Lääkäri Luukas kertoi tämän

"Pian tämän jälkeen Jeesus lähti Nainin kaupunkiin, ja hänen kanssaan kulkivat opetuslapset ja suuri joukko ihmisiä. Kun hän jo oli lähellä kaupungin porttia, sieltä kannettiin kuollutta, leskiäidin ainoaa poikaa, ja äidin mukana oli runsaasti kaupungin väkeä.

 Naisen nähdessään Herran kävi häntä sääliksi,  ja hän sanoi: "Älä itke." Hän meni paarien viereen ja kosketti niitä, ja kantajat pysähtyivät. Hän sanoi: "Nuorukainen, minä sanon sinulle: nouse!" Silloin kuollut nousi istumaan ja alkoi puhua, ja Jeesus antoi hänet takaisin äidille. 

Kaikki joutuivat pelon valtaan ja ylistivät Jumalaa sanoen: "Meidän keskuuteemme on ilmaantunut suuri profeetta. Jumala on tullut kansansa avuksi." Tähän tapaan Jeesuksesta puhuttiin kohta joka puolella Juudeaa ja kaikkialla sen ympäristössä." 

Evankeliumi Luukkaan mukaan 7:11-17  KR-92

---

Tuota tapahtumaa kirjoittaessa tuli mieleen: nykyäänkin kukaties elää  ihmisiä, joiden esivanhemmille silloin Raamatun aikana, on tapahtunut Jeesuksen  tekemä ihmetyö. Joko parantaminen tai kuolleista herättäminen. Tai Jeesus on sanonut: "Sinun syntisi annetaan sinulle anteeksi." 

Lieköhän jossain suvussa jotain jälkiä siitä, kun kohdattiin Jeesus silloin... Voipi olla vaikka niin, että uusia sukupolvia on voinut syntyä juuri sen tähden, kun Jeesus on parantanut, tai herättänyt kuolleista. Emme tiedä, kun emme Raamatun ajan sukujen ja ihmisten myöhempiä vaiheita tunne - he ovat meille Raamatun kertomana kuin valon välähdys hyvin kaukaa. Mutta Jeesus on jokatapauksessa yhtä elävä ja voimallinen nytkin, vaikka silmämme eivät häntä täällä kävelemässä nyt näekään. 

Euroopan ensimmäiseksi kristityksi sanotaan naista, joka myi kankaita. Hänen nimensä oli Lyydia.

https://vaaranlaella.blogspot.com/2022/07/minne-lahetettiin-makedoniaan.html

Kun puutarhalehden kuva antoi innoituksen kuvaan

Muutamia päiviä sitten pöydällä lojui vanha puutarhalehti* avoimena.  Siinä oli koko sivun kuva, jossa oli tasaisen tummanviolettilla taustalla  tekstiä ja pari piirrettyä verson kuvaa. Sitä katsellessa tuli mieleen, että jotain samantapaista haluaisin itsekin kokeilla. Minun tekemäni kuva vers(i)oi  tällaisena, vähän erilaisena.

"uskollisuus versoo maasta,

 ja vanhurskaus katsoo taivaasta."

Psalmit 85:2

"niin se veden tuoksusta versoo jälleen

 ja tekee oksia niinkuin istukas."

 Job 14:9

"Mutta Iisain kannosta puhkeaa virpi,

 ja vesa versoo hänen juuristansa." 

Jesaja 11:1

 (vanhemman käännöksen mukaan)

"... Hän on Uusi Verso."

Sakarja 3:8  KR-92

"... Mies, jonka nimi on Uusi Verso,

nousee jälleen tästä maasta..."

Sakarja 6:12  KR-92

"Jesaja taas sanoo:

 -Iisain juuresta nousee verso,

joka kohoaa kansojen hallitsijaksi.

 Häneen kansat panevat toivonsa."

 Kirje roomalaisille 15:12  KR-92

"Sinä päivänä Iisain juurivesa

 kohoaa merkkiviirinä kansoille. 

