Purkkipiirrokset

Kun kerran arki jo alkoi, niin laitanpa nämä taannoin piirustelemani purkit "hyllylle".

Meillä on katonrajassa hyllyllä majailemassa muutamia purkkeja. Joitakin aikoja sitten jotkut niistä rupesivat näyttämään kiinnostavilta piirroskohteilta.Tuollaiset versiot kahdesta purkista tein. Piirrokseni ovat sekoitus sitä oikeaa, ja mielikuvitustani.  Toinen purkeista oli lasia, toinen oli metallinen säilykepurkki.

Kuvaa skannatessa ohuehko paperi ryppyili ja siitä syystä toisen purkin yläpuollelle tuli tumma läiskä. Niinpä sitten erottelin purkit yhteisestä kuvasta omikseen.

Coatsin pitsinvirkkuuboksi

Kun aiemmin kesällä kävimme Mikkelissä, ostin sieltä yhdestä marketista tällaisen metallilootan. Olin etsimässä alunperin vain yhtä virkkuulankakerää, mutta päädyinkin ostamaan tämän... kun se sattui olemaan mukavasti alennettuun hintaan:)

Coatsin pitsinvirkkuuboksi, jossa sisällä kaksi kerää Anchor-lankaa ja  ohjeet kahteen  kaulukseen/helmapitsiin.

Sisällä oli kaksi kerää lankaa ja ohjeet kahteen kaulukseen/helmapitsiin  kauniiden korttien kääntöpuolella.

Virkkasin jo kyläpaikassa aamusella ohjeen mukaan aloittaen. Kaulusta muka aloitin, mutta päädyinkin "vähän" pidempään nauhaan.... käytin nimittäin sänkyä mittana, eli virkkasin sängyn pituisen ketjun. Siihen sitten parisen kerrosta lisää ja minusta se näyttikin siinä vaiheessa jo niin hauskalta, että jätin sen siihen vaiheeseen.  Nyt tätä juttua kirjoittaessani (muutamia päiviä sitten) tuo nauha oli vyötäisilläni vyön virkaa tekemässä. Ja oli siis tässä asussa: Sinvalkoista kesää. Kannattaisi kylläkin tehdä vyöksi ihan oma virkkuu, sillä tuon nauhan olemus kärsii siitä vyönä olemisesta. Tuon voisi käyttää sitten johonkin somisteeksi mieluummin.

Toisenkin virkkuun aloittelin myöhemmin ohjeen mukaan ja nyt siitä tulikin ihan kaulus, mutta en tehnyt niin leveää kuin ohjeessa oli. Näytti tässä vaiheessa minulle sopivammalta. Vielä pitäisi ommella siihen nappi kiinnitystä varten.

Vielä on ekassakin kerässä lankaa hyvästi jäljellä näiden jälkeen ja toinen kerä aivan aloittamaton.

Lipaston päällä

Joulukoristeet on viety varastoon, mutta jotain siltä ajalta jäikin: lyhdyt,  nuo lipaston päällä olevat pienet patsaat, sekä vanha metallirasia.

Nämä "tyttöset" olivat esillä tässä lipaston päällä joulun aikaankin. Tänä jouluaikana jäi laittamatta esille useita sellaisia koristeita, joita yleensä on ollut esillä. Ja toisaalta, esillä oli jotain erilaista, kuten nämä.

Tässä on pyörinyt pöytien päällä myös tuo kouluaiheinen, vanha metallirasia.  Ettei vain koulu pääse unohtumaan lomalla... :) Purkki lienee melko vanha, koska tuo koulukuvakin on noin vanhanaikainen. Mikäli oikein muistan, niin tämä lienee isännän tädin peruja. Hän oli opettaja itsekin.

Rasian sisällä on muutamia nappeja ja vanhoja neppareita.

Nepparit vanhoissa pahveissa merkkiä Roswita.

Tyttären kannellinen rasia on valmis

Tälläinen se äskettäin höyläpenkin ääressä työstetty kannellinen rasia on valmiina. Pinta on käsitelty pellavansiemenöljyvernissalla ja nyt se soveltuu ruoka-aineillekin; vaikkapa sokerille.

