maanantai 28. kesäkuuta 2021

Arkea: "Itkiskö vai nauraisko...?"

No, mikä niin? Olihan se hieman surkuhupaisaa, kun auto juuri autoliikkeen pihassa ilmoitti todella, ettei enää jaksa... Meillä on ollut jo viikkoja tiedossa, että autoasialle on jotain tehtävä. Remontin takia se asia on kuitenkin jäänyt vähän niinkuin sivuseikaksi. Silti asia on ollut ns. pinnan alla koko ajan. Onhan auto joka päivä myös muistuttanut, ettei näin voi kauan jatkaa. Nuorin tytär on ollut ahkera etsimään sopivia autoehdokkaita netistä. Tänäänkin hän teki niin, kun remppakohteesta kortteeriamme kohti lähdimme. Hän löysikin yhden kiinnostavan ehdokkaan. Kävi ilmi, että vielä ehtisimme autoa käydä liikkeessä vilkaisemassa ennen sulkemisaikaa. Koeajoaikaa meille jäi parikymmentä minuuttia. Auto oli ihan kiva ja kiinnostavakin, mutta tarvitsimme miettimisaikaa. Sovittiin, että palattaisiin asiaan huomenna. Mutta siihen pitikin palata muutaman minuutin päästä. Auton kytkinongelma oli tullut nyt siihen pisteeseen, että  vaihdetta ei saanut enää päälle useista yrityksistä huolimatta. Tai sai... jos sammutti auton... Mutta eihän se nyt joka risteyksessä sopisi.  Kun oltiin siis päästy juuri yrittämään poistumista autoliikkeen pihasta, ja piti vaihtaa kakkoselle, se ei onnistunut. Kun olimme siinä pysähdyksissä, automyyjä oli poistumassa liikkeestä ja huomasi tukalan tilanteemme. Hän sanoi sitten, et nyt tehdään niin, että saamme auton lainaan huomiseen asti. Eikä se tarkoita sitä, että auto pitäisi ostaa.

No, nyt pääsimme kortteeriimme. Ja huomenna palataan asiaan. Aika jännä, että se auto teki lopullisen tenän juuri siellä. Ja että oli jotain katsottu vähän niinkuin sillä silmällä valmiiksi. Ei varmasti sattumaa. 

Joten vastaus itse sanomaani otsikon kysymykseen on kaikesta ärsyttävyydestään enempi sinne hymypuolelle menevä kuitenkin. 🙂


sunnuntai 27. kesäkuuta 2021

Juttuvinkki: "Täydellisen pimeän keskelläkin"

Haluan jakaa sinunkin luettavaksesi yhden jutun, jonka juuri itse luin. Siinä oli kirjoittajan omakohtaisesti kokemaa siitä, mitä se on kun Jumala tuntuu olevan läsnä muille, muttei itselle. 

https://www.seurakuntalainen.fi/blogit/taydellisen-pimeyden-keskellakin/




lauantai 26. kesäkuuta 2021

Mitä etsit? Ketä etsit?

Mitä tosiaan etsin... Monenlaista pyrkimystä ihmisellä ehtii elämänsä aikana olla. Monet pyrkimykset ja odotukset eivät täyty. Ja nekin jotka täyttyvät, saattavat lopulta osoittautua aika turhiksi asioiksi.

Lopulta taitaa monessa meidän etsimisessämne ja pyrkimyksessämme ollakin kyse Jumalan etsimisestä, mutta emme vain tunnista kaipauksemme todellista kohdetta ja haemme sitä monesta turhasta lähteestä.

Eräs nainen sai Jeesuksen kuoleman ja haudasta ylösnousun jälkeen kuulla tämän kysymyksen: "Vaimo, mitä itket? Ketä etsit?"* Hän oli etsimässä Jeesusta. Ja Jeesus seisoi aivan hänen edessään. 

Ei Jeesus seiso kaukana meistäkään, vaikka emme kykene häntä näillä ajallisilla silmillämme näkemään.