Hänen luokseen pyrkivät kaikki kansat, 

hänen asuinsijaansa ympäröi kunnian hohde."

 Jesaja 11:10  KR-92 

Kun tänään lukemassani päivän sanassa tuli esiin "verso", tuossa roomalaiskirjeen kohdassa, niin oli hyvä hetki ottaa kuvitukseksi tuo kuva, josta jo vähän olin ajatellut, ettei siitä taida ollakaan blogiin...🌱☀️

---

*Kotipuutarha 10/2020, sivu oli 54.

Alkuperäisen lehdessä olleen kuvankin löytää netistä tällä hakusanalla:

 #kaamosversoo 

🌱🌱🌱

-----------------------------------------------------------------------

Meillä oli muuten komposti sulanut silloin muutamia päiviä sitten, kun oli niitä lämpimiä säitä. Niinkuin itseasiassa taaskin on. Nyt kompostiin varmastikin  mahtuu se, mikä tarpeen on, eikä tarvinne miettiä väliaikaissijoitusta kompostiin meneville ennen kevättä.🙂

"Sillä niin on rakastanut..."

Sadanpäämies itse* tulee palvelijalleen apua pyytämään, ja uskoen tekee mitä Jeesus käskee. Eli lähtee vain kotiinsa takaisin. Hän tiesi, että yksi sana riittää Jeesuksen suusta. Tapaus luettavissa tullimies Matteuksen kertomana kohdassa: Matt. 8:5-13.

Siinä sanotaan, että palvelija makasi kotona halvaantuneena kovissa tuskissa... Ja Jeesuksen sana - etäältä lausuttuna - riitti parantamaan hänet.

Sadanpäämies oli palvelijalleen isäntä ja herra. Yhdessä jakeessa sanotaan, meidän kaikkien Herrasta: "Herra hankkii kansalleen oikeutta, hän on laupias palvelijoilleen." Ps. 135:14 KR-92

Sitä myös Jeesus on meille. "Sillä ei Ihmisen Poikakaan tullut palveltavaksi, vaan palvelemaan ja antamaan henkensä lunnaiksi monen edestä." Mark. 10:45 (vanhempi käännös)

Entä jos sitä sadanpäämiehen palvelijaa olisi uhannut kuolemanrangaistus jostakin teosta, ja sadanpäämies olisikin päättänyt mennä itse sinne ristille, varmaan kuolemaan, palvelijansa puolesta... Senhän Jeesus teki meille. Mutta hän onkin suurin Herra, voimakkain ja rakastavin. Ja hänessä on elämää enemmän kuin kaikissa maailman ihmisissä yhteensä. Hänessä on ikuinen elämä.

"että jokaisella, joka häneen uskoo, olisi iankaikkinen elämä.

Sillä niin on Jumala maailmaa rakastanut, että hän antoi ainokaisen Poikansa, ettei yksikään, joka häneen uskoo, hukkuisi, vaan hänellä olisi iankaikkinen elämä.

Sillä ei Jumala lähettänyt Poikaansa maailmaan tuomitsemaan maailmaa, vaan sitä varten, että maailma hänen kauttansa pelastuisi." Joh. 3:15-17 (vanhempi käännös) 

---

 

Opin tänään uuden asian, kun kännykkä oli tarjoillut minulle vanhoja kuvia katsottavaksi. Niitä tutkiessani huomasin kohdan kuvakollaasien teosta. Päätin kokeilla sitä, sillä olen ihaillut ja ihmetellyt toisten blogeissa, että mitenkähän niitä oikein tehdään? No nyt tiedän.:)

---

Lisäys tekstiin 29.1.23:

*  Lääkäri Luukas kertoi myös tämän saman sadanpäämiehen palvelijan parantamistapauksen, mutta siinä on eroa. Luukas kertoi sadanpäämiehen lähettäneen juutalaisten vanhimpia, eikä menneen itse, kuten Matteus oli kertonut. Mutta Sana elämään kommentaariraamattu selvitti asian. Siinä kulttuurissa ja siihen aikaan, oli edustajan lähettäminen asialle yhtäkuin: asioi itse! Nytpä siis Matteus kertoi sen juuri niin, mutta Luukas kertoi sen tavalla, jolla mekin sen kertoisimme, eli sadanpäämies lähetti edustajansa asioimaan ja oli itse kotona. (Luukas 7:1-10)

"Supliikkia", sitäkö se on?

