Kaikille kansoille! Ja sotilaan virsikirjasta.

"Tarkoitan tätä: Kristus on tullut

palvelemaan juutalaisia. Hän on

tullut vahvistamaan isille annetut

lupaukset osoittaakseen, että

Jumala pysyy sanassaan.

Hän on tullut myös,

jotta muut kansat

saisivat ylistää Jumalaa

hänen laupeudestaaan,

niin kuin on kirjoitettu:

-Siksi ylistän sinua

kansojen keskellä,

laulan kiitosta sinun nimellesi.

Ja edelleen: - Riemuitkaa kansat,

yhdessä hänen kansansa kanssa.

Ja vielä: - Kiittäkää Herraa, 

kaikki kansat! Ylistäkää häntä,

kansakunnat!

Jesaja taas sanoo:

Iisain juuresta nousee verso,

joka kohoaa kansojen hallitsijaksi.

Häneen kansat panevat toivonsa."

Room. 15:8-12 KR92

HÄN ON JEESUS - KAIKILLE KANSOILLE.

Niin on tarkoitettu.

---

Aamun kirjoittelujen jälkeen, kun olin tarvinnut  jotain rohkaisevaa, alkoi soida mielessäni vanha laulu, virsi; kun näin ikkunasta katsoessani pienen linnun lennähtävän männyn kylkeen. Laulu on: Pikkulintu riemuissaan. Tuosta näkee sanat (uudistetut). 

https://www.sley.fi/sk304/

Lapsuudesta tuttu tuo laulu ja sen sävel. Halusin vielä etsiä ne vanhemmat sanat. Ne löytyi yli 80 vuotta sitten käytössä olleesta virsikirjasta, jossa on "Virsikirja sekä Hengellisiä lauluja ja Virsiä". Virsikirja oli uusi v. 1940, silloin ilmestynyt. Kyseinen kirja on ollut mieheni sedän, nuoren miehen; joka kuoli v. -44, kohta jo loppuneen sodan jälkeen miinoja raivatessaan. Hänen virsikirjansa alkulehdillä on käsin kirjoitettuna: "Mun anna muistaa alati, ompi lyhyt ikäni ja kuitenkin niin kallis." Ja niinhän se olikin. Kyseinen virsikirja on lyhyenä käyttöaikanaan ollut todellakin käytössä, useita merkintöjä lauluista, ja merkattu joitakin tärkeiksi koettuja Raamatun kohtia; kuten Joh. 14:1:

 

"Älköön teidän sydämenne olko murheellinen. Uskokaa Jumalaan, uskokaa minuun." Joh.14:1 

Tuota samaa ja siitä eteenkinpäin, oma isäni luetti minulla itselleen ääneen ollessani lapsi, kun hän kaipasi jotain. Siitä on hieman yli 50 vuotta. Virsikirjaan merkattuna yli 80 vuotta. Raamattuun merkattuna 2000 vuotta... Ajaton sanoma, voimassa yhä!

---

Toisen blogini tämänaamuinen:

https://toisestatodellisuudesta.blogspot.com/2026/10/toivoksi-lohduksi-kestavyydeksi.html?m=1

Eilisaamun kuvat - ja tämänaamuiset naputtelut...

Kirjoitin tämän (tuolla alempana olevan tekstin) ensin tuonne* toisen blogini puolelle. Kopsasin sitten tähän. Mutta näitä oli edeltänyt jo ennen ylösnousua pienet mietinnät siitä, kun meillä - siis ihan täällä meidän huushollissa - on usein niin, että asiat eivät mene useinkaan ihan meidän omien toiveiden mukaan ja tuntuu hankalalta. Näitä mietin aamulla. Mieleeni oli tullut myös se ajatus, joka on Raamatusta, että 'Herran siunaus menestyksen/rikkauden antaa, ja omat voimat/oma vaiva ei siihen mitään lisää.' Löytyy sanatarkasti Sananlaskut 10:22 - tuossa mulla kahdesta käännöksestä niinkuin yhdistelmää... Lopulta kaikki meidän omakin ponnistelu ja vaivannäkö on Jumalalta saatua; ne lahjat, kyvyt, voimat, ynnä muu... Mietin myös, että mitä oikeastaan on menestys/rikkaus? Onko Jumalan ajatus sama kuin meidän? Entä Jumalan suunnitelma... Mietin myös Raamatun henkilöitä Aabrahamia, Joosefia, Iisakia, ym. muita. Ja Jeesusta - meidän puolestamme...

---

* Tuossa alla oleva osuus löytyy myös: 

 https://toisestatodellisuudesta.blogspot.com/2026/09/mika-olikaan-jumalan-suunnitelma-sen.html?m=1

Mikä olikaan Jumalan suunnitelma...? Sen mukaan Hän kaikkea tekee! Kaikki tähtää siihen...

Me voimme pähkäillä täällä eläessämme tätä tai tuota asiaa; emmekä useinkaan käsitä, miksi olosuhteemme ovat niinkuin ne ovat. Niissä voi olla paljon vaikeutta, tai jollakin paljon menestystä; mutta kaikki ei näy päällepäin. Molempia asioita voi olla kullakin limittäin ja päällekkäin, sekaiselta näyttävällä tavalla. Mutta Jumala tuntee sen kasan täysin. Hän tuntee meidät. Ja miten kaikki pienet ja isot asiat liittyvät toisiinsa, ja Jumalan suunnitelmiin.

Me luulemme ymmärtävämme mitä on menestys vs. kaikenlaiset vaikeudet. Mutta Jumalalla on tarkempi näkö näissä asioissa. Hän näkee mikä mihinkin johtaa.

Me hätäilemme ja huokailemme usein olosuhteidemne keskellä. Jumala kyllä tietää sen ja ymmärtää meitä oikein hyvin. Olemmehan Hänen rakkaita lapsiaan. Hänen syliinsä saa tulla itkemään tai nauramaan. Hänelle saa kertoa surut ja myös hyvän mielen.

"Kaukaa ilmestyy minulle Herra:

 "Iankaikkisella rakkaudella

 minä olen sinua rakastanut, sentähden

  minä olen vetänyt sinua puoleeni armosta."

 Jeremia 31:3 

---

Kuvat eilen aamulla kallioilta, eli melkein pihasta:)

Kärsivällisyyttä, kestäväisyyttä...

Etsin tänään joitain kangaspaloja, jotka tiedän minulla olevaksi, mutta en löytänyt. Se turhautti. Jotain  tyynnyttävää koitin sitten ajatella. Mutta mieleeni tuli myös kysymys: "Olenkohan oppinut mitään", siis Herran koulussa oppilaana ollessani. Kun sitten lakkasin harmittelemasta ja etsimästä sitä hukassa olevaa, sain mieleeni osan jostain jakeesta. En ihan oikein sanoin muistanut, kun kärsivällisyys -sanaa ajattelin. Mutta sopihan sekin oikeastaan siihen, millainen jae oikeasti oli:

"Kestäväisyydellänne te voitatte omaksenne elämän." Luuk. 21:9 (v. -38 käännös)

Kyseessä ei ole mikään arvontavoitto. Se on lupaus. 

Mutta arvonnasta puheen ollen, osallistuin muutamia päiviä sitten Anna-lehden takkiarvontaan. Se osallistuminen päättyi eilen. Olisi ihan kiva takkivoitto saada, vaikka en nyt varsinaisesti sellaista takkia tarvitse. Tätä juttua tässä naputellessani muistin, että nyt on arvonta tehty. En tiedä vielä mikä tulos oli, mutta suuri yllätys se olisi, jos se minulle osuisi. Mutta katsotaan.

