Sepän työstettävänä

"Niin Jeesus sanoi heille: "Pitäkää usko Jumalaan."  Mark. 11:22 

Ahdistuksissa joutuu uskoni koetteelle. Silloin tulee esiin kaikkea "kuonaa", syntiä, todellinen luonto; syntinen luontoni. En voi luottaa "omaan uskooni". Pahuus asuu minussa, mutta Sinä Jeesus kuolit puolestani ja voitit synnin vallan. Siihen haluan luottaa ja siinä riippua kiinni, Sinun voimassasi, sillä omat voimani eivät riitä Sinussa pysymiseen.

"Säilytä se hyvä, mikä sinulle on uskottu, Pyhän Hengen kautta, joka meissä asuu." 2. Tim. 1:14

Seppä sytyttää aamulla ahjon. Hän ottaa käteensä hyllyltä keskeneräisen työn. Nyt on taas aika jatkaa tämän työstämistä. Hän ottaa sen pihteihinsä ja työntää tuleen. Rauta hehkuu kohta aivan punaisena. Sitten on aika ottaa  se tulesta, laittaa alasinta vasten. Nyt iskee pajavasara kuumaa rautaa. Rauta vääntyy, muotoutuu sellaiseksi kuin seppä tahtoo.

"varmasti luottaen siihen, että Hän, joka on alkanut teissä hyvän työn, on sen täyttävä Kristuksen Jeesuksen päivään saakka." Fil. 1:6

---

Tämmöistä kirjoittelin muutama aamu sitten vihkooni. Minulle oli tullut mieleeni herättyäni tuo ylin jae. Olin pohtinut omaa heikkouttani, joka tulee hyvin helposti ilmi, kun joku vaikeus, vaikkapa vain hyvin pienikin on käsillä. Kun sellainen sitten on ohi, sitä ihmettelee, kuinka häilyväinen sitä onkaan...

(Kuvan keskeneräinen katos on tyttären tekemä ja ollut jo pitkään valmiina ja omalla paikallaan ovemme yllä:)

Ovikatos

Siinä se tyttären tekemä ovikatos on oikealla paikallaan, eikä täyttämässä yhden leikkimökin lattiaa, kuten oli odotellessaan omalle paikalleen asennusta.

Kun tämä silloin valmistuttuaan tuotiin kotiin, oli tarkoitus se pikimmiten paikoilleen laittaa, vaan toisin kävi. Meillä oli silloin mietinnässä ulko-oven vaihto, joten ovikatos jäi odottamaan sitä asiaa. No, lopulta ei uutta ovea  hankittukaan. Kun sitten ruvettiin puuhastelemaan katoksen laittoa paikoilleen, olivatkin siihen varatut, valmiiksi jo tyttären opinahjossaan mustaksi maalaamat ruuvit kadoksissa. Ne nähtiin viimeksi jossain eteisessä pienessä pussissa ja niitä etsittiin ... ja etsittiin. Eikä löydetty. Oli siis ostettava uudet. Ja  sitten olikin  vielä  oltava sellainen päivä, että tekijä itse, eli tytär olisi paikalla katosta asentamassa. Ennen länsirannikon reissuja hän ja isäntä sen katoksen sitten laittoivat paikoilleen.

Tuo pitää  vielä loppuvuodesta  irrottaakin...  syynä Suomi 100-vuotta juhlinta!

On joku näyttely silloin Joensuussa näistä oppilaiden siihen tekemistä töistä ja tämäkin on määrä sinne kuljettaa. Siihen varauduttiinkin jo valmistusvaiheessa, sillä kannakkeet ovat irroitettavat, niin mahtuu katos ihan omaan henkilöautoon.

Katoshomman aiempia vaiheita näet halutessasi tästä: Katos melkein valmis   sekä tästä: Katosprojektin kiehkuroita.

