---
Mutta vielä oli ihmeellisiä asioita tapahtuva kuningas Nebukadnessarille, asioita, jotka Jumala etukäteen ilmoitti hänelle. Mutta ne olisivat jo toisen jutun aihe. Niistä voi lukea Danielin luvusta 4.
Hämeessä syntynyt, Satakunnassa varttunut ja nyt metsämökin asujana Pohjois-Karjalassa. Myös mielikuvapiirustelija ja monessa vanhaan pitäytyvä jäärä.
---
Mutta vielä oli ihmeellisiä asioita tapahtuva kuningas Nebukadnessarille, asioita, jotka Jumala etukäteen ilmoitti hänelle. Mutta ne olisivat jo toisen jutun aihe. Niistä voi lukea Danielin luvusta 4.
Pienillä asioilla voi joskus olla yllättävän iso vaikutus. Alla olevasta linkistä voi lukea jutun, jossa kerrotaan, mitä keikkalavalle heitetty hopearisti merkitsi Bob Dylanille.
https://www.seurakuntalainen.fi/uutiset/lavalle-heitetty-risti-seisautti-bob-dylanin-2/
Sain tyttäreltä muutaman virkkuulankakerän. Aikomus oli tehdä pyyheliinaan vanhantyylisesti pitsit päihin. Olin jo katsonut mallia yhdestä pyyhkeestä, jossa oli mielestäni helpon näköinen malli. Vaan ei ruvennut minulta ihan oikeanäköistä syntymään useasta aloituksesta huolimatta. No, otin vinkkiä siitä silti. Ja loppuosa piti itse keksiä. Yksi pitsi valmis, toinen tekeillä. Mutta sopisi tuo muuhunkin kuin pyyhkeen päähän; puseron pääntiehen olisi sopiva myös.
Jeesus sanoi: "Minä ole se hyvä paimen. Hyvä paimen antaa henkensä lammasten edestä. Mutta palkkalainen, joka ei ole paimen ja jonka omia lampaat eivät ole, ...hän on palkattu eikä välitä lampaista." Johannes 10:11-13
Muistatko mitä Juudas sai palkakseen siitä, että petti Jeesuksen ja myi hänet vainoojiensa käsiin? Hän sai siitä kolmekymmentä hopearahaa. Ja mitä niille rahoille tapahtui? Juudas toi takaisin ne, ja heitti ne pappien eteen, kun katui tekoaan. Lopulta papit ostivat niillä rahoilla savenvalajan pellon muukalaisten hautausmaaksi. Muuhun ne eivät pappienkaan käsityksen mukaan kelvanneet, sillä ne olivat veren hinta. (Matteus 27:3-10).
Näinollen on aika hätkähdyttävä lukea kuinka profeetta Sakarja kirjoitti kauan ennen Jeesuksen aikaa, ennustaen paimenista, kolmestakymmenestä hopearahasta, ja jopa savenvalaja mainitaan. Jumala oli antanut profeetalle kirjaimellisesti käskyn toimia paimenena jonkin aikaa. Sinä aikana hän laittoi pois työstä kolme muuta paimenta. Sakarja luku 11.
"Niin minä siis kaitsin teuraslampaita, lampaista kurjimpia... ...niin lampaista kurjimmat, jotka ottivat minusta vaarin, tulivat tietämään, että se oli Herran sana." Sakarja 11:7,11
"...Niin he punnitsivat palkakseni kolmekymmentä hopearahaa. Ja Herra sanoi minulle: "Viskaa ne savenvalajalle, tuo kallis hinta, jonka arvoiseksi he ovat minut arvioineet." Niin minä otin ne kolmekymmentä hopearahaa ja viskasin ne Herran huoneeseen savenvalajalle." Sakarja 11: 12-13
Tällä viikolla on kaappeja kaiveltu; sisältä, päältä, ja alta. Tämä sattuneesta syystä, jotta talo voisi uudistua. Nytpä sitten esittelen muutaman löydön kaappien sisältä, päältä, alta. Ja jopa sivulta.
Ensiksi tämä, joka oli pienessä pakasterasiassa kylppärin kaapissa: lapsuuteni/nuoruuteni koru, äidiltä joskus saatu.