Kuvat eiliseltä:) ☀️

Tänä aamuna

En tiedä, miten tulikin mieleeni jostain syystä ennen ylösnousua rippikoulu. En ollut sellaista muistellut, mutta muistin, että itselläni oli rippikoulussa ihan hyvä opettaja; uskova pappi Sakari Pöyhönen. Mutta mietin, että mitähän siellä rippikoulussa nykyään mahdetaan opettaa. Paljon riippuu siitä, joka opettaa, vaikka olisi jotkut yleiset aineistotkin. Ja ajatuksiini tuli, että kaikkein tärkeintä olisi kertoa Jeesuksesta, ja että Hän on elävä. Tulee takaisinkin, ja varsinkin se; mitä Hän on tehnyt puolestamme: kuollut meidän kaikkien ihmisten syntien edestä - että meidän ei tarvitse itse yrittää mahdotonta. Sillä meille itsellehän se omien syntien pois pyyhkiminen on juuri mahdotonta. Ja rippikoulussa, ja muutoinkin, olisi syytä tehdä tehdä selväksi se tosiasia, että Jumala hallitsee tätä kaikkea. Jos nuori väki, tietysti mieluiten vanhojen esimerkinkin avulla oppisi, että kaiken yllä on Jumala joka hallitsee, ihmisillä olisi toivo paremmasta. Ilahduttavaa, ja oikeastaan yllättävää on, että nykyäänkin vielä kuitenkin melko iso osa nuorista käy rippikoulun. Siinä on opetusvastuussa olevilla hyvä paikka olla viemässä todellista toivoa nuorten elämään.

Kun sitten tulin tähän pöydän ääreen ja otin aamulukemiseni esiin, jotenkin nekin vei ajatuksia vähän samoille raiteille, mutta ihan koko kansaa, ja kansojakin ajatellen - että Jumala kuitenkin kaikkea hallitsee.

"... Sinä katselet tarkoin, miten ihmiset elävät..." Jeremia 32:19 KR92

"... olemme panneet toivomme elävään Jumalaan, joka on kaikkien ihmisten pelastaja, varsinkin uskovien." 1. Timoteuskirje 4:10 KR92

Sitten oli jae, joka oli osoitettu alkujaan Israelin kansalle, mutta joka ohje olisi tärkeä meidän kaikkien kansojen ottaa todesta: 

"Näin sanoo Herra Israelin kansalle:

- Etsikää minua, niin saatte elää!

Älkää etsikö apua Betelistä, 

älkää kulkeko Gilgaliin, 

tehkö toivioretkiä Beersebaan!

Pois maastaan kulkee kaikkineen Gilgal,

ja turhuuden huoneeksi tulee Jumalan huone, Betel.

Etsikää Herraa, niin saatte elää..." 

Aamos 5:4 KR92

Tulee mieleen näinä nykyisinä, levottomina aikoina maailmantilannetta ajatellen, että kansojen johtajat, myös Suomen - olisivat viisaita, jos kääntyisivät rukoilemaan Herraa ja hänen apuaan ja viisauttaan maan asioihin. Nythän on niin, että turvaudutaan varmaan aika paljon vain ihmisiin ja etsitään turvaa - niinkuin muinoinkin on tehty - sopimuksista muiden kansojen kanssa. Eihän sellaiset sinänsä vääriä ole, mutta ei sopisi unohtaa kuka on kaiken päätöksenteon yllä: Jumala, Herra taivaan ja maan.

"Hän on luonut Seulaset ja Orionin. Hän muuttaa pimeyden aamuksi ja päivän yöksi. Hän kutsuu vedet merestä ja kostuttaa niillä maan. Hänen nimensä on Herra." Aamos 5:8 KR92

Siunatuinta ja onnellisinta olisi, jos koko kansa, päättäjiä myöten, rukoilisi Herralta apua ja viisautta. Hän mielellään sitä antaisi. Siunausta  päivääsi❣️

Epätavallinen venematka, epätavallinen kyytiläinen

Jokainen heistä muisti taatusti sen venematkan elämänsä loppuun saakka!

"... opetuslapsilla oli täysi työ soutaa vastatuuleen..." 

"Illan tullessa vene oli vene oli keskellä järveä ja Jeesus yksin maissa. Hän näki, että opetuslapsilla oli täysi työ soutaa vastatuuleen. Neljännen yövartion vaiheilla hän tuli vettä pitkin kävellen heitä kohti ja aikoi mennä heidän ohitseen. Kun he näkivät hänen kävelevän vettä pitkin, he luulivat häntä aaveeksi ja rupesivat huutamaan. Kaikki näkivät hänet ja säikähtivät. Mutta samassa Jeesus jo puhui heille: "Pysykää rauhallisina, minä tässä olen. Älkää pelätkö."  Hän nousi veneeseen heidän luokseen, ja tuuli tyyntyi. Opetuslapset olivat hämmästyksestä suunniltaan. Sekään, mitä leiville tapahtui (silloin aiemmin rannalla) ei ollut avannut heidän silmiään. Niin paatuneet heidän sydämensä olivat." Mark. 6:47-52 KR-92

Ei siis ihme, jos he varmaankin nytkin, niinkuin  kerran muulloinkin, kun Jeesus oli oli ollut heidän kanssaan veneessä myrskysäällä ja nukkunut siellä, ja herätessään oli aallot tyynnyttänyt niitä nuhtelemalla, niin: "Ihmiset hämmästyivät ja sanoivat: "Mikä mies tämä on? Häntähän tottelevat tuulet ja aallotkin." Matt. 8:27 KR-92

Mikä mies tosiaan?

Ei aivan tavallinen mies.

Ihmiseksi syntynyt Jumalan Poika!

---

Sama teksti toisen blogini puolella eri venekuvalla varustettuna ja teksti kuvana suoraan vihosta: 

 

https://toisestatodellisuudesta.blogspot.com/2026/08/epatavallinen-venematka-epatavallinen.html?m=1

Kahdenlaiset juuret, osansa kummastakin

Niin sen sitten piti näköjään olla, osallisuus ihmisen juuriinkin piti olla. 

Kenestä tästä nyt puhutaan? Jeesuksesta, joka oli Jumalan Poika, uskoo sitä ihminen tai ei.

Hänellä täytyi kai olla myös ihmisen juuret ihmisenä ollessaan, jotta hän kykeni täysin ihmisenä elämään. Mutta ilman synnin tarttumista häneen. Vaikuttiko siinä kestävyytenä ne jumalliset juuret? Varmastikin, sillä hänen alkunsa oli täysin jumalallinen. 

Ihmisenä olla synnitön, virheetön... vaikea paikka. Mahdoton meille kenellekään muulle.  Jeesus oli! Silti jotkut olivat sitä mieltä, että hän oli kaikkea muuta kuin täydellinen... Sopimaton oli heidän mielestään, kun ei sopinut heidän ajatuksiinsa ja "viisauteensa".

Vanhassa liitossa (Mooseksen aikaan) erämaavaelluksen aikaan Jumala antoi Moosekselle ohjeita mm. syntiuhrien suorittamisesta. Ne olivat esikuva Jumalan suunnitelmasta, jonka hän myöhemmin toteuttaisi. Molemmissa tarvittiin syntejä sovittamaan jokin virheetön: vanhassa liitossa se oli täydellisen virheetön uhrikaritsa. Siinä ei saanut olla pienintäkään moitteen sijaa. Uudessa liitossa, siinä Jumalan varsinaisessa suunnitelmassa, tarvittiin myös virheetön "uhrikaritsa" sovittamaan ihmisten synnit. Kaikki ihmisten synnit annettiin tämän sijaiskärsijänä, sovittajana, olevan uhrikaritsan kannettavaksi. Se uhrikaritsa, se virheetön sovittajamme, meidän kaikkien - oli Jeesus; Jumalan oma poika, ihmisen sukua myös oleva... 