---

* Joh. 20:15






tiistai 22. kesäkuuta 2021

Vastaus hyvin arkiseen rukoukseen

Ensin oli näreät ajatukset tähän tapaan:

"Kun "kaikilla" naisilla on nätit mekot päällä, mutta minä en saa omia vaatteitani varastosta* esiin." Tuohon tyyliin ajattelin jälkeen kerran isossa marketissa asioidessani.

(* Kaikki vaatteeni ovat n. 75 km päässä  väliaikaisesta asumispaikastamme remontin takia, yhtä muovilaatikkoa lukuunottamatta. Varasto on remontoitavan kodin pihassa.)

Päätinpä  tänään jälleen kerran kotona ollessa yrittää sitä varastosta etsimistä. Sitä kohti mennessäni ajattelin, että en varmasti sieltä nytkään mitään löytäisi. Mutta rukoilin mielessäni lyhyen rukouksen, että löytäisin jotain. Kaipasin paremmin hellesäihin sopivia hameita varsinkin. Melkein heti varaston ovella seistessäni osui silmäni säkkiin, joka näytti lupaavalta. Ja sen säkin pöyhiminen ei ollut turhaa, siitä sain esiin kolme vähemmän hiostavaa hametta. Se oli oikein käytännön rukousvastaus, sillä monesti olen varaston ovella "säkkivuoren" edessä käynyt vain vilkaisemassa ja kääntynyt toivottomana pois. Tilannehan on se, että "vaatekaappinani" on väliaikaisasunnossa jo viikkojen ajan ollut iso muovilaatikko. 

Saan olla kiitollinen, että löysin juuri sitä, mitä halusin löytää. 

Allaolevasta linkistä löytyy kuva yhdestä hameesta, jonka tänään löysin. Nytkin tätä kirjoittaessa ylläni on sama vaatetus kuin kuvassa, mutta nyt ollaan paljain varpain👣🙂.

https://vaatekomerolla.blogspot.com/2020/06/piristavaa-punaista-ja-supikkaat.html?m=1



sunnuntai 20. kesäkuuta 2021

Kehnon siivoojan rukous

Jeesus, sinä tiedät, ettei minusta ole itse siivoamaan oman sydämeni huonetta; ei paljasta lattiaa, ei mattojen alusia, saati kaikkia nurkkia ja lokosia. Tulisitko sinä ja siivoaisit sen!

Ai, sinä sanotkin jo tehneesi puolestani siivoamissopimuksen! Minun on sitä vaikea käsittää, että toinen tulisikin minun sotkuiseen huoneeseeni, ja tahtoisi siivota sen. 

Tahdon kuitenkin päästää sinut sisään; avata oven, vaikka minua hävettää näyttää sinulle kaikki. Tiedän kyllä, ettet minua moiti, vaan suurella rakkaudella ja lämmöllä ja hellävaroenkin huonettani puhdistat.

Ja kun se on tehty, et jätäkään minua yksin tulevina päivinä huoneeni kanssa. Lupaat auttaa minua aina, sillä tiedät, ettei minusta ole pitämään huonetta kunnossa jatkossakaan omin voimin.

Kiitos, että Sinä tulit tekemään kaiken puolestani! Avaat ensiksi verhot ja päästät raikkaan tuulen ja valon sisään...



---

Samankaltaisia rukouksia voi rukoilla saman  "monitoimimiehen", Jeesuksen puoleen  muissakin asioissa. Siinä meillä on auttaja, joka tahtoo auttaa.

Ja käsittämättömintä on se, ettei hän ota siitä meiltä maksua! Hän sanoo olevansa niin rikas, ettei hänen tarvitse. Hänellä on itsellään riittävästi, sillä hän on käsittämättömän rikas. Hän on tahtonut ottaa elämäntehtäväkseen olla aina kuulolla avuttomia varten. 



perjantai 18. kesäkuuta 2021

Ei ihan tulitikkutyttö - mutta se tuli mieleen

Meillä remontti edelleen menossa. Olemme pyrkineet itsekin siellä olemaan ja jotain tekemäänkin, vaikka ammattilaiset homman pääasiassa hoitavat. 

