Tytöt toivoivat, että heitä vietäisiin koulun jäälle luistelemaan. Heillähän on nyt loma ja aikaakin siten runsaasti käytössä. En ollut itse yhtään innostunut, mutta lähdin sitten kuitenkin. Kaivoin jopa omatkin luistimeni esiin, ne joita jo lapsuudessani käytin... siellä 70-luvulla. Ne näyttävät vielä kohtuullisen hyviltä, mutta eivät sitä ihan ole. Pohjat irvistävät jo kantapäistä. En tiedä, onko niille enää mitään tehtävissä, se jää nähtäväksi. Luistelin niillä silti, kun tiesin, että luisteluni on kuitenkin hyvin varovaista ja vähän pohjaruuvejakin kiristeltiin. Mietin, että jos vaikka en enää noilla luistelekaan. Tosin, jos kerran vuodessa luistelee, samoin kuin nytkin, eipä tilanne luistinten osalta välttämättä kovasti muutukaan.
Iloiset luistelijattaret tässä:)
Toinen kokeili vähän lumen kolaamista,
mutta lunta oli niin vähäinen kerros, ettei se ollut haitaksi luistellessa.
Omaan luisteluvaatetukseeni halusin jotain vanhanaikaisemman näköistä kuin toppahousut. Ennenhän hyvinkin voitiin luistella vaikka pitkä takki yllä:) No, milloin ylipäänsä talvella hameessa ulkona kuljen, niin silloin vaatetukseni näyttää suunilleen samalta kuin tällä luistelukerralla.
Jos joku ihmettelee, miksi minulla on laukkukin luistellessani, niin se on varsinkin auton avaimia varten. Takin taskut ei niiden säilyttelyyn olleet aivan parhaat...
Siellä sitä luistellaan, mutta kovin huteran tuntuista se taas oli, varsinkin aluksi.
Ja lensinpä nurinkin yhden kerran. Sen jälkeen olin entistäkin varovaisempi.
Tytöillä oli omat kuvatouhunsa kännyköillään.
Ja hehän pyynnöstäni ottimat nuo kuvat minustakin minun kamerrallani.
No niin, nyt voisin jo lähteä autolle laittamaan kengät jalkaani...
Pihapiirin pihlajassa oli kovasti lintuja. Eivät pelänneet minua yhtään, vaikka auto oli siinä vieressä ja siinä häärin vielä ympärillä tullessani luistimia pois ottamaan ja vielä kamerankin kanssa.
Ja siihen päättyi kertomuksemme eilispäivän touhuista:)
Tänään olimmekin Joensuussa.