Jospa me ihmiset käsittäisimme minkä lahjan, minkä armahduksen, olemme saaneet! Menköön se siihen "kaaliimme" eli meidän järkeemme, käsityskykyymme, että meidän ei tarvitse omalla hyvyydellämme yrittää syntejämme maksaa! Se on turhaa vaivannäköä. Ne on jo maksettu, aikaa sitten! Mutta voisimme ottaa sen lahjan vastaan kylläkin... Ottamaton lahja ei kyllä mitään hyödytä, jos pakettia ei ota edes näppeihinsä, eikä sitä avaa...

Se kai ihmistä tökkii ajatuksena, että se mitä lahjana tarjotaan, olisikin joku vaatimus, että pitäisi itse itsensä muuttaa. Emme me siihen kykene. Se annetaan. Rakkaus sulattaa kyllä vaikka minkä jään. Enkä nyt puhu ihmisten välisestä rakkaudesta, vaan siitä, että Jumala - josta mekin olemme alkumme saaneet luotuina, on rakastanut meitä niin paljon, että katsoi meidät pelastamisen arvoisiksi; vaikka usein emme edes itse pidä itseämme minkään arvoisena. 

"Sinä Betlehem, sinä Efrata, sinä olet pienin Juudan sukukuntien joukossa! Mutta sinun keskuudestasi nousee Israelille hallitsija. Hänen juurensa ovat muinaisuudessa, ikiaikojen takana." Miika 5:1 KR92

" 'sillä hänessä me elämme ja liikumme ja olemme, niinkuin myös muutamat teidän runoilijoistanne ovat sanoneet: "Sillä me olemme myös hänen sukuansa'." Apostolien teot 17:28

"Jumala on tehnyt eläviksi teidät, jotka olitte kuolleita rikkomustenne ja syntienne tähden." Efesolaiskirje 2:1 KR92

"Tätä pelastusta ovat profeetat etsineet ja tutkineet. He ovat ennustaneet ja puhuneet teidän osaksenne tulevasta armosta, ja tutkineet, mihin ja millaiseen aikaan heissä vaikuttava Kristuksen Henki viittasi todistaessaan Kristuksen kärsimyksistä ja niitä seuraavasta kirkkaudesta. Heille ilmaistiin, etteivät he palvelleet itseään vaan teitä puhuessaan siitä, minkä teille nyt ovat julistaneet ne, jotka taivaasta lähetetyssä Pyhässä Henngessä ovat tuoneet teille evankeliumin. Tähän pelastukseen haluavat enkelitkin päästä luomaan edes silmäyksen." 1. Pietarin kirje 1:10-13 KR92

Meillä ihmisillä voi olla (-  ja on!) paljonkin ennakkoluuloja ja kyräilyä toistamme kohtaan. Saatetaan katsoa ihmistä, jota emme tunne, että 'mikä tuo luulee olevansa' , 'ei mitään ymmärrä', 'tuohon en halua ainakaan tutustua', 'sillä on ihan väärät mielipiteetkin'. Mutta jos joskus sitten osummekin tilanteisiin, joissa pakostikin tulee hieman tutustumaan toiseen; huomaakin, että voi löytyä ymmärrystä toista kohtaan ja kenties ihan mukava ihminenkin, vaikka ei jakaisikaan kaikkia toisen mielipiteitä. Tämä pätee myös asetelmaan uskovat vs. ne, jotka eivät usko. Jumalakin suostui tekemisiin meidän kanssamme, vaikka ei useinkaan ole voinut jakaa kaikkia meidän ajatuksiamme. Hänkin on tutustumisen arvoinen. Itse saa päättää, haluaako häntä sitten seuraansa enemmänkin vaiko ei.

Siunausta tai mukavaa päivää, ihan kummin vain tuon haluat☀️

---

Tulipa pitkät kirjoittelut... Mutta kun oli paljon rauhallista aikaa tällaiseen puuhaan. Pyykkikine pyörii kuitenkin jo. Ja nyt otan ☕

 

"Auta minua epäuskossani!" - Rukousasiaa; ihan pyyntöä arkiseen asiaan ja yksi hauska vastauskin saatuna yhteen pyyntöön:)

Ensin siitä, mitä koin mielekkääksi kirjoittaa vihkoonikin tänä aamuna: "Auta minua epäuskossani!" Niin huusi kerran eräs isä, tuodessaan sairaan poikansa Jeesuksen luokse. "Silloin pojan isä heti huusi: "Minä uskon! Auta minua epäuskossani!" Mark. 9:24 KR-92

Siinä ne oli, usko ja epäusko ihan rinnakkain. Niin ne oli silloin, niin ne ovat nyt; uskomme ja epäilemme, että auttaaako se Jeesus juuri minua, juuri nyt, ja tässä asiassa. Markuksen luvussa 11, Jeesus erään kerran yhtä ihmettä  ihmetteleville (kuivettunut viikunapuu), Jeesus sanoi: "Uskokaa Jumalaan." Mark. 11:22 KR-92  

Ja jatkaa sitten sanomalla, että vuorikin voi siirtyä paikaltaan jos sydämessään ei epäile sen tapahtumista. (Helppo heti nähdä, missä toteutumisten ongelma piilee... )  Ja sitten Jeesus vielä lisää tämän: "Niinpä minä sanon teille: Mitä ikinä te rukouksessa pyydätte, uskokaa, että olette sen jo saaneet, ja  se on teidän." Mark. 11:24 KR-92

Mutta lohdullista siis on,  että Jeesus epäröiviäkin auttaa, kuten sen sairaan pojan tapauksessa...! Se isä toi epäilynsäkin Jeesuksen eteen.

---

Sitten arkinen rukousaihe meiltä. Pesukone tilttasi eilen. Valutti vesiä hieman lattialle, eikä suostunut pyörittämään koneessa ollutta satsia loppuun. Piti ämpärissä ne vaatteet huuhtaista. Kone ei ole ihan kunnossa ollut jo pidemmän aikaa. Sitä yritettiin korjauttaakin ehkä vuosi tai pari sitten yhden vian takia, mutta siihen jäi yhä se vika, mutta konetta pystyi silti käyttämään. Mutta jo jonkin aikaa on huomannut muuten, että ei ihan ok ole, ja uusimistarpeen on jo tiedostanut, että kohta se varmaan on. No nyt se sitten tuli. Vaikka Lieksaankin on nyt tullut Citymarketin aulaan pikapesula, onneksi; niin uusi pyykkikone olisi kyllä saatava. Ja mieluiten niiin, kun nyt kerran toivoa saa, ettei sitä tarvitsisi ostaa niin, että osamaksuja tarvitsisi ruveta makselemaan. Näyttää mahdottomalta, mutta onhan meillä kaikkien mahdollisuuksien Jumala. Kirjoitin vihkoni sivuun tänä aamuna rukouksena: - Auta meitäkin, nyt tässä pesukoneasiassa! Ja sitten toiseen sivuun: - Älä hätäile, minä järjestän sen... Kiitos! 

---

Yksi urheilullinen rukousvastaus

Yksi urheilua katsova (en siis minä:) jalkapallokisoja katsoessaan eilen toivoi maalia nimenomaan yhdelle maalle siinä juuri. Hän mietti mielessään, että usein uskomme kyllä, että vastaus voi tulla joskus, myöhemmin; mutta usein emme usko, että se siinä ihan heti... Mutta hänpä nyt sitten päätti siinä rukoilla sellaisen uskon rukouksen, että se yksi maa saisi sen maalin. Ja niin siinä muuten sitten kävikin. Se maa sai sen maalinsa heti siinä! Tämän tapauksen sain kuullakseni heti tapauksen jälkeen, kun se oli tapahtunut.

