakas, kuin sanotaan. Sinä olet. Kerran sinä sen ymmärrät, ja sinun rakkautesikin on täydellistä silloin. Mutta vaikka se nyt on vielä hyvin vajaata - pelkosi tähden - en minä sinua jätä! Sinähän olet minun. Sinähän olet minulle rakas. Rakkaampi kuin mikään, mitä maailmassa on. 

"Pelkoa ei rakkaudessa ole, vaan täydellinen rakkaus karkoittaa pelon, sillä pelossa on rangaistusta; ja joka pelkää, se ei ole päässyt täydelliseksi rakkaudessa. Me rakastamme, sillä hän on ensin rakastanut meitä." 1. Joh. 4:18-1

 ---

* Kuin olisi minulta kysytty.... ja vastattu. Siinä olisi sinullekin...❤️

Aamun valosta

 

Sakkeus koki muukalaisuutta toisten seurassa

Sakkeus halusi vain nähdä sinut, Jeesus. Sinä ilahdutit häntä pysähtymällä sen puun alle, jossa hän oli. Ja vielä enemmänkin teit: järjestit hänelle sen ilon, että ilmoitit tulevasi hänen kotiinsa! 

Sitä Sakkeus ei osannut odottaa. Kukaties hän oli miettinyt, ettei ole ketään joka haluaisi häntä edes tervehtiä, mutta sinä Jeesus, sait hänet tuntemaan itsensä odotetuksi ja tervetulleeksi seuraasi, ilman vaatimuksia. Sinä halusit tulla vieraaksi hänen kotiinsa ja syödä siellä hänen kanssaan. Voi vain kuvitella Sakkeuksen tuntoja.

"..." Syntisen miehen luokse hän meni majailemaan." (Niin sanoivat ihmiset siitä.) Luukas 19:7  

Sitä Jeesus tekee nykyäänkin.

He eivät käsittäneet ihan selviä sanoja

"Jeesus kutsui kaksitoista opetuslastaan luokseen ja sanoi heille:

"Me menemme nyt Jerusalemiin. Siellä käy toteen kaikki se, mitä profeetat ovat Ihmisen Pojasta kirjoittaneet. Hänet annetaan pakanoiden käsiin, häntä pilkataan ja häpäistään ja hänen päälleen syljetään, ja he ruoskivat häntä ja tappavat hänet. Mutta kolmantena päivänä nän nousee kuolleista."

Opetuslapset eivät ymmärtäneet Jeesuksen sanoista mitään. Asia pysyi heiltä salassa, eivätkä he käsittäneet, mitä Jeesus tarkoitti." Luukas 18.31-34 KR-92

Ihan selvästihän tuo tuossa meidän käsityksemme mukaan lukee, mitä Jeesus ilmoitti tapahtuvan. Mutta hänen seurassaan kulkevat kaverit eivät käsittäneet, koska sellainen todellisuus ei kuulunut millään lailla niihin ajatuksiin, joita he olivat päässään hellineet. Jeesuksen lähipiirin - hänen seuraajiensa, eli opetuslasten - ensimmäiset ajatukset kaikesta korkeasta olivat kyllä oikeilla jäljillä; olihan Jeesus Jumalan Poika, tuleva hallitsijakin, mutta paljon suurempana kuin hänen seuraajansa käsittivät. Mutta se kaikki tapahtuisi vasta sitten, kun olisi täytetty se, mitä varten Jeesus ylipäätään oli tänne syntynyt: kuolla jokaisen ihmisen syntien tähden. Lahjoittaa ihmiselle vapaus, koska hän kärsi sijaiskärsijänä kuoleman syntien tähden. Se tuo ihmiselle valon ja vapauden.

Mikä sitten on synti? Vihollisuus Jumalaa vastaan. Se on ikäänkuin meissä oleva parantumaton sairaus, ilman jumalallista väliintuloa. Mutta Jeesus  harrasti sitä parantumattomien parantamista jo täällä ollessaan. Ja sitten hän tuli välimieheksi ristinkuolemallaan - (hänen välinsä Jumalan kanssa olivat kunnossa) - sovittaen ihmisen ja Jumalan välillä olevan eripuran. Siinä on paras ja ainoa tarjolla oleva sovintoesitys. Se kannattaa hyväksyä. Se on meitä rakastaen laadittu. 