Usein minulla kylläkin oleilu siellä on lähinnä huuhailua vain. 

Ehkä mieluisin homma minulle on ollut pois menevän puutavaran latominen  kärryyn kuljetusta odottamaan, sillä se on ollut selkeää hommaa. Eikä ole viidessä minuutissa tehty, niin että heti joutuisi uudestaan kyselemään, mitä voisi tehdä.  Yksi tympeimmistä hommista on ollut vanhojen villojen käsittely, joissa voi olla kaikenlaista epätoivottavaa, ja joita käsiteltiin paremmin hengityssuojaimin varustettuna. 

Tässä muutama kuva "viihtyisästä" kodista....



Keittiö ja wc 


Samat paikat vähän aiemmin.


Ai mistä se tulitikkujuttu otsikkoon tuli? Siitä kun esim. tuolta sementtilattialta puusälää keräsin ennen imurointia. 

Mutta toisen blogini jutussa hivenen lisää näistä:

https://toisestatodellisuudesta.blogspot.com/2021/06/annettua-valtaa-ja-tehtavia.html




 

torstai 17. kesäkuuta 2021

Kampanja: #jumalansananvapaus

Bongasin tällaisen sananvapauskampanjan, jossa kehotettiin jakamaan Raamatun kanssa otettu kuva. Tässä minun.



Kuva on remppaevakossa otettu,  ei kotona. Eikä Raamattukaan ole omani, koska otin väliaikaisoloihin paremmin sopivana mukaani muun kotoa löytyneen pienemmän Raamatun. 

Tästä luin tänä aamuna, ja kirjoitin  muutaman jakeen tänne:

https://toisestatodellisuudesta.blogspot.com/2021/06/jeesuksen-omiksi-tulleina.html

Linkki kampanjajuttuun:

https://www.seurakuntalainen.fi/uutiset/kokoontumisrajoitus-poistui-jumalansananvapaus-mielenilmaus-helsingissa-sunnuntaina-kaikille-avoin/


keskiviikko 16. kesäkuuta 2021

Melkein hävikkiruokaa

Olen joskus kertonutkin, että S-ryhmän kaupoissa myydään ihan nimellisellä hinnalla "rehuja", joita nimitetään "päivän pelastajiksi". Kuvan sapuskat ovat  kaikki niitä. Siinä on herkkusieniä, paprikaa, ja sipulia. Kustakin sortista oli pulitettava vajaa 40 senttiä/satsi. Eli kuvassa näkyvät oli yhteensä n. euron:)  Eivät mene hävikkiin, kun joku tuollaisilla hinnoilla ostaa. Kun sitten olin ne ostanut, olikin aika ihmetellä, mitä ihmettä niistä tekisin? Ehdin jo harmitella ostoksiani, kun ajattelin, etten keksikään niistä mitään. Eikä ruoanlaitto yhtään edes huvittanut.



Mutta kun muutama tunti oli mennyt, otin ne työn alle. Puhdistin, pilkoin ja paistoin joka sortin erikseen. Ja keitin vielä vähän kaapista löytämääni nuudelia noiden lisäksi, niin siinä oli eilinen iltaruoka. En tykkää ruoanlaitosta ja tuossa olikin hauskinta asetella rehut raidoiksi tarjolle vuokaan.


maanantai 14. kesäkuuta 2021

Sinä saat olla sinä

 "Katselkaa kedon kukkia, kuinka ne kasvavat..." 



Sinä saat olla sinä. Sinun ei tarvitse yrittää olla kuin se vieressäsi kasvava. Jokainen meistä on Jumalan erilaiseksi luoma. Niin tarkoitettiin.



Neuvottelu...

 Kuvittelin hieman:

- ... Ja sehän on tietenkin selvää, ettei tämä ole hänelle helppoa.

- Aivan. Hän on arka luonne eikä pidä muutoksista. Hän helposti hätääntyy kaiken hänelle oudon keskellä. 