Sanakysymys tuli esiin puolivahingossa, kun silmään osui jae, jota en ollut hakenut ja vieläpä englanninkielisenä. Jae oli tämä: "Lord, hear my voice! let thine ears be attentive to the voice of my supplications." Ps 130:2 KJV (1789) No viimeinen sana toi mieleen "supliikin". Ja käytetäänhän yleisesti sanaa "supliikkimies", jne. Heillähän sitä puhetta riittää.

Halusin tietää sanasta enemmän. Ja olipa niin, että alunperin sana merkitsi anomista, nöyrää rukousta, ja mm. anomuskirjelmää! Tietysti joku voi ajatella, että eikös sitä supliikkia juuri siinä tarvita? Mutta  jos Jumalalle aikoo puhua, niin ei tarvi.

Rukoillessa ei tarvita hyvää puhetaitoa. Hän ymmärtää heikoin ja harvoin sanoin esiintuodut pyynnöt.

Itseasiassa Jeesus ohjeisti: "Ja kun rukoilette, niin älkää tyhjiä hokeko niinkuin pakanat, jotka luulevat, että heitä heidän monisanaisuutensa tähden kuullaan." Matteus 6:7. Ja niinpä hän sitten opettikin sen "Isä meidän..." - rukouksen. Mutta omin sanoin voi myös rukoilla.

"Herra, kuule minun ääneni. Tarkatkoon sinun korvasi minun rukousteni ääntä." Psalmi 130:2. Tuota edeltävässä jakeessa sanotaan huudettavan syvyydestä... Ei siinä korulauseita mietitä, kun on hätä.

---

https://www.kirjastot.fi/kysy/mista-tulee-supliikki?

https://fi.wiktionary.org/wiki/supliikki 

Kaukaa nähty...

"Kun hän nyt kaukaa näki 

Jeesuksen, hän tuli juosten paikalle, 

heittäytyi maahan hänen eteensä," 

Markus 5:6 KR-92

"meidän Jumalamme sydämellisen 

laupeuden tähden, jonka kautta 

meidän puoleemme katsoo

aamun koitto korkeudesta,

loistaen meille, jotka istumme

pimeydessä ja kuoleman varjossa,

ja ohjaten meidän jalkamme

rauhan tielle." Luuk. 1:78-79  

"Hän nukkuu yönsä ja 

herää aina uuteen päivään,

ja siemen orastaa ja kasvaa

eikä hän tiedä, miten." Mark. 4:27 KR-92

---

Tämä alin on ollut blogissa v. 2018; otsikolla "Aamulla luettua":

Mainitsenpa vielä tämän, että olen kysynyt Juha Vähäsarjalta luvan hänen tekstiensä lainaamiseen. Asia mainitaan myös blogin internetversion sivupalkissa. Internetversion käytössä olisi kännykkään verraten se hyvä seikka, että blogeja lukiessa vanhatkin tekstit pääsee helpommin halutessaan lukemaan, kun ne sivupalkissa on tarjolla:) 

Lukemisiin☀️ 

"...mitä minun pitää tekemän, että minä pelastuisin?"

Niin he sanoivat: "Usko Herraan Jeesukseen, niin sinä pelastut, niin myös sinun perhekuntasi."  Apostolien teot 16:30-31

Kun profeetta järjesti viinitarjoilun...?!