Katos melkein valmis

Katoksentekijä lähti Saksaan muutamaksi viikoksi, mutta  ehti ennen matkalle lähtöään tehdä katoksen melkein valmiiksi. Kuten kuvassakin näkyy, kattopelti on vielä kiinnittämättä, sillä se kiinnitetään vasta maalauksen jälkeen.

Hieman keskeneräinen katos taotuin kiehkuroin

Neito valmisti katoksen siten, että osat ovat irrotettavia, jotta kuljettaminen käy helpommin. Noiden kiehkuroiden takominen oli kuulemma melkoisen työlästä, vaikka ei sitä välttämättä noita katsomalla arvaisi. Takominen kumminkin on aika haasteellista ja raskasta ja sellainen taito tietty vain tehdessä kehittyy, että osaa sopivasti rautaa iskeä oikean muodon saadakseen. Joskus hän laittoi viestiä, että oli ollut takomassa 6-7 tuntia... Arvelin, jotta olisi kädet aivan kipeät seuraavana päivänä, mutta eipä ne tainnut ihmeemmin olla. Oli jo sen verran tottumusta  tullut. Vielä paria päivää ennen matkalle lähtöään hän laittoi meille tekstaria, että menisimme häntä hakemaan metallipuolelta, sillä vielä piti yksi pala hitsata kehikkoon. Neidon poissaollessa katoksen osat kuulemma kiikutetaan johonkin maalattavaksi.

Neito itse vaikuttaa hyvin viihtyneen opintomatkallaan. Kaksi ensimmäistä viikkoa siellä  ovat olleet jossakin työssä ja ainakin jokin ovi oli työn alla jossain vaiheessa. Ohjaajien saksaksi antamat ohjeet hänen työparinaan oleva saksalainen tyttö kääntää hänelle englanniksi. Viikonloppuna olivat käyneet tutustumassa vuorovesialueeseen.  Eilen illalla puolestaan tuli viestiä, että tänään alkaa työt jo klo 6 ja hänen työparinsa hakee hänet jo 5.30. Herätyksen aikoi laittaa 4.30! Yleensä siellä on työt alkaneet klo 7, mutta tänään oli siis joku työtehtävä Hampurissa.  Mitä heillä mahtaa pääsiäisen aikaan olla ohjelmassa, ei vielä ole tiedossa.

Katosprojektin kiehkuroita

Kuten jo aiemmassa jutussa kerroin, tytär tekee koulutyönään meille ovikatoksen.  Sain häneltä luvan laittaa kuvia näistä suunnitteluvaiheen kiemuroista. Alla hänen piirroksiaan aiheesta. Katos tulee olemaan vanhantyylinen, kaareva, mustaa metallia, koristekiehkuroin varustettu. Homma ei aivan yksinkertainen tehtävä olekaan: suunnittelua, mittailua, piirtämistä, ongelmien ratkomista se on vaatinut. Näitä suunnitteluvaiheen kysymyksiä tytär ja isäntä ovat yhdessä ratkoneet.

Tyttären katospiirroksia

Osa sitä ongelmanratkomista oli isännän rakentama koekatos jotta nähdään, miltä  katos voisi näyttää ja mitä  sen suunnittelussa pitäisi vielä ottaa huomioon. Koekatokseen piti tietysti saada koristekiehkuratkin. Ne isäntä väänteli paksusta katiskarautalangasta tyttären piirrosten mukaan.

Yksi selvitettävä asia oli katoksen kaarevuuden korkeus. Ensin kaavailtiin korkeampaa, mutta koeversio auttoi näkemään, että aiottua kaarevuutta pitikin madaltaa.  Valmiiseen katokseen ei muuten tule mitään pystytolppia, kuten tässä koeversiossa,  vaan se on kulmaraudoilla seinässä kiinni. Siitä tulee kuulemma myös sellainen, että osat kiinnitetään toisiinsa paikalla, jotta se on helpompi kuljettaa.