- Näin on. Mutta me pysymme hänen lähellään aivan taukoamatta. Hänen turvaamisessaan ei saa olla hetkenkään taukoa, ja kuulolla on oltava aivan koko ajan.

- Niin teemme. Hän tulee huutamaan meitä avuksi vähän väliä, vaikka ei edes suurta hätää olisi. Hän kun on peloissaan, niin hän ei näe, eikä kuule, vaikka ihan vierellä oltaisiin.

- Häntä täytyy ihan pitää kädestä koko ajan. Otetta ei saa hellittää hetkeksikään hänestä. Hän kaipaa turvaa, mutta ei tajua, että sitä me juuri kaikin tavoin teemme.

- Juuri niin. Hän usein yrittää omilla konsteilla sitä turvallisuuden tunnetta saavuttaa, vaikka tunne on eri asia, kuin oikea turva. 

- Hänet pitäisi saada laskemaan se huppu päästään, joka luo hänelle valheellista turvallisuuden tunnetta. Samoin se omatekoinen pikku maja, johon hän helposti vetäytyy ja sulkeutuu sinne.

- Rakkauden lämpö kyllä sulattaa hänet.

- Niin se on. Mutta näihin puheisiin, näillä mennään.

- Kyllä, näin teemme. On ihana asia, että hän opettelee pikkuhiljaa luottamaan meihin.

....


Semmoinen neuvottelu. Kuvittelin kuinka taivaassa saatettaisiin matkalaisesta keskustella:)



tiistai 8. kesäkuuta 2021

Kysymys oli Todellisesta Isästä!

"Niin he sanoivat hänelle: "Missä sinun isäsi on?" Jeesus vastasi: "Te ette tunne minua ettekä minun Isääni; jos te tuntisitte minut, niin te tuntisitte myös minun Isäni"." Joh. 8:19

"Mutta he eivät ymmärtäneet, että hän puhui heille Isästä." Joh. 8:27

Fariseukset eivät ymmärtäneet Jeesuksen puhetta.

"Niin Jeesus sanoi heille: "Kun olette ylentäneet Ihmisen Pojan, silloin te ymmärrätte, että minä olen se, joka minä olen, ja etten minä itsestäni tee mitään, vaan puhun tätä sen mukaan, kuin minun Isäni on minulle opettanut." Joh. 8:28

---


"Niin hän sanoi heille: "Mitä te minua etsitte? Ettekö tienneet, että minun pitää niissä oleman, mitkä minun Isäni ovat?" Luuk. 2:49 

Se oli Jeesuksen 12-vuotiaana vanhemmilleen esittämä kysymys, kun he tulivat etsimään häntä temppelistä, jossa hän oli ollut kolmisen päivää hukassa vanhemmiltaan. Mutta ei todelliselta Isältään.

"Mutta he eivät ymmärtäneet sitä sanaa, jonka hän heille puhui." Luuk. 2:50

Kuka oli Jeesuksen todellinen Isä? Isä Jumala. Joosef oli kasvatusisä maan päällä ja Jumala oli hänet juuri valinnut siihen arvotehtävään, ei ketään muuta. 

Mutta ihmiset luulivat aivan muuta, kuka mitäkin...



sunnuntai 6. kesäkuuta 2021

Pihlajan ja suopursun kukat muistuttavat toisiaan!




Aika samankaltaisia ovat, vaikka toisen kasvupaikka on puussa, toisen soisessa maassa.

Joku päivä sitten niitä ajankulukseni sihtailin. Ja samalla noita suovilloja, jotka aiempina päivinä ollut sade oli saanut vähän surkean näköiseksi. Harmittaa etten saanut niistä kuvaa niiden kauneimmillaan ollessa.


Ja vielä takaisin suopursuihin ja pihlajan kukkiin...