Siinäpä miettimistä.  Jeesus muistutti joskus: "Sentähden minä sanon teille: kaikki, mitä te rukoilette ja anotte, uskokaa saaneenne, niin se on teille tuleva." Mark. 11:24 v. -38 käännös

Auta meitä epäuskossamme! Sinä, Jeesus, joka jouduit omista opetuslapsistasikin toteamaan, ettei heillä ole uskoa sinapinsiemenen vertaa... Mutta myöhemmin heidän uskonsa varmaankin jonkin verran kasvoi, koska ihmetekoja tekivät. Ja sinä, Jeesus, annoit vallan tehdä niitä tekoja.

Lohdullinen sana

"Silloin kaikki se, mikä oli katkeraa, kääntyy parhaakseni. Sinä pelastat minut kuoleman kuilusta. Selkäsi taakse sinä heität kaikki minun syntini." Jes. 38:17 KR-92

Jakeen alkuosa tuli mieleen tänä aamuna. Etsin sitten koko jakeen. Jae on osa kuningas Hiskian kirjoittamaa kiitoslaulua: "kun hän oli ollut sairaana ja toipunut taudistansa", kertoo Jesajan jae 38:9, vanhemnan käännöksen mukaan.

Näihin tapahtumiin liittyy myös se ihme, kun Jumala ilmoitti: "... minä annan aurinkokellon varjon siirtyä takaisin kymmenen *astetta, jotka se jo on auringon mukana laskeutunut Aahaan *aurinkokellossa...". Jes.38:8 v. -33 käännös. Ja niin myös tapahtui, kuin Jumala oli ilmoittanut.

*Tuo aurinkokellon varjon siirtyminen 10 askelmaa eli porrasta takaisinpäin, oli Jumalan antama ihme ja merkki Hiskialle siitä, että hän todella tulisi parantumaan, kuten Jumala oli luvannut. Ja niin myös tapahtui, kuin Jumala oli sanonut. 

"Katso, Ahasin yläsalin portaikkoon lankeaa varjo, joka auringon mukana laskeutuu alas portaita. Minä palautan sitä taaksepäin kymmenen askelman matkan." Ja varjo siirtyi portaikossa taaksepäin, kymmenen askelman päähän siitä, mihin se oli ehtinyt laskeutua." Jesaja 38:8 KR-92

Maailmassa on paljon ihmeellisiä asioita, joita ihmisen järki ei voi selittää. Tässä yksi niistä. Ja paljon on tapahtunut aikojen saatossa sellaisia Jumalan ihmeitä - tapahtuu yhäkin, joita ei ole kirjoitettu mihinkään ylös, mutta ne on koettu. Varmaan tänäänkin monessa paikassa sellaisia koetaan, ja kiitetään niistä Jumalaa☀️🌿🐟💦 Parantumisia, ynnä paljon muuta🧎

Tuossa myös toisen blogini tämänaamuinen. Mutta linkistäkin pääsee lukemaan sen: 

https://toisestatodellisuudesta.blogspot.com/2026/07/paavali-polvistui-isan-eteen-miksi.html?m=1

Mikä mies tämä oikein on...

"Ihmiset hämmästyivät ja sanoivat: "Mikä tämä mies on? Häntähän tottelevat tuulet ja aallotkin." Matt. 8:27 KR-92

En liene aiemmin ajatellut näitä kohtia lukiessa muita, kuin vain niitä veneessä olevia. Nyt tuli mieleen myös rannalla olevat ihmiset. Vaikka rannoilla ei olisi ollut yhtään ihmistä vartavasten kalastajien touhuja seuraamassa, kyllähän muuten rantamailla oleskelevat sen taatusti huomaavat, kun yhtäkkiä kova myrskytuuli tyyntyy ja järven aallotkin, äsken niin pelottavat, yhtäkkiä muuttuvat tyveneksi. Liekö tullut ihan rasvatyyni. Kaikki seisoi ja hiljeni. Ihmisetkin ihmetyksestä ensin, kunnes joku aukaisi suunsa ja alkoi ääneen ihmetellä.

Mikä mies tosiaan? Raamattu antaa siihen vastauksia. Seurataan vähän jälkiä; samasta luvusta voidaan aloittaa: "Jeesus vastasi hänelle: "Ketuilla on luolansa ja taivaan linnuilla pesänsä, mutta Ihmisen Pojalla ei ole mihin päänsä kallistaisi." Matt. 8:20 KR-92 

Kulkija siis, vailla pysyvvää olinpaikkaa.

Mutta mitä muuta sanotaan:

 "Hänellä oli Jumalan muoto, mutta hän ei pitänyt kiinni oikeudestaan olla Jumalan vertainen vaan luopui omastaan. Hän otti orjan muodon ja tuli ihmisten kaltaiseksi. Hän eli ihmisenä ihmisten joukossa," Fil. 2:6-7 KR-92

"Tehän tunnette Herramme Jeesuksen Kristuksen armon: hän oli rikas mutta tuli köyhäksi teidän vuoksenne, jotta te rikastuisitte hänen köyhydestään." 2. Kor. 8:9 KR-92

"Hän alensi itsensä ja oli kuuliainen kuolemaan asti, ristinkuolemaan asti. Sen tähden Jumala on korottanut hänet yli kaiken ja antanut hänelle nimen, kaikkia muita nimiä korkeamman." Fil. 2:8-9  KR-92

Aina joskus sanotaan jostakin ihmisestä, että "on saanu nimeä". Suurin nimensaaja on kuitenkin Jeesus, se köyhäksi tullut, meidän puolestamme: "Jeesuksen nimeä kunnioittaen on kaikkien polvistuttava, kaikkien niin taivaassa kuin maan päällä ja maan alla, jokaisen kielen on  tunnustettava Isän Jumalan kunniaksi: "Jeesus Kristus on Herra." Fil. 2:10-11 KR-92

Sellainen Herra! Sellainen mies; joka loasta nostaa köyhän, ja katsoo alhaiseen: "Hän, joka tomusta nostaa alhaisen, korottaa loasta köyhän." v. -33. Ps. 113:7  Ja: "...köyhää minä katson, köyhää, hengeltään särkynyttä, sanani alla arkaa." Jes. 66:2 KR-92

---

Kuva peräisin tästä:

https://vaaranlaella.blogspot.com/2020/07/aamun-piirustelu.html?m=1

"Iisain kanto" ja "Herran henki"

Eilen olin kirjoitellut aamulla vihkooni tätä - ja raapustanut jonkunmoisen kannon kuvan vihon sivuun. Tähän aamuun taas uusin ajatuksin heräsin, luin, ja kirjoittelin. Kirjoitellessani huomasin, että siinähän on samaa kuin eilisessä... Eilinen on nyt tässä. Tämänaamuiset kirjoittelut toisen bloginin puolella.

"Iisain kannosta nousee verso

vesa puhkeaa sen juuresta ja 

kantaa hedelmää.

Hänen ylleen laskeutuu 

Herran henki, 

viisauden ja ymmärryksen henki, 

taidon ja voiman henki,

totuuden tuntemisen ja

Herran pelon henki:

hänen ilonsa on totella Herraa.

Hän ei tuomitse silmämitalla

eikä jaa oikeutta korvakuulolta

vaan antaa heikoille 

oikean tuomion

ja ajaa vakaasti 

maan köyhien asiaa.

Hän lyö väkivaltaista 

sanansa sauvalla 

ja surmaa huultensa henkäyksellä

väärintekijän.