Profeetta, Jeremia nimeltään - sai erikoisen käskyn: hänen piti kutsua yksi porukka, eli yhden sukukunnan edustajat, viinitarjoilulle! No, hänpä sitten teki työtä käskettyä ja kutsui heidät - ja väki tuli. Voi ihan mielessään kuvitella, kuinka Jeremia latoo viinikannut pöydälle, ottaa esiin pikarit ja sanoo: Ottakaahan siitä viiniä!

Mutta kuinkas kävi? Tarjoilu ei kelvannut! Ja viinikesteille kutsutut sitten selittävät  kunnioittavansa esi-isänsä ohjeistusta tässä asiassa, etteivät viiniä juo. Ja muussakin mitä hän oli sanonut. 

Oletan, että profeetta jo tiesikin, että näin siinä käy. Olihan se kenties yleisesti tunnettu asia; että he - rekabilaiset - jotka ennen olivat asuneet teltoissa, mutta joutuneet sitten muuttamaan sotaa pakoon kaupunkiin, olivat sellaisia. Saattoi siis olla,  ettei Jeremia ollut kertonut heille viinitarjoilusta, vaan vain siitä, että Jumalalla oli heille asiaa.

Pointtihan tässä ei ollutkaan se, etteikö viiniä saisi suuhunsa pistää, (Jeesuskin joi viiniä) - vaan se rekabilaisten suvun esimerkillisyys noudattaa esi-isänsä ohjeistuksia. Jumala totesi - Jeremian suulla - että hänen oma kansansa ei kuunnellut ja noudattanut hänen sanojaaan, kun taas rekabilaisten suku piti niin tarkoin vaarin esi-isänsä ohjeistuksista!

Jumala joutui kansalleen puhumaan kovia sanoja sen tähden, että he toistuvasti olivat jättäneet Hänen sanansa huomiotta toimiessaan oman mielensä mukaan, vaikka heitä oli useasti kehoitettu kääntymään takaisin Jumalan puoleen ja hylkäämään väärät tiensä.

Sensijaan rekabilaisten suku sai kuulla Jumalalta tämän lupauksen:

"Sen tähden Jonadabin, Rekabin pojan, jälkeläisiä tulee aina olemaan minun palveluksessani. Minä, Herra Sebaot, Israelin Jumala, lupaan tämän." (Jeremia 35:19  v. - 92 käännöksen mukaan)

Jumala pitää aina lupauksensa. Siispä nytkin varmasti on jossain joku heistä, vaikka tieto kyseiseen sukuun kuulumisesta olisi aikoja sitten meiltä ihmisiltä kadonnut historian hämärään. Jumalalta ei ole kadonnut mikään.

---

Tapahtuma kerrotaan Raamatussa Jeremian kirjan luvussa 35, joka onkin kokonaan vain tämän tapahtuman kuvausta. 

Kyseinen luku oli tämän aamun luettavissa. Se oli mielenkiintoinen luettava,  Jeremia kun ihan huoneen tarkkuudella kertoi mihin vei vieraansa tarjoilulle. Olikohan niille vieraille jotain muutakin pistetty pöytään, leipää tms. vaikka? Oli miten oli, tuo Jumalan antama lupaus oli varmaan makeampaa kuin kaikki herkut sinä hetkenä. Olihan Jumala itse huomioinut heidät...❤️ 

----

Kun olin oman juttuni julkaissut, siirryin katsomaan mitä muut ovat kirjoitelleet. Pastori Mika Tuovinen jakaa tuossa alla olevassa linkissä kansanedustaja Antero Laukkasen rukouskutsun meidän maamme puolesta:

https://mikatuovinen.net/kansanedustajan-laake-suomen-hengelliseen-kriisiin/

Kun tuttu leskiäiti tuli hänen puheilleen...