Erikoisemman värinen "leppäkerttu"

 

Tulin ulkoa ja huomasin käsivarressani moisen roskaksi ensin luulemani. Ihan tyylikäs väritys; ruskealla vaaleat pilkut. Olisiko  kenties pensaspisarpirkko?



lauantai 5. kesäkuuta 2021

Koulunpäätöspäivän hauska "loppunäytelmä"

Niinpä niin... Todistukset oli jaettu. Me aikuiset odottelimme vielä omiamme opinahjostaan. Olipa ihan hauskakin seurata hetken aikaa koulun takapihalla poikajoukon lomallepääsyriemua. Ensinnä katseltiin valtavaa "savutusoperaatiota". Pojilla oli mopoja ja muita niihin rinnastettavia ajoneuvojaan. En tiedä mikä esitys se oli, mutta yhtä mopoa, tai itseasiassa sen tuottamaa savua esiteltiin oikein. Pakoputki oli sopivasti koulun suuntaan ja sinnepäin suuntautui se valtava savu, jota moposta aikaan saatiin. Tuli vain mieleen, että liekö se oikein tarkoituksella tehty, ja sinne suunnattu; vai sattuiko se esitys vain muuten niin menemään.

Mutta sitten saimme katsella, kun porukka alkoi lähteä siitä pärinöineen. Menivät editsemme mopoineen. Olipa hauska näky, kun yhden nelipyöräisen perään oli sen takakulmiin saatu laitettua pystyyn sojottamaan punaiset ruusut. Sellaisiahan oli jaettu koulunsa päättäneille. Liekö sen nelipyöräisen kuski saanut ruusuja kaksi, vai kyyditsikö hän jonkun toisenkin kukkasta, se jäi epäselväksi.

Mutta liikenteen vähän rauhoituttua, huomasimme, että siinä melkein edessämme oli jonkun ruususta tipahtanut osa maahan. Joku siis sai kaiketi myöhemmin huomata, että mukana oli enää vain pätkä vartta...

Sellaisia takapihan huomioita Lieksan uuden yläkoulun ensimmäisenä koulunpäätöspäivänä🌹😀


Yritin piirtääkin, mutta kuvasta tuli ihan surkea. Enhän minä mitään mopoa osaa piirtää ilman mallia, kun niitä mopoja en yhtenään katsele. Mutta tulipahan ainakin yritettyä kuvittamista. Porukkaa ja mopoja oli tietty aika paljon. Sille "savukoneellekin" tietenkin oli yksi kaasukahvasta ytyä vääntämässä.  Ja toiset katselemassa.




torstai 3. kesäkuuta 2021

Se "rakentajan poika" - tunsi varmaan remontitkin

Jeesus oli "se rakentajan poika". Kuinkahan usein Sinä keräsit rakennusjätteitä pois; puunpalasia, laastia, kiviä? Lapsena varmaan leikitkin niillä. Mutta oli miten oli, kaikki rakentamiseen ja korjaamiseen liittyvä oli - ja on, Sinulle tuttua. On sitten kyse maallista rakennuksista, yms. Tai hengellisestä rakennuksesta, meistä. 

Sinä tiedät mitä teet. Kun Sinä teet, on siinä todellisesti ammattilainen asialla. Voimme luottaa siihen, vaikka emme useinkaan mitään ymmärrä.

---

Naputtelin tämä jutunpoikasen selänlepuuttamistauolla. Äsken keräsin keittiön sementtilattialta edellämainittujen lisäksi nykyaikaisempiakin roskia, kuten muovia. Aloitin sitten imuroinnin ja nyt menen jatkamaan sitä, että saataisiin pois sementin päältä mitä ei käsin kerätty. 



tiistai 1. kesäkuuta 2021

Vornan museotie Lieksassa

 





Tyttöjen toiveesta ajoimme taas museotietä pitkin. Se on kaunis ja jännittävä ajokohde. Eräässä vaiheessa kiljaisinkin, kun näin auton tulevan vastaan. No, hyvin siitä selvittiin. Jos tuo tie olisi kotitieni, minua varmaan rassaisi usein jännitys, onko vastaantulijoita hankalimmilla paikoilla. Muuten se tie olisi ihana vaikka kotitienäkin.