Vanhurskaus on hänellä 

varustuksena ja uskollisuus

vyönä hänen uumillaan.

Silloin susi kulkee karitsan kanssa

ja pantteri laskeutuu levolle

vohlan viereen,

vasikka ja leijonanpentu 

syövät yhdessä ja

pikkupoika on niiden paimenena.

Lehmä ja emokarhu 

käyvät yhdessä laitumella,

yhdessä laskeutuvat levolle

niiden vasikat ja pennut,

ja leijona syö heinää kuin härkä.

Ja imeväinen leikkii

kyyn kolon äärellä,

vastikään vieroitettu lapsi

kurkottaa kättään kohti 

myrkkykäärmeen luolaa.

Kukaan ei tee pahaa, 

ei tuota turmiota

minun pyhällä vuorellani,

sillä maa on täynnä

Herran tuntemusta 

niinkuin meri on 

vettä tulvillaan.

Sinä päivänä Iisain juurivesa

kohoaa merkkkiviirinä kansoille.

Hänen luokseen pyrkivät 

kaikki kansat, 

hänen asuinsijaansa

ympäröi kunnian hohde.

Sinä päivänä Herra jälleen

kohottaa kätensä... "

Jesajan luvut 1-10 KR-92

Ja olin kirjoittanut, että 

lue jakeet 11-16 Raamatusta;

"ovat ihanaa jatkoa jo kirjoitettuun".

Jakeissa 1-16 on koko luku.

 

Jeesus on "Iisain kanto" ja "juurivesa", myös meidän syntimme sovittaja, kun otti itse maksaakseen  vääryyksiemme velat ristillä:

https://toisestatodellisuudesta.blogspot.com/2026/06/jeesus-lunastajani.html?m=1

"Aamun koitto"...

"Sinä johdat hänen kansansa tuntemaan pelastuksen, syntien anteeksiantamisen. Näin meidän Jumalamme hyvyydessään armahtaa meitä. Korkeudesta saapuu luoksemme aamun koitto. Se loistaa pimeydessä ja kuoleman varjossa eläville, se ohjaa jalkamme rauhan tielle." Luuk. 1:77-79 KR-92 Sakariaan kiitosvirrestä

"Ajatelkaa, veljet, mitä te olitte, kun teidät kutsuttiin: teissä ei ollut monta ihmisten mielestä viisasta, ei monta vaikutusvaltaista, ei monta jalosukuista. Mikä maailmassa on hulluutta, sen Jumala valitsi saattaakseen viisaat häpeään. Mikä maailmassa on heikkoa, sen Jumala valitsi saattaakseen häpeään sen, mikä on voimakasta. Mikä maailmassa on vähäpätöistä ja halveksittua, mikä ei ole yhtään mitään, sen Jumala valitsi tehdäkseen tyhjäksi sen, mikä on jotakin. Näin ei yksikään ihminen voi ylpeillä Jumalan edessä. Jumalan vaikutusta on se, mitä te Kristuksessa Jeesuksessa olette. Hänet Jumala on antanut meille viisaudeksi, vanhurskaudeksi, pyhitykseksi ja lunastukseksi. Näin toteutuu kirjoitus: "Joka ylpeilee, ylpeilköön Herrasta." 1. Kor. 1:26-31 KR-92

Vierailunsa kohteeeksi Jeesus valitsi Sakkeuksen, ja hänen kotinsa. Halveksittava valinta monen mielestä. "Mutta tultuaan sille kohtaa Jeesus katsoi ylös ja sanoi: "Sakkeus,  tule kiireesti alas. Tänään minun on määrä olla vieraana sinun kodissasi." Luuk. 19:5 KR-92

Tai Johannes - Kastaja; mies autiomaasta, vieläpä omituisesti pukeutunut ja omituisesti syövä... Mutta; juuri hänestä sanottiin: " Ja sinua, lapsi, kutsutaan Korkeimman profeetaksi. Sinä käyt Herran edellä ja raivaat hänelle tien. Sinä johdat hänen kansansa tuntemaan pelastuksen, syntien anteeksiantamisen." Luuk. 1:76-77 KR-92

Johannes oli valmistamassa tietä Jeesukselle. Valmistamassa kansaa ottamaan vastaan kuninkaansa sanan...

Elokuvallista... Ja muuta, jotain suurempaa.

Katselimme muutama päivä sitten meillä olevan elokuvan Egyptiin joutuneesta Joosefista. Elokuva: Raamattu/Joosef. Alkuperäisnimi: The Bible/Joseph. Vuodelta 1995, kesto 3 h 8 min. Kyseinen elokuva on kyllä yksi parhaista, mitä Raamatun henkilöistä on tehty! Siinä on hyvät näyttelijät; (mm. Ben Kingsley) ja käsikirjoittajat ovat osanneet käsikirjoittaa roolit ja tapahtumat kiinnostavalla tavalla. Ei ole vähääkään tylsä tämä elokuva; koskettava se on!

Tästä näkee halutessaan elokuvan kansikuvan, ja selitykset jotka ovat englanniksi. Itse annoin tämän näpeissäni olevan vekottimen hoitaa käännöshomman suomeksi.

https://en.wikipedia.org/wiki/Joseph_(1995_film)

Joosefista tuli osa Jumalan suunnitelmaa. Hän näki unet, jotka osoittautuivat myöhemmin todeksi ja näyttivät etukäteen, mikä tuli olemaan Joosefin asema tulevaisuudessa. Vaikka sitä ei silloin kotiväkensä keskuudessa kukaan pitänyt muuna kuin haihatteluna. Mutta niin vain kävi, että hänen isänsä Jaakobin perhekunta, myös ne häntä vihanneet veljet, pelastuivat nälkäkuolemalta; samoin kuin koko Egyptin kansa - Joosefin uuden aseman ansiosta Egyptin hallinnossa. Sen oli Jumala suunnitellut ja toteuttanut, vaikka kukaan ei olisi ikipäivänä mitenkään voinut kuvitella ja uskoa sellaista tapahtuvan!

Raamattu kertoo siitä näin: "Kun Joosef oli seitsentoistavuotias... Kerran Joosef näki unen... "Kuulkaapa millaista unta minä näin! Me olimme pellolla lyhteitä sitomassa, ja yhtäkkiä minun lyhteeni nousi pystyyn ja teidän lyhteenne kokoontuivat ympärille ja kumartuivat maahan minun lyhteeni eteen." Veljet sanoivat hänelle: "Sinustako tulisi meidän kuninkaamme, sinäkö muka hallitsisit meitä?"

Ja näiden unien ja puheiden takia he vihasivat häntä vielä enemmän. Jooset näki vielä toisenkin unen ja kertoi senkin veljilleen: "Taas minä näin unta, ja siinä aurinko, kuu ja yksitoista tähteä kumartuivat minun eteeni." Kun hän oli kertonut tämän isälleen ja veljilleen, isä nuhteli häntä: "Mitä tuollaiset unet ovat olevinaan? Pitäisikö minun ja äitisi ja veljiesi muka tulla kumartamaan sinua?" 1. Moos. 37:2,5,6-10 (v. -33)

Mutta niin ne Joosefin unet kuitenkin näyttivät, mitä tuleman piti: Hänestä tuli heidän herransa Egytissä; faaraosta seuraava. Ja sinne veljet itse olivat hänet myyneet - orjaksi! Mutta Jumalalla oli se suunnitelma...!