Eräs tuttu rouva tuli pyytämään apua tutulta mieheltä. Mies oli profeetta, nimeltään Elisa. Nainen kertoi että hänen miehensä oli kuollut, ja nyt velkoja aikoi ottaa naisen pojat orjikseen! Elisa mietti ääneen, että mitä voisi naisen hyväksi tehdä? Sitten hän keksi kysyä, mitä naisella talossaan oli? Nainen vastasi, ettei ollut muuta, kuin pullollinen ruokaöljyä... Elisa sanoi naiselle, että tämä menisi nyt pyytämään naapureiltaan lainaksi niin paljon tyhjiä astioita kuin suinkin vain voi. Sitten naisen piti sulkeutua kotiinsa poikiensa kanssa. Hän käski naisen kaataa siitä hänellä olevasta öljypullosta niihin lainattuihin astioihin... 

Nainen meni, ja teki työtä käskettyä. Pojat ojentelivat hänelle aina uutta astiaa öljyä varten. Lopulta astiat olivat täynnä. Nyt nainen kysyi vielä yhtä astiaa, mutta ei  ollut enää yhtään tyhjää. Siihen loppui öljyn tulokin.

Nainen lähti kertomaan profeetta Elisalle tapahtuneesta. Elisa neuvoi naista, että tämä myisi öljyn ja maksaisi saaduilla rahoilla velkansa pois, ja hänelle jäisi vielä rahaakin poikiensa kanssa elämiseen:)

Kertomus löytyy Raamattuun kirjoitettuna kohdasta: 2. Kuningasten kirja, luku 4, jakeet 1-7. Kun luin sen tänä aamuna, teki mieli yrittää kuvittaa se ruukkujen paljous. Enempi niitä olisi ehkä saanut olla, mutta kuva on mikä on.

Auton valoissa...

 

... pihasta lähdettäessä. 

Kuva tehty öljyväriliiduilla. Piirustuspaperina käytin kartonkia jonka pohjaväri oli vaaleanruskea. Se oli foliovuokien ostosta jäänyt kansipahvi:) 

Silminäkijöiden todistus

"Tämän me voimme vahvistaa todeksi, kaiken tämän, minkä hän teki Juudean maassa ja Jerusalemissa. Hänet he ripustivat ristinpuulle ja surmasivat, mutta Jumala herätti hänet kolmena päivänä ja antoi hänen ilmestyä - ei kaikelle kansalle, vaan todistajille, joka Jumala oli ennalta valinnut, meille, jotka söimme ja joimme hänen kanssaan sen jälkeen kun hän oli noussut kuolleista." Apostolien teot 10:39-41  (v. -92 Raamatun käännös) 

"Hän käski meidän saarnata kaikelle kansalle ja todistaa, että juuri hänet Jumala on asettanut elävien ja kuolleiden tuomariksi. Hänestä kaikki profeetat todistavat, että jokainen, joka uskoo häneen, saa hänen nimensä voimasta syntinsä anteeksi." Apostolien teot 10:42-43 (v. -92 Raamatun käännös)

"mutta Herran sana pysyy iankaikkisesti". Ja tämä on se sana, joka on teille ilosanomana julistettu." 1. Pietarin kirje 1:25 (vanhempi Raamatun käännös)

Pietari puhui näissä kaikissa jakeissa! Ensin roomalaiselle Corneliukselle - joka oli sotilas - ja hänen kodissaan kuulemassa olleelle väelle.  Sitten kirjeessään lukijoille. 

Keitto ilman lihaa... linssikeitto

Minä kyllä tykkään lihasta, ehkä eniten meillä. Mutta sattuneesta syystä - hinnannousuthan ne - niistä johtuen, lihaa tulee ostettua nyt todellakin vähemmän kuin ennen. Ja silloinkin kun ostaa, se ei välttämättä ole sitä, mitä mieluiten ostaisi, vaan sen mukaan mitä on vaikkapa alessa. Suosikkihan minulle oli aiemmin kevyt jauheliha, jossa oli sekä sikaa että nautaa molempia. Taisi olla puolet kumpaakin. 

Mutta nyt on tullut jotakin uutta lautaselle. Esimerkiksi linssikeitto. 