Päivän valoilmiö:)

 

Justiinsa kuvasin. Ja hyvä kun huomasin oikealla hetkellä, sillä nyt se enää samanlaisena näykään, kun ☀️ on jo hieman siirtynyt.

Mökki sai hiukan aurinkoa

 

Ja tällä kertaa auringonsäteet lupasivat hetkeksi näyttämöroolin myös sille pienelle riu'ulle... joka ei yleensä esiin pääse, kun isommat ottavat kaikki roolit☀️ 

Vielä ei olla määräsatamassa...

... mutta matkan varrella on rauhallisia välisatamia, joissa voidaan odottaa myrskyjen tyyntymistä, ja seuraavaa matkaosuutta.🌊☀️🌙✨⚓

"Mutta kun ei aurinkoa eikä tähtiä näkynyt moneen päivään ja kova myrsky painoi, katosi meiltä viimein kaikki pelastuminen toivo." Apostolien teot 27:20 -33/-38

Mutta sitten tapahtui jotain... 

(Lue tuosta alta:) Siinä teksti v. -92 käännöksen mukaan.

 

Harvinainen pullapäivä meidän huushollissa

Ei ole juuri laskiaista tullut ajateltua, mutta eilen tuli puhetta, että olisi voinut laskiaispullia tehdä, jos kaupassa käydessä olisi muistanut ostaa jotain sinne väliin. No tänään yksi tyttäristä kyseli, että toisiko hän jotain niihin, kun hänellä oli siihen aikaa. Niinpä tilasin mantelimassaa ja kermaa. 

En ole hääppöinen pullanleipoja, kuten kuvista näkyy, mutta kyllä ne yleensä syötyä tulee, mitä tehdään🙂 Toista pellillistä yritän kohottaa enemmän.

Tuo "leivinliina" tuossa on yli 60 vuotta vanha. Äitini teki noita useampia vielä neitinä ollessaan, ja tuossa on hänen neitiaikaiset nimikirjaimensa SH. 

Nyt lykkäsin uuniin sen toisen pellillisen. Täytyy olla tarkkana etten polta niitä...😄 

---

Noni! Siinä ne ny on. On ne silosempia kuin nuo ekat:) Löyty viel toinen liinavanhuskin niiden peitteeks.

Iloa saadusta☀️

Sain ystävältä muutama päivä sitten pussillisen erilaisia lankakeriä, joita hän ei  tarvinnut.  Eilen siitä pussista valkkasin tällaiset kerät sukkien tekoa varten. Homman jo aloitintinkin eilen vaaleansinisellä. Tuossa on ikäänkuin ajateltuna langat sukkapariin ja siksi laitoin langat tuohon noin, jotta näen, että riittävät varmasti molempiin sukkiin. 

"Jumala on tahtonut antaa heille tiedoksi, miten häikäisevän kirkas on tämä kaikille kansoille ilmaistava salaisuus: Kristus teidän keskellänne, kirkkauden toivo." Kirje kolossalaisille 1:27 KR-82

Tuo jae ihastutti tänä aamuna. Toisen blogini tämänaamuisen jutun pääsee halutessaan lukemaan tästä:

https://toisestatodellisuudesta.blogspot.com/2023/02/jumalan-ei-tarvitsisi-mutta-silti-han.html

Höh...?! Pitsiliina unohtui kuvasta vallan:)

Minulla on vielä kynttiläkausi jatkunut aamuisin. Jotakin tuikkua haluan siinä edessäni pitää. Eilen vaihdoin pöydälle lasipurkin, jossa pattereilla toimivat metallilankapalloset antavat hitusen valoa pöydälle, mutta on itse asiassa enemmänkin silmänruokana siinä. Vaikka voisin täydet valaistukset räväyttää aamupimeään keittiöön, niin olen jotenkin mieltynyt siihen, että hämärästä vähitellen valoon, ja että siinä  ihan silmien edessä on joku  pieni valo, johon silmänsä kiinnittää.

Kuvan tein ruskealle kartonginpalalle, joka oli jonkun tarrasetin kansilehti ollut. Noilla öljyväriliiduilla puuhastelin, ja sitten kynttilänpätkällä hieroin värit vähän tasaisemmiksi.