Rasia kuvattiin tyttären huushollissa. Pöydällä pitsiliina, jonka äitini osti minulle kauan sitten kaupustelijalta Porista. Pöytä puolestaan hankittiin Raumalta siihen aikaan kun asuinpaikkamme oli sielläpäin. 

Alkeellinen kynttiläpaja

Maanantaina tuli kaupasta mukaan sellaisia tonnikalapurkkeja, joissa rupesin näkemään mahdollisuuksia...  Ne olivat tavallista pienempiä ja ilman paperikäärettä purkin ympärillä. Ja olivat minusta muutenkin kohtuullisen kivan näköisiä - vaikka kynttilänkuoriksi.

Ostin kirpparilta vuosia sitten kattilan kynttilätouhua ajatellen. Se ei kuitenkaan ole tositoimiin päässyt, vaan on ollut lasten hiekkaleikeissä. Ja nythän se tietenkin oli tyttöjen mökissä tavoittamattomissa. Sinnehän ei talvisin pääse juuttuneen oven takia. Ovi aukeaa jälleen keväällä. Muistin sitten isän "poikamieskattilan". Tämä pieni kattila oli minulla tallessa ja se on keittiökäytöstä poistettu vuosia sitten. Samantapaisia Alu-merkkisiä kattiloita oli aikanaan suomalaisten keittiöt täynnä. Nyt tämä vanhus pääsi taas töihin. Käytin tätä steariinin sulatukseen. Ja yllättävän nopeasti steariini aina sulikin.

Olin säästellyt kynttilänjämiä tätä tarkoitusta varten. Hain myös varastosta kalastajalankaa, jota sain isot määrät  vuosia sitten siskoltani. Olin jo unohtanutkin ne ja sattumalta löysin nyt ne kerät, kun toisia etsin. Etsimistäni langoista puolestaan en nähnyt jälkeäkään. Minulla oli kolme tonnikalapurkkia (joista käytin yhden nyt) ja yksi kynttilälasi sekä yksi iso sipsipurkki näitä kynttilähommia varten.  Kalalangasta värkkäsin sydämet niihin. Sipsipurkkiin palmikoin kolmesta langasta sydämen  ja  siinä sidoin langan pieneen kiveen, jotta sain sen pysymään suorassa. Muihin  laitoin vain kaksi lankaa yhdessä ja siinä lasisessa käytin pohjalla sellaista tuikusta jäänyttä "nastaa" johon langan kiinnitin.

Minulla ei ollut aavistustakaan minkäkokoiseen kynttilään ne minun kynttilänjämät riittäväisivät. Hyvin olisin voinut aloittaa siitä isosta sipsipurkista, sillä niin riittoisaa steariini näytti olevan. Ihan hyvännäköisiä niistä tuli ja koepolttokin on jo yhteen tehty. Hyvin näkyi palavan, mutta pidemmässä poltossa sen sitten vasta kunnolla näkee. Tätä kirjoittaessa sipsipurkissa oleva tekele on vielä kesken, koska siihen tuli erivärisiä kerroksia ja aina pitää antaa jähmettyä välillä.

Kynttilät onnistuivat  hyvin. Sipsipurkissa olevaa jäähdyttelin välillä ulkoportaalla nopeuttaakseni uuden "valun" laittamista. Varsinaisia värikerroksia (sulatussatseja) siinä on viisi, mutta valu on tehty useammassa erässä kuitenkin.  Hankalinta oli itseasiassa repiä lopuksi pois sipsipurkki kynttilän ympäriltä. Se oli aikamoista nyhtämistä.

Ideat kiertävät. Itse sain idean tähän sipsipurkkikynttilään blogista Vaahteramäen Maisa  (katso tästä linkistä). Sieltä löytyy paljon muutakin kivaa. Meillä nuorimieskin otti nyt pienen kerän kalalankaa mukaansa, koska hänelläkin oli  mielessä  oma kynttiläprojektinsa. Minulta loppui kynttilänjämät nyt, mutta meillä olisi kolme jättikokoista kurkkusalaattipurkkia... Voisivat sopia vaikka ulkotuliksi joskus...