Tällaiset kuivat linssit huuhdellaan ensin.

- 2 1/2 - 3 dl kuivia linssejä (punaisia)

- 1 litra vettä

- 2 kasvisliemikuutiota

- (runsas) puolet 500 g:n purkista paseerattu tomaatti 🍅 (basilika- oregano)

- loraus ruokakermaa 

- ja mausteita halutessaan, joilla voi tarvittaessa vähän makua muokata, jos vaikka kermaa tulee laittaneeksi liikaa. 

Kun linssit on huuhdeltu, sitten vain keittelemään. Keittoaika n. puolisen tuntia. Nopea ja helppo ruoka. Ja meillä isäntäkin tykkää.

Tuollaisesta linssipurkista - ja noista muistakin aineista - riittää sopivasti kaksi kertaa keittoa keitellä  mainituilla ainemäärillä. Tai yksi isompi satsi kerralla. 

Tuota 7 lajin mausteseosta, jossa on paprikaa, korianteria, mustapippuria ainakin... minä tupsautin hieman keittoon lopuksi. Sillä olen säätänyt joitain muitakin ruokia, jotka ovat kaivanneet vähän jotain lisää:) 

Viisaudesta William Cowperin runossa: "Viisaus", perustuen Sananlaskuihin

VIISAUS    (Snl. 8:22-31)

Ennenkuin Jumala oli luonut vuoret,

tai hedelmärikkaat kukkulat kohottanut;

ennenkuin hän täytti lähteet,

jotka jokien juoksuja ruokkivat;

minussa Ikuisessa,

joka Ihmeellinen olen,

perusta ilon ei kulu milloinkaan.

Ja Viisaus nimeni on.

Silloin, kuin teltan asumiseen

levitti Hän taivaat laajalle,

ja läimäytti voimistumaan

valtameren mahtavat tulvat;

Hän painoin ja mitoin ne teki.

Ja Minä olin hänen kanssaan silloin:

Minä itse Isän ilona,

ja minun, miehen Poikana.

Niin Viisauden sanat havaitaan

Sinun kunniasi ja armosi,

Sinä ikuisesti rakastava

meidän arvottomuuteemme kiiruhdat!

Sinun armeliaisuutesi silmät katselivat meitä

ennenkuin tähdet nähtiin kaiken yllä;

sinun viisaudessasi on meidät tehty, 

ja kuolit puolestamme rakkaudessa.

Ja voitko sinä iloita

luotujesi kanssa kuin me, 

jotka näimme Sinut (ristin) puussa?

Käsittämätön ihme,

ja jumalallinen mysteeri!

Ääni joka puhui myrskyssä,

sanoi: "Syntinen, olen sinun!" 

(Käännökseni on tietenkin hyvin vajavainen, mutta runon alkuperäiset englanninkieliset sanat löytyvät netistä. Runon nimi on: Wisdom (ja sen ilmoitetaan perustuvan Raamatun Sananlaskuihin 8:22-31).

Tuon kauniin kynän sain muuten yhdeltä tyttäreltä jouluahjaksi. Tuollaisella olisivat varmaan Cowper ja Austenkin tykänneet kirjoittaa:) Siinä on van Goghin kaunis kuosi. 

Mutta itse olin netistä mainitun runon onkinut jo kesällä, ennen tuota kynää.

William Cowper ja Jane Austen vaikuttivat samoihin aikoihin; molemmat syntyivät 1700-luvulla ja kuolivat 1800-luvun puolella. Cowper oli Austenin suosikkirunoilija; Austenin tarinoissa on mainintoja niistä.

