Mietittäväksi, olivatko nämä oikeita ihmisiä? - Ja piirustus on myös.

"Usko on sen todellisuutta,

 mitä toivotaan, sen näkemistä,

 mitä ei nähdä.

 

Uskoon perustuu se todistus, 

jonka Jumala on isistä siitä antanut.

Uskon avulla me ymmärrämme,

että maailmat on luotu Jumalan sanalla;

näkyvä on syntynyt näkymättömästä.

Uskon vuoksi oli Abelin

Jumalalle antama uhri

Kainin uhria arvokkaampi.

Koska Abel uskoi, hän sai

vanhurskaudestaan todistuksen,

kun Jumala otti vastaan

hänen lahjansa, ja uskovana

hän puhuu vielä kuoltuaankin.

Uskon vuoksi otettiin Henok pois niin,

ettei hän kokenut kuolemaa.

"Sitten häntä ei enää ollut,

sillä Jumala otti hänet luokseen."

Ennen kuin hänet otettiin pois,

hän näet oli - niin hänestä todistetaan -

elänyt Jumalan mielen mukaisesti.

Ilman uskoa ei kuitenkaan kukaan ole

Jumalan mielen mukainen.

Sen, joka astuu Jumalan eteen,

täytyy uskoa, että Jumala on olemassa

ja että hän kerran palkitsee ne,

jotka etsivät häntä.

Usko sai Nooan taipumaan

Jumalan tahtoon, kun hän

sai ilmoituksen sellaisesta,

mikä ei vielä ollut nähtävissä.

Hän rakensi arkin, ja näin

koko hänen perheensä pelastui.

Hänen uskonsa langetti

maailmalle tuomion

ja antoi hänelle itselleen 

uskovien perinnön, vanhurskauden.

Usko sai Abrahamin tottelemaan

Jumalan kutsua ja lähtemään 

kohti seutuja, jotka Jumala

oli luvannut hänelle perintömaaksi. 

Hän lähti matkaan, vaikka ei tiennyt, 

minne oli menossa.

Koska hän uskoi,

hän asettui muukalaisena

luvattuun maahan ja

asui siellä teltoissa, ja niin

asuivat myös Iisak ja Jaakob,

jotka perivät saman lupauksen.

Abraham odotti sitä kaupunkia, joka

on rakennettu vankalle perustalle ja

jonka Jumala itse