---

31.1.15: No niin, tulihan se sieltä. Ongelma esiin isossa kynttilässä nimittäin. Tänä aamuna ajattelin polttaa sitä, pitkään... mutta en päässyt oikein alkuunkaan, kun jo liekki rupesi hiipumaan. Ihmettelin ensin, että eihän siinä ole voinut steariinia kertyä vielä sammuttamaan sitä, eikä ollutkaan. Kynttilän sisällä oli n. 3 cm syvä onkalo!

Ja "luolasta" pilkistää savuava  lanka

Mahtoikohan se muodostua siitä, kun ulkona juuri noita ylimpiä valuja jäähdyttelin. Kenties kynttilä jähmettyi päältä liian nopeasti, siis kuortui... mutta siltikin, kutistuukohan se massa jotenkin jähmettyessään? Vai laitoinko uusia valuja liian nopeasti, että entiset eivät olleet kunnolla jähmettyneet ja painuivat sen vuoksi alemmas? No, oli miten oli. Seuraavan kerran jähmetän ehkä sisällä vähän kerrallaan ja siihen on sitten varattava aikaa runsaasti. Ja tästä kynttilästä pitää veistää yläosa pois. Toivottavasti ei halkea kokonaan, sillä siinä on halkeamia myös, varmaan edellämainituista syistä.

Purkkiterveiset

Heippa systeri! Tää on sun syy...  Mitäs rupesit purkeista puhumaan :). En sitten meinannut malttaa ruveta edes ruoanlaittoon, kun rupesin purkkeja etsimään varastoista ja sisältä. Ja tässä nyt sitten muutama kuvattuna.

 Tässä isännän kotoa olevia purkkeja. Tuo sinivihreä on isännän joskus 60-luvun lopulla synttärilahjaksi saama. Samalla kertaa hän sai myös sinisiä juomalaseja. Oranssi purkki lienee samaa aikakautta. Maitokaakaopurkki samoin. Siinä säilytimme jossain vaiheessa kyniä. Siitä puuttuu kansi.

Tässä minun lapsuudestani tuttuja purkkeja. Tuon  hilloämpärin löysin keväällä kirpparilta. Tuollainen meillä oli kotona. Erään kerran äidin piti ruveta leipomaan jotain, ehkä kääretorttua. Kun hän aikoi ottaa hilloa ämpäristä, ei siellä ollutkaan kuin ehkä sentin-parin kerros pohjalla. Minä ja siskoni olimme syöneet ne. Tassille hilloa vaan ja hyvää oli.  Vähitellen,  päivä päivältä,  ämpärin pohja lähestyi... Eikä äiti meidän ihmeeksemme edes suuttunut meille. Tuo Lady coffee purkki on äidin joskus nuorena ostama. Musta eläinkuvioinen purkki tuli meille eräänä jouluna 70-luvun alkupuolella. Eräs äidin tuttava oli pakannut siihen joululahjaksi joitain suklaapatukoita. Näin jälkikäteen  arvelen niiden olleen Tupla-patukoita. Tämä meidän purkkimme taisi olla isännän tädin purkkeja.. Äiti käyttää omaansa kahvipurkkina. Kahvipurkki se on alunperin ollutkin. Asessorin sekoitus lukee pohjassa. Sinne purkkiin äiti kaataa kahvinporot kuten on tehnyt jo vuosikymmeniä. Van Houten kaakaopurkki on minun 80-luvulla paikallisesta kaupasta ostamani.  Siinä näkyy vielä sisällä kaakaojämiä.

Tässä sitten pari meillä nykyään käytössä olevaa. Uncle Ben`s sisältää pitkää riisiä. Purkin ostin kait 80-luvulla. Kahvipurkki on myös alkuperäisessä käytössään.

Nämä ovat sitä kaunista vaan. Iso rasia on Brunbergin makeisrasia. Kuva kannessa Porvoosta. Ruusupurkki on harvinaisen kaunis teerasiaksi. Ennemmin olisin veikannut suklaata. Makedonialainen  

halvarasia on myös minun suosikkini. Sen reunoissa on maisemat melkein kuin täällä, siniset vaarat. Niistä ei nyt tullut kuvaa. Nämä kolme olivat kirpparilta.

Ja lopuksi yksi kauhistus. Tuo kaakaopurkki on mielestäni tosi ruma. Ei meillä kaikki kuitenkaan sitä inhoa.