Mutta kun alkuun tiskipöydällä rupesin sitä kuvaa tekemään, niin unohdin sen pitsiliinan tyystin kuvasta, kun lasipurkista aloitin... No, ehkä se olikin ihan hyvä; eipä sitä välttämättä tarvitsekaan, ja olisi saattanut mennä liian vaikeaksikin sen kanssa.

"Viesti"

Tänään tavallista enemmän  viestit kulkevat paikasta toiseen. Olkoot ne viestit rohkaisevia ja ilahduttavia, ken niitä lähettää ja vastaan ottaa.☀️

Jumalakin on lähettänyt meille ystävänpäiväviestejä, mutta usein emme noteeraa niitä mitenkään. Kaikkien vahvin viesti oli Jeesus itse, joka tuli tänne alas maahan, tehdäkseen meidän puolestamme jotain.

Mutta eilen illalla nukkumaan mennessä tuli mieleen itselleni rohkaiseva sanan kohta, ja sen halusin itseäni ja aamua varten kirjoittaa muistiin, koska muuten en olisi aamulla muistanut, että mikä se oli. Koska en viitsinyt enää nousta ylös, kirjoitin sen siihen pikkukännykkään, joka minulle myös herätyskellon virkaa tekee. 

Ja kuka tuon alunperin saikaan, ja kenen suusta se on kotoisin?

Jeesus sanoi sen aikoinaan eräälle hyvin hermostuneelle miehelle.

*Markus 5:36: "Mutta Jeesus ei ottanut kuullakseen, mitä puhuttiin, vaan sanoi synagoogan esimiehelle: "Älä pelkää, usko ainoastaan"." 

Tuossa tapauksessa isä, mainittu synagoogan esimies, oli tullut hädissään pyytämään apua tytölleen. Ja sitä hän sai, vielä suurempana kuin osasi  odottaa pyynnön esittäessään. Siinä kohtaamisessa, kun mies oli kiireisen pyyntönsä esittänyt, tuli vielä yllättävä viivästys, kun eräs nainen tuli siihen väliin  oman asiansa kanssa. Jeesus auttoi häntä siinä ensin ja samaan aikaan apua odottavan isän hätä kasvoi äärimmäisiin mittoihin. Mutta kuten jo oli puhe, sitten Jeesus auttoi siinä miehen esittämässä asiassa runsaammin kuin odottaa osattiin. 

Kertomus löytyy: Markus 5:21-43

"Sillä hän sanoo: "Otollisella ajalla minä olen sinua kuullut ja pelastuksen päivänä sinua auttanut".  Katso, nyt on otollinen aika, katso, nyt on pelastuksen päivä."  2. Korinttolaiskirje. 6:2

Montako leipää olisi saanut 200 päivän palkalla?

Siihen en tiedä vastausta. Mutta varmasti aika monta. Denari oli kuulemma päivän palkka. Mutta: "Eivät 200 denarin leivät heille riittäisi, niin että kukin saisi edes vähän", oli Johanneksen muistiinmerkitsemä lausahdus Filippuksen suusta; (Joh 6:7). Jeesus ei tarttunut edes niihin rahoihin ja ostoleipiin, vaikka hän oli itse ensin kysynyt Filippukselta, että mistä he voisivat ostaa leipää ihmisille. Hänellä oli mielessä ihan muuta; käyttää niitä, mitä heillä jo oli - vaikka se oli vielä älyttömän paljon vähemmän niin isolle joukolle.  Jos eivät mahdolliset "200 denarin" ostoleivät olisi riittäneet, niin miten moisia pikkueväitä edes mainita, ilman Jumalallista eväiden kasvuihmettä...

Huomionarvoista on myös se, että Jeesus oli itseasiassa lähtenyt kauemmas asutuksesta saadakseen olla vähän aikaa rauhassa. Mutta ihmiset tulivat hänen peräänsä. Ja Jeesus sitten sääli heitä, antoi heidän tulla luokseen; paransi ja ruokki.

 

---

Jos tämä tapaus kiinnostaa, niin sen voi lukea tuon Luukkaan kertoman lisäksi myös muiden muistiinmerkitsemänä tapahtumana: 

Matteus 14:13-21, Markus 6:30-44, Johannes 6:1-15

Sittenhän oli vielä eri tapaus, jossa Jeesus myös järjesti joukkoruokailun läsnäolevalle väelle:

Matteus  15:32-38, Markus 8:1-9

☀☀☀

Hyvää sunnuntaita sinulle:)

Kun Jeesus lähetti heidät...