---

Tässä on linkki hakusanalla "Joosef" löytyneisiin juttuihin tästä blogista. Kaikissa tosin ei ole se Egyptissä ollut Joosef, olihan heitä muitakin: Joosef Arimatialainen ja Joosef Marian mies. Mutta Egyptin Joosefilla se alkaa:

https://vaaranlaella.blogspot.com/search?q=Joosef

---

Sitä elokuvaa kun oli katseltu, niin muistui mieleen osia paristakin jakeesta, niin piti etsiä että mistä ne löytyy. Jumalan suunnitelmat niissäkin kyseessä, jo aikojen alussa Jeesukseenkin myös viittasivat:

"Minä näen hänet, en kuitenkaan nyt, minä katselen häntä, en kuitenkaan läheltä. Tähti nousee Jaakobista, ja valtikka kohoaa Israelista..."4. Moos. 24:17 (v. -33) 

Bileam joutui siunaamaan Israelin, vaikka oli palkattu kiroamaan heidät...

"Ei siirry valtikka pois Juudalta eikä hallitsijan sauva hänen polviensa välistä, kunnes hän tulee, jonka se on ja jota kansat tottelevat." 1. Moos. 49:10 (v. -33)

Jaakob siinä siunaa poikansa Juudan... Josta sitten tuli Jeesuksenkin esi-isä. Jeesukseenhan nämä yllä olevat juuri viittaavat. 

Jo Eedenin käärmetapauksen jälkeenhän ennustettiin hänestä, joka polkee rikki käärmeen pään... 1. Moos. 3:15

Siinä niitä Jumalan suunnitelmia. Eivätkä ne jää pelkiksi suunnitelmiksi, kuten meillä ihmisillä monet asiat saattavat jäädä.

Jumalan Sana. Varma ja vastaanottamisen arvoinen

Pietari kirjoittaa 2. kirjeensä luvussa 3 siitä, että kuinka varmaa se on, että Herra tulee; vaikka: "He sanovat pilkaten: "Onko hän muka tullut, niin kuin lupasi? Isämme ovat nukkuneet pois, ja kaikki on entisellään, niin kuin on ollut maailman luomisesta asti." 2. Piet. 3:4 KR-92

Ihmiset voivat pilkaten puhua kyllä, mutta totuus, ja Jumalan säätämät asiat ei sillä muutu. Joku voi kysyä, että miksi muka Pietari esimerkiksi oli siitä kaikesta niin varma; miksi hän muka tiesi enemmän kuin vaikka nykyajan ihmiset? No hänhän oli Jumalan suurten tekojen todistaja, silminäkijä, apostoli. Hän oli ollut alkujaan kalastaja, joka kutsuttiin juuri siihen Jeesuksen vierelle yhdentoista muun kanssa. Ja niin he tulivat Jumalan opettamiksi, kun kuuntelivat ja katselivat ja mieleensä painoivat Jeesuksen tekoja, sanoja ja opetuksia.

Sitten on Paavalikin todistajana; mm. Hänethän yllätettiin ihan täysin sillä Jumalan kutsulla, sillä itse hän oli valinnut aivan toisen tien: vainota Jumalan seurakuntaaa; uskovia... Mutta Jumala teki - hänestäpä juuri, oman apostolinsa! Hänen leirinsä vaihtui ns. lennosta! Hän - Paavali, kirjoittaa sitten näin:

"Varma on se sana ja kaikin puolin vastaanottamisen arvoinen, että Kristus Jeesus on tullut maailmaan syntisiä pelastamaan, joista minä olen suurin." 1. Timoteuskirje 1:15 (v. 38 käännös)

"Sillä minä olen apostoleista halvin enkä ole sen arvoinen, että minua apostoliksi kutsutaan, koska olen vainonnut Jumalan seurakuntaa." 1.  Korinttolaiskirje 15:9 (v. 38 käännös)

"Mutta minut armahdettiin, jotta Kristus juuri minussa osoittaisi, kuinka suuri hänen kärsivällisyytensä on. Näin olisin myös vastedes esimerkkinä niille, jotka uskovat häneen ja saavat ikuisen elämän." 1. Timoteuskirje 1:16 KR-92

Ja kun Paavali sitten sai osakseen kärsimystä uskonsa tähden, hän sanoo kirjeessään:  "Sen kuuluttajaksi, apostoliksi ja opettajaksi minut on asetettu.  Siksi minä saan kärsiä tätä kaikkea. En silti häpeä, sillä tiedän, keneen uskon, ja olen varma siitä, että hän kykenee varjelemaan sen, mikä minun haltuuni on uskottu, aina tulemisensa päivään asti." 2. Tim. 1:11-12 KR-92

---

Jeesuksesta muuten sanoi myös hänen seurassaan kulkenut apostoli Johannes:

"Sana tuli lihaksi ja asui meidän keskellämme..." Joh. 1:14  KR-92

"... Me saimme katsella hänen kirkkauttaan, kirkkautta, jonka Isä ainoalle Pojalle antaa.

Hän oli täynnä armoa ja totuutta."  Joh. 1:14 

(Ihan kirjaimellisestikin: kirkkautta; kun hän, Johannes, ja kaksi muuta,  ns. kirkastusvuorella saivat nähdä Jeesuksen hahmon muuttuvan hetkiseksi ja kuulla äänen, joka tunnusti Jeesuksen pojakseen... Tapauksesta kertoo mm. Matteus, luvussa 17.)

Ja siitä samasta todistajien, silminäkijöiden joukosta apostoli Johannes oli myös. Kalamies muuten hänkin; ja joka sitten kirjoittaa myöhemmin,  1. kirjeensä luvussa 4 siitä, miten tunnistaa Jumalan Hengen ja Antikristuksen hengen. Jumalan Henki on kuitenkin suurempi kuin Antikristuksen henki. Antikristus on suuri eksyttäjä. 

https://toisestatodellisuudesta.blogspot.com/2026/05/mista-tunnistaa-jumalan-hengen.html

Äitienpäiväkirjoitus: "Minä tiedän" - sanoo Isä...

En tiedä, miksi se minuun nyt niin kovasti vaikuttikin, että tosi kovasti oli mielessä se; kun eilen luin uutisen, että oli Juuassa kuollut juuri eilen 12 v. poika, joka oli ajanut mopolla joltain metsätieltä toiselle tielle ja auton alle jäänyt. En tiedä, oliko tällä äitienpäivälläkin nyt lisävaikutusta siihen; ja silläkin kun muistin 80-/90-lukujen vaihteesta naapurintytön joka äitienpäivänä äkisti sairastui ja sitten kuoli. Nyt jokatapauksessa tänäkin aamuna kyseisen pojan asia, ja perheensä, on ollut hyvin paljon mielessäni. En vain päässyt irti siitä. Asia on niin surullinen. Niinkuin oli sekin taannoin lukemani, kun kaksi tyttöä skuutilla olivat ajaneet, ja auton kanssa kolaroivat. Toinen tytöistä kuoli. (Tähän minun onkin syytä todeta, että minun olisi viisainta lopettaa uutisten lukeminen tyystin!) Puhuin sitten Isä-Jumalallekin tuon pojan ja perheensä asiaa, ja samalla yleensäkin muidenkin jotka ovat joutuneet lapsensa menettämään tavalla tai toisella. Ja mitä moninaisimmin tavoin sellaista voi tapahtua, ja monessa ikävaiheessa. Kun näitä suruja Taivaan Isälle puhuin mielessäni, on kuin hän olisi sanonut: - Minä tiedän... Ja niin hän kyllä tietääkin. Ihan omakohtaisesti, kun joutui menettämään oman Poikansa Jeesuksen, esikoisensa, ristille naulattuna. Taivas pimeni sinä päivänä... Mutta asia ei jäänyt siihen; tuli ylösnousemus - haudasta nousu! Ja niinpä emme mekään jää hautaan, vaan nousemme ylös kun käsky kuuluu. Koti odottaa, juuri sen takia, että Jeesus kuoli kaikkien syntiemme tähden. 

