Olisiko vihdoin jo tuloillaan punkkirokote, joka torjuisi borrelioosia?

(Olin kirjoittanut tämän jutun enimmäkseen jo elokuun alussa, mutta oli jäänyt julkaisematta. Lisätty osuus liittyy aiheeseen ja siitä tehty kuva myös.)

---

Elokuulla kirjoitettua: Ei ole kovin montaa päivää, kun mietin, että mikä ihme siinä on, ettei ole saatu kehitettyä rokotetta borrelioosia vastaan. Ihan kuin ajatukseni olisi luettu ja vastaus äänettömään ihmettelyyni annettu; että homma on tekeillä kyllä:

Nilkat vilkkuen heinikkoon? Kehitteillä oleva borrelioosirokote iskisi ihmisen kautta bakteereihin jo puutiaisessa | Uutissuomalainen | Keskisuomalainen https://share.google/QdwV1Grd61ryS5LNp

Toivottavasti tuosta tulee toimiva, ja saa sen myyntiluvan. Ja jos se todella on hyödyllinen, toivon todella, että se myös otetaan Suomessa ihan kansalliseen rokotusohjelmaan kaikille saatavaksi. Ettei vaan niin; että ne, joilla on rahaa, sen saavat... 

Juuri tänä aamuna, kun ulos lähdin kävelemään, tuumin mielessäni, että kävelystä näillä omilla teillä en saa enää samaa iloa, kuin ennen. Oman tien varret on täynnä heinikkoa ja puskia. Ja tien keskelläkin ruohoa rehottaa paikka paikoin, tämä oma kotitie. Niinpä sitten toisinaan olen kävellyt siinä siten, että leveän, pitkähelmaisemman mekon yllä ollessa, saatan pitää helmoista kiinni, kulkea helmat soukemmalla, ruohoja vältellen. Ja joitakin kinttuja tavoittelevia korsia olen välillä käsin myös nyhtänyt pois.

Joku voi ajatella, että: "No jo on hölmöä", tai muuta vastaavaa. Minulla on kyllä punkkikammo. Ei itse elukkaa kohtaan niinkään, vaan siihen, mitä sen syöntihetki voi saada aikaan. No joku voisi sanoa, että jokapäiväinen punkkitarkastus ja suojaavat vaatteet. Aika vaikea itseään joka puolelta tarkastaa. Punkkitarkastus on aika arpapeliä, löytyykö ölliäiset siinä.  Jos tuonne metsän puolelle oikein menen, niin kyllä yritänkin vuorata itseni, päätä myöden. Mutta tämä kaikki on saanut aikaan sen, etteipä juuri enää tule metsään mentyäkään. Kerran tai kaksi olen kai tänä kesänä ehkä käynyt. Hommasta on mennyt hohto noiden esi- ja jälkivalmistelujen takia. 

Parisenkymmentä vuotta sitten painelin joskus mustikoita keräämään ihan hame yllä,  kumppanit jalassa; tuosta melkein kotipihasta. Jos vähän pidempään oli tarkoitus olla, niin farkut jalassa, ja ehkä joku pitkähihainen paita, hyttysten takia. Silloin ei tarvinnut joka metsäkäynnin jälkeen miettiä sitäkään, että montako "ölliäistä" eli punkkia vaatteissa on reissun jälkeen ja roikottaa niitä vaatteita ulkona reissun jälkeen.

----

Lokakuun alussa: Isännän kanssa pohdittiin, että punkkirokotus olisi varmaan hyvä ottaa. Siitä asiasta oli ollut uutinen. Mietittiin sitten että mitä se maksaa. Etsin tietoa, ja luin siitä mm. että "kantamaksu sisältyy hintaan."  No isäntä lohkaisi vitsin: Sisältyykö siihen kantomaksu?😅  No minä näin mielessäni sen tilanteen kuin sarjakuvapiirtäjän tekemänä kuvana. Mutta kun ei sellaista kuvaa ole, niin piti itse tehdä siitä edes jonkinlainen kuva:)