"Niin opetuslapset lähtivät matkaan. He kulkivat kylästä kylään julistaen evankeliumia ja parantaen sairaita kaikkialla."  Luuk. 9:6 KR-92

Mikä iloinen yllätys se onkaan ollut, kun yhtäkkiä johonkin kaupunkiin, kylään, taloon, kotiin tai kujallle, on tullut ihminen, joka Jumalan voimasta välittää parantumisen ihmeen! Anna Jeesus tätä samaa tapahtua tänäänkin, meidänkin aikanamme; parantumisen ihmeitä taudeista ja vaivoista, vapautumista synnin sairaudesta. Ja jopa kuoleman otteesta.

Me saatamme ajatella, että jos Jeesus itse tulisi, jos hänet näkisimme, jos sanat suoraan hänen suustaan kuulisimme, jos hänen kätensä kosketuksen tuntisimme; me uskoisimme ja luottaisimme - ja asioita tapahtuisi.

Mutta kun Jeesus lähettää jonkun, jolle hän on antanut voimansa, niin silloin se on kuin Jeesus itse olisi siinä. Eivät ne teot ole sen ihmisen tekoja, sen ihmisen  voimasta tehtyjä, vaan Jumalan Pyhä Henki toimii silloin hänen kauttaan.

"Tästä te tunnette Jumalan Hengen: jokainen henki, joka tunnustaa Jeesuksen Kristukseksi, lihaan tulleeksi, on Jumalasta, ja yksikään henki, joka ei tunnusta Jeesusta, ei ole Jumalasta; se on antikristuksen henki, jonka olette kuulleet olevan tulossa, ja se on jo nyt maailmassa." 1. Johanneksen kirje 4:2-3

Aina on liikkeellä myös niitä, jotka sanovat jotakin olevansa, mutta jotka eivät toimi Jeesuksen valtuuttamina ja joiden voimanlähde on aivan jossain muualla, kuin todellisessa Jumalassa. Sellaisia on syytä kavahtaa.

--- 

Yllä ollut teksti sai alkunsa aamulla luetusta jakeesta, joka tuolla ylinnä oli.

Kukkaset eivät ole oikein minun alaani...

...mutta kun pöydällä oli tyttären ostama kaunis kimppu, niin oli huokutteleva malli edes kokeilla:)

Värilliselle paperille öljypastelliliiduilla.

Kynttilänpäivänä kuva kynttilälaatikkoon

No se nyt vain sattui samalle päivälle tuo pikkuinen laatikko:) Kuva on tosi pieni, laatikon ulkomitat 8x12 cm.  Innostus piirtämiseen tuli ja tuo sopivasti valkoinen pieni laatikko sai nyt sen, mitä varten sen olin jo kauan sitten talteen ottanut - eli joku kuva siihen. Siinä se nyt on, eikä sillä ole mitään muuta olemassaolonsa tarkoitusta, kuin olla hetken aikaa tekijälleen  tekemisen ilo, ja ehkä vähän katsojalle katsomisen ilo☀️ 

Aivan ihana video ISOSTA koirasta ja pikkuruisista kissanpennuista❤️

Tällainen ihanuus osui silmään netistä:

https://www.youtube.com/watch?v=3f1N2bsIQqc

Mikä luotto siihen isoon kaveriin - ja mikä hellyys pieniä kavereita kohtaan! 

----

Mutta tuossa alla olevassa jutussa meidän Misusta kuvia  yli parinkymmenen vuoden takaa...

https://vaaranlaella.blogspot.com/2014/09/misu-kisu.html 

 

 Margariinipaketin kokoinen... 🐈

 

---

Tänään on näköjään eläimet  jotenkin tavallista enemmän tulleet mieleen. Nimittäin jo aamulla ennen ylösnousua tuli yhtäkkiä minulla mieleen alle parikymppisenä ollut koira. Sen muistaminen toi mieleen muuta:

https://toisestatodellisuudesta.blogspot.com/2023/02/herra-on-lahella-murtunutta-sydanta.html