Se on kaunis, mutta jotenkin kärsinyt. Sen vuoksi se rasiassa oli kaappiin säilöttykin. Turkoosinväriset pampulat metalliketjussa ovat jotain massaa, jonka pinta on mennyt omituiseksi vuosikymmenten saatossa. Kuvassa näkyvät vihreät pilkut kuuluvat koruun, mutta pinnassa on nyt myös sormiin tarttuvaa "jauhoa". Olen miettinyt jos vaikka tekisi uudet pampulat entisten tilalle. Tai sitten ihan vain lakata nuo vanhat pampulat. Kolmas vaihtoehto, jota en taida raskia, on vain laittaa tuo jo pois. Koru on 70-luvun lopusta tai 80-luvun alusta.
Tässä sitten löytö saman, poistoon menevän, kylppärin kaapin alta. Muisto menneestä, eli siitä kun olimme taloon muuttaneet. Kaapin alla oli vanha postikuori, jolla oli meille lähetetty parisen viikkoa muuttomme jälkeen, entiseen osoitteeseen mennyttä postia.
Mieleeni on jäänyt taloon muutosta mm. se, kuinka lokakuun lopun illassa, vesisateessa, olimme ajamassa kohti tulevaa kotiamme. Perille saavuttuamme meitä odotti siellä valtavat edeltätuodut laatikkopinot, ja yksi huone oli jätetty tyhjäksi, nukkkumapaikaksemme.
Yhdestä toisesta, nyt purettavasta kaapista, sen rakenteiden välistä, löytyi tylsän näköinen lappunen, jossa ei ollut muuta kuin päivämäärä: 6.8.2004. Se oli kai tarkoituksella jätetty sinne, muistoksi päivästä, jolloin kaappia oli siirrelty ja muokattu. Mutta tuokin lappunen sai eilen iltapäivällä vielä mielenkiintoista "lisähohtoa". Saimme nimittäin eilen yllättäen koronarokotteet isännän kanssa, sellaiset jämärokotteet, joita välillä jää. Ja siinä yhteydessä annettiin jo kakkosrokotteen päivämäärä myös. Se oli 6. elokuuta.
Ja kun tuossa edellä jo oli osoitejuttua, niin mainitsenpa vielä tämänkin, että parinkin puretun keittiönkaapin takana oli senaikaisen keittiötoimittajan sinne lätkäisemät osoitetarrat länsirannikolla silloin olleeseen toiseen osoitteeseen, johon kyseiset kaapit alunperin tilattiin, mutta joita ei sinne koskaan laitettu, vaan joita laahasimme mukana tänne itäiseen kolkkaan.
Kävimme eilen asioimassa tämmöisessä pytingissä. Kyseessä on Metla-talo Joensuussa. Kuten kuvasta näkyy, siellä on monenmoista toimijaa. Oli senverran erikoinen rakennus, että pitihän siitä muutama kuva napata. Sisältä en kehdannut ruveta kuvia ottamaan.
Laiska nainen meni ostamaan heräteostoksena jauhopaketin leivän tekoon. Kiva saada välillä tuoretta leipää, oli ajatus. Valmis sekoitus - lisää vain vesi! Helppoa kuin heinän.., eikun siis leivän, teko. Mutta kas kummaa, kotona ajatus sen jauhopakkauksen kanssa puuhailusta ei enää innostanutkaan. Meni muutama viikko, kunnes "innostus" tuli. Mutta ...
Ei siihen mitään oikotietä ole - paitsi jos ostaa valmiiksi tehdyn... Leivän.
Siinä ajassa, kun lueskelee ensin ohjeita paketin kyljestä ja pohtii minkä version tekisi, tai onko sopivia kippoja, ja toteaa taikinan vaativan enempi seisottamista, ym., kuin yleensä leipoessaan tekee, voisi ihan yhtä hyvin tavan perustaikinan tehdä ja lisätä siihen mitä itse haluaa. Se on tietysti sitten omalla vastuulla, mitä siitä tulee. Mutta valmispaketeistakaan ei aina tiedä, mitä lopulta saa.
Nykyään mainoksissa, pakkauksissa, lehdissä, ohjeissa, kaikki on mukamas niin helpoa ja kätevää: lisää vain, surauta, pyöräytä, tilaa ja maksa helposti, ym., ym,...
Mutta palatakseni siihen jauhopakettiin, ja siitä pykäämääni leipään, tuli siitä ihan kelvollinen, vaikka en toiminut ohjeiden mukaan, vaan oikaisin sitä tehdessä...
Vähän turhan kauan taisivat uunissa olla; mitä mahdoinkaan sillä aikaa tehdä, ehkä netissä huuhailla. Syötyä ne leivät kyllä tuli. Kuvan leikkuulauta on muuten tyttären muutama vuosi sitten tekemä:)
---
Tämä juttu on odottanut luonnoksissa viikon, leivät tehtiin viime sunnuntaina.