"Siinä on rakkaus - ei siinä, että me rakastimme Jumalaa, vaan siinä, että hän rakasti meitä ja lähetti Poikansa meidän syntiemme sovitukseksi." 1. Johanneksen kirje 4:10  v. -38 käännös

---

Taivaallinen Isä - Hän  on armollinen Isä. Armollinen, Voimakas, Valtias!

Nämä olivat aamun luettavissa:

"... Jeesus nosti katseensa kohti taivasta ja sanoi: "Isä, hetki on tullut. Kirkasta Poikasi, että Poika kirkastaisi sinut." Joh. 17:1 KR-92

"Te ette kuitenkaan elä oman luontonne vaan Hengen alaisina, jos kerran Jumalan Henki asuu teissä. Mutta se, jolla ei ole Kristuksen Henkeä, ei ole hänen omansa.   Jos Kristus on teissä, teidän ruumiinne tosin on kuollut synnin vuoksi, mutta Henki luo elämää, koska teidät on tehty vanhurskaiksi.   Jos siis teissä asuu Jumalan Henki, hänen, joka herätti Jeesuksen kuolleista, niin hän, joka herätti Kristuksen kuolleista, on tekevä eläviksi myös teidän kuolevaiset ruumiinne teissä asuvan Henkensä voimalla." Roomalaiskirje 8:9-11 KR-92

Kuva: Lapsuuteni joulukoriste. Löytyi eilen varastosta. Olin luullut, että on jo vallan kadonnut, tuokin, niistä monista joita joskus oli...

Mistä oot kotoisin?

Ylellä oli juttu: "Huippu-uraa tekevä amerikkalaislaulaja on kiitollinen suomalaisesta perimästään – kasvoi karjalanpaistilla ja sisulla". Mielenkiintoinen juttu.

 https://yle.fi/a/74-20222410

---

Tänä aamuna mieleeni tuli ajatuksia siitä, etten  osaisi sanoa paikkakuntaa, mistä olen kotoisin. Joillekin sellainen on ihan selvä asia. Minä voisin sanoa, miltä seudulta sukuni ovat kotoisin. Sieltä Tampereen seutuvilta, sen ympärillä ovat vanhempieni synnyin- ja kotikunnat. Hämäläinen olen juuriltani. Mutta synnyinsijani ja lapsuuteni kotikunnat eivät koskaan olleet siellä, mitkä olivat olleet omien vanhempieni kotikunnat ja suvun sijat. Ja vielä kauempana olen sukujeni sijoilta täällä, missä nyt asun. Isäntäkään ei ollut kotoisin sieltä, mistä syntyi ja lapsuutensa ja nuoruutensa asui. Hänen juurensa ovat täälläpäin.

Nämä "juuret" ja "kotoisin olemisen" ajatukset toi mieleen ajatuksen isommista juuristamme. Meidän juuremme ovat taivaasta. Sieltä olemme kotoisin, vaikka täällä olemme syntyneet ja eläneet ja tällä hetkellä kotipaikaksemme tunnemme. Kaipaamme kuitenkin sukumme sijoille, nähdä ne, mitä emme ole ennen nähneet. Ja kenties vaikka laulamaankin siellä joskus:)

Mielessäni soi nyt Kari Tapion laulu, jota eilen kuuntelin 🎼🎶 Ei varmastikaan varsinaisesti hengellinen laulu, mutta sitä voi kuunnella sellaisenakin.

"Kuin taivaisiin..." Kari Tapion laulama laulu.

Kuninkaan pöydässä... vanki olikin vapaa!

Minun mieltäni ilahdutti tänä aamuna oman keittiönpöytäni ääressä ajatus, jonka luin Fredrik Wislöffin rukouskirjasta. Alkuna ilahduttaneelle huomiolle oli tämä jae:

"Hän sai kuninkaalta elatuksensa, mitä kunakin päivänä tarvitsi, vakinaisen elatuksen, niin kauan kuin eli." 2. Kun. 25:30 (v. -33 käännös)

Babyloniin oli tuotu vankina toisen maan kuningas. Oltuaan pitkiä vuosia vankina, tuli toinen kuningas valtaan. Uusi kuningas armahti hänet. Hänestä tuli täysin vapaa mies, ja hän sai elatuksensa joka päivä kuninkaan pöydästä. Ja uusi kuningas myös puhutteli häntä ystävällisesti.

Tuo on ihastuttanut minua ennenkin. Mutta sitten oli vielä se Wislöffin oma huomio, oma kokemus: "Tämä on minunkin tarinani. Minäkin olen saanut riisua vangin puvun ja minut on päästetty vapaaksi."  Joka päivä saan syödä taivaallisen kuninkaani pöydässä. (F. Wislöff, Rukouskirjani.)

Tuo ajatus oli se. Se ilahdutti harmaana aamuna, kun sain taas tajuta asemani vapautettuna Ja Kuinkaan pöydästä taas tänäkin aamuna ruokaa saaneena.

---

Nyt nyt paistaa kivasti jo ulkonakin aurinko, ei ole sielläkään harmaata enää.

Talteen noukittuja parhaat päivänsä menettäneitä kukkia, ym.

Tyttäret tykkäävät aina joskus ostaa kukkia. Niin oli muutama päivä sitten jälleen uusia ihania katseltavia maljakkoon tullut. Entiset olikin jo parhaat päivänsä menettäneitä, oikeastaan kompostiin jo menossa. Mutta kun niitä tiskipöydän laidalla vielä oli, vielä ihailin tänä aamuna niitäkin, en heittänyt pois. Jätin vieläkin niitä ilahdutusta tuomaan🌼

---

Näitä touhuja ennen kirjoittelin vihkoon jotain ajatuksista joita ennen ylösnousua mieleeni tuli. Ne tuli ikäänkuin kirkastamaan päivää, kun ensin oli tunkemassa mieleen joku ankea ajatus. Mutta  ankeat sivuutettiin🌿🌼❤️

(Allaolevan vihkotekstin näkee selvempänä eli koneella naputeltuna, tuosta linkistä toisen blogini puolelle.)

https://toisestatodellisuudesta.blogspot.com/2026/04/sita-rakkauden-maaraa.html

Kun joskus yksi jae voi ihastuttaa, ihmetyttää, kirkastaa päivää...

Harmaa päivä. Ei intoa mihinkään. Ei edes oikein lukemiseen ensin, mutta luin silti. Siinä (vanhan Päivän Tunnussanan tarjoilemat päivän jakeet), niistä yksi tuntui siitä kirjasessa luettuna vetovoimaiselta... Se on tuossa alla näkyvissä, tuo "Raamatun sanassa on vetovoimaa" - otsikon alla.

https://toisestatodellisuudesta.blogspot.com/

https://toisestatodellisuudesta.blogspot.com/

Poissa sukunsa sijoilta....