Löysin tuollaisenkin sivuston, jossa on juuri siitä, muun muassa:

https://www.thitherjaneausten.com/cowper-janes-favorite-poet 

"Ikä saa näkyä..." -juttu oli mielenkiintoinen luettava:)

Tuossa jutussa monet julkisuuden valokeilassa olleet/olevat naiset sanovat sen, mikä pitäisi oikeastaan olla luonnollisesti selviö, mutta käytännössä se ei sitä usein vain ole.  Me naiset varsinkin yritämme usein pyrkiä näyttämään mahdollisimman nuorelta - kuka enemmän, kuka vähemmän. Osin se johtuu siitäkin, että ympäristön paine voi vaikuttaa, toisaalta omat toiveet pysyä entisessä kuosissa.

https://www.is.fi/menaiset/tyyli/art-2000009292301.html 

Minäkin toissapäivänä mieluummin pistin virkkuuni nähtäviin mallinukke Reettan yllä, kuin niillä kuvilla, joissa härpäkkeet olivat nähtävissä omien kasvojeni lähellä... Kasvojen, jotka ovat saaneet monenlaista jälkeä kuluneiden vuosien aikana: on suupielen syvät punaiset juonteet kuin rotkot, kuin myös sairauden tuomia jälkiä vuosien takaa sekä uudempiakin sitä sorttia. Ikä ja elämän jäljet saa näkyä...

Hyvää tätä päivää itsekullekin🙂 

---

Tästä pääsee näkemään  virkkuuprojektin seuraavaa vaihetta: 

https://vaatekomerolla.blogspot.com/2023/01/jos-ei-tule-jakkuatulee-liivi.html

Alkuna tälle vuodelle - kuin siunaus tai rukous

"Näin me saamme pelotta palvella häntä vihollisistamme vapaina, pyhinä ja vanhurskaina hänen edessään kaikkina elämämme päivinä." Luuk. 1:74-75 KR-92

Mieleeni tuli tänään tällainen jae. Alkuun en edes olllut varma, oliko se jae, vai kenties joku rukous jostain jäänyt mieleen. No, netistä asia selvisi, että jae Raamatustahan se oli; Sakariaan kiitosvirrestä. Oli taannoin luetusta jäänyt mielen sopukoihin. Ja nyt niin hyvältä tuntui se, että halusin kirjoittaa sen muistiin vihkoon. Ja vielä valokuvan virkaa tekemään tällaiseen kalenteriin.🌟

---

No hupsista, olin kyllä toiseen blogiini tämän laittavinani... No, pitääpä sitten laittaa se vielä vaikka sinnekin, sillä tämä saakin nyt olla täällä, kun se kerran tänne tuli.

Juustovormu-härpäkkeet Reettan harteilla

Olen nyt saanut tehtyä kaksi etukappaleiden yläosaa ja takakappaleen yläosan (jos tästä siis joku jakku joskus tulee). Ompelin tehdyt kappaleet olalta kiinni toisiinsa. Nyt ei tarvi enää kiehkuroita virkata, ja johan niihin ehdinkin kyllästyä. Mutta jos tästä jakkua aion, niin minun pitäisi tuolla raidoitusvirkkuulla tehdä muut puuttuvat osat. Hieman hirvittää, että kuinkahan onnistuu noihin tehtävien alaosien mitoitus, että ne saa sitten kohdistettua jo tehtyihin osiin siististi... Nimittäin jo noissa oli ongelmia, sillä virkkuukäsialani on niin epätasaista ja löysää; alkuun oli ollut kireämpää ja lopussa hyvinkin löysää. Kappaleet oli aika muotopuolia ja niiden raidoitukset piti kuitenkin sovittaa oikeisiin kohtiin. No, venytin ja tiivistin, niin sillä ne jotenkin saatiin paikalleen. Ei näyttäisi kovin haittaavan nyt. Mutta mitä tapahtuu, jos ja kun, joskus tuota pestään? No, se on sen ajan asia sitten.

Jos minua ei huvittaisikaan enempää tehdä tätä, niin tuota voisi käyttää vain tuollaisena hartiakoristeena, jos laittaisi eteen solmintanyörin. Tai voihan sen kiinnittää vaikka jollain soljellakin.

Sovitin minä sitä itsellenikin...