Jotenkin taas tänä aamuna nämä suvun sijoilta  ja/tai lapsuuteni sijoilta etäällä, "poissa", olemiset tuli mieleen. Jotenkin lohduttavina koin vanhan Päivän Tunnussanan eilisen ja tämän päivän tarjolla olevat jakeet:

"Minä iloitsen kansastani. Ei siellä enää kuulu itkun ääntä, ei valitusta." Jes. 65:19 KR-92

Jeesuksen sanat: "Tekin tunnette nyt tuskaa, mutta minä näen teidät vielä uudelleen, ja silloin teidän sydämenne täyttää ilo, jota ei kukaan voi teiltä riistää." Joh. 16:22 KR-92

"Jumala, sinä olit opastajani jo kun olin nuori, ja tähän päivään asti olen saanut kertoa ihmeistäsi." Ps. 71:17 KR-92

"Simeon otti lapsen käsivarsilleen, ylisti Jumalaa ja sanoi: -- Herra, nyt sinä annat palvelijasi rauhassa lähteä, niin kuin olet luvannut. Minun silmäni ovat nähneet sinun pelastuksesi." Luuk. 2:28-30 KR-92

---

Raamatussa puhutaan paljon suvusta. Siitä löytyy paljon jakeita. Myös tällainen: 

"Koska me siis olemme Jumalan sukua..." Apt. 17:29 KR-92 Ja tuohon jakeeseen oli viitteenä tämä (Jeesuksen sukuluettelosta): "tämän Enos, tämän Set, tämän Adam, tämän Jumala." Luuk. 3:38 KR-92

Siinä oli kyse, kuka on kenenkin isä. Huomioitava on, että ensimmäisen ihmisen isä oli Jumala! Siispä meidänkin jokaisen sukumme on Jumalasta lähtöisin... Aika huikeaa! Samalla lohduttava näkökohta; sillä silloinhan olemme aina "sukumme" sijoilla, olemme missä tahansa.

Vaikka meistä usein saattaa tuntua siltä, niinkuin eräs jae sanoo; Sananlaskuissa: "Kuin pesästään paennut lintu, on mies paossa kotipaikoiltaan." Snl 27:8 v. -33 käännös. Ja vuoden -92 käännös sanoo näin: "Kuin lintu, joka jättää pesänsä, on ihminen, joka lähtee omilta mailtaan." Snl. 27:8 KR-92

Olemme varmaan kaikki Jumalan edessä enemmän tai vähemmän, pesästämme lentoon lähteneitä poikasia, mutta tarkoitus on palata Isämme luo jälleen. Ihan jokaista odotetaan kotiin taas❣️

Pöydällä oleva iso, vanha liina, on äitini mummun tekemä. On siinä saanut kangaspuita kolkuttaa; liina koostuu kahdesta kaitaleesta ja sauma keskellä pitkittäin. Olisi siitä esiäiti iloissaan kaiketi, jos katselisi, että:

"Onko tuo se minun tekemäni? Voiko olla? On se! Kappas vaan! Jopas ovat vielä ihan eri vuosituhannella pistäneet liinan pöytään."😀

Tänä aamuna ilahdutti valo: Ihana, yllättävä valo! Joka ilmaantuu arvaamattomiin paikkoihin...

Tänään on myös sen aamuvalon lisäksi se päivä, 32 v sitten, jolloin istuin Porin Reposaaressa, (jossa silloin asuimme) kampaamossa, ylläni musta kampaamon suojaviitta. Sen väriin kiinnitin silloin huomiota synkissä miettiessä, sillä yhdistin värin tiedossa olevaan tapahtumaan: isäni oli kuolemassa. Asiaa oli surtu jo edeltä. Kun tulin kampaamosta kotiin, sain kuulla äitini soittaneen, että se asia oli sitten tapahtunut. Isä sai kuolla ihan kotona. 

---

Mutta palataan siihen ihanaan valoon. Kirjoitin siitä ensin vihkoon ja toiseen blogiini. Tuosta kuvasta näkyy jutun alkuosaa. Mutta kirjoitinpa sen sitten tännekin, tuonne alle kokonaan luettavaksi:) 

Niinkuin tänä aamuna. Se valo oli seinillä, joihin sitä ei osannut ollenkaan odotttaa. Jos Jumala olisi ihminen, varmaan hänkin olisi sitä ihastellut:) Nyt Hän ehkä hymyillen seurasi minun touhujani, kun yritin lapsenomaisesti kameraan tallentaa sitä valoa niiltä seiniltä ja kohdista, joille se ei "normaalisti" kuulu. Hetki on niin lyhyt. Mieleen tuli, että Jumala on meille aikuisille kuin se "aikuinen". Hän tietää, miten kaikki toimii, ja mihin Hän kykenee. Häntä ilahduttaa varmaankin meidän ilomme, niinkuin vanhempia ilahduttaa, riemastuttaa, katsella lastensa iloa, hänelle itselleen tavallisissa asioissa.

Nehän oli taas niitä "heijastuspintoja", joiden avulla valo voi tulla pimeimpiinkin nurkkiin; joihin se ei "normaalilla" tavalla tule. Tai tulla "läpi talon" ikkunoiden kautta. Talojen rakentajat eivät aina ole osanneet ottaa valoasioita suunnitella. Mutta Jumala on täydellinen rakennusmestari, arkkitehti ja valosuunnittelija, niin että kykenee saamaan valoa pimeyden keskelle. Hänhän se ylipäätään sen valonkin loi. Hän myös osaa käyttää ihmisiä "heijastuspintoina", ja näin Valo voi heijastaa Valoa, ihan jostain itsessään valoa tuottamattomasta - kuitenkin ympäristöön. Jumala tekee sellaisia salattuja asioita. Valonkin Hän voi lähettää pienestä johonkin pimeään.

Jeesus puhui valosta: "Niin Jeesus puhui heille sanoen: "Minä olen maailman valkeus, joka minua seuraa, se ei pimeydessä vaella, vaan hänellä on oleva elämän valkeus." Joh. 8:12. Entä jos "elämän valkeus" kirjoitettaisiin isoilla alkukirjaimilla: Elämän Valkeus... Silloin katse kääntyy itsestä, omasta kehnoudesta, siihen, joka on se todellinen Valon Lähde!

"Niin kauan kuin minä maailmassa olen, olen minä maailman valkeus." Joh. 9:5. Siis Jeesus!

Ja sanoi Hän näinkin: "Te olette maailman valkeus. Ei voi ylhäällä vuorella oleva kaupunki olla kätkössä; eikä lamppua sytytetä ja panna vakan alle, vaan lampunjalkaan, ja niin se loistaa kaikille huoneessa oleville. Niin loistakoon teidän valonne ihmisten edessä, että he näkisivät teidän hyvät tekonne ja ylistäisivät teidän Isäänne, joka on taivaissa." Matt. 5:14-16

Tätä ennen Jeesus oli puhunut vainotuista. He eivät koe olevansa suuria "tähtiä", mutta...: "Autuaita olette te, kun ihmiset minun tähteni solvaavat ja vainoavat ja valhetellen puhuvat teistä kaikkinaista pahaa. Iloitkaa ja riemuitkaa, sillä teidän palkkanne on suuri taivaissa..." Matt. 5:11-12

"... köyhää minä katson, köyhää, hengeltään särkynyttä, sanani alla arkaa." Jesaja 60:2 KR-92. Eikö tuo olekin lohdullista! Hänen luokseen saa uskaltaa tulla kaikki omat puutteensa tuntevat... Myös minä. Ja sinä - kuka ikinä oletkin, ja mitä ikinä eläämääsi on kuulunut! Muista tämä, Jeesus sanoi: "... ja sitä, joka minun tyköni tulee, minä en heitä ulos." Johannes 6:37

Mieleeni tuli tämän tekstin vihkoon kirjoitettuani myös lopuksi ajatus, joka oli peräisin yhdestä virrestä - Lasten virrestä, virsi 490, säe 2:  "...vaan katsot myös vähäiseenkin." Virsi on se: "Mä silmät luon ylös taivaaseen." ja siinä on tämäkin kohta: "Mä taimi olen..."

Tuosta virsikirjalinkistä voit tutustua tuon virren 490 sanoihin, ja sen syntyyn. Ja myös kuunnella sävelen: https://virsikirja.fi/virsi-490-ma-silmat-luon-ylos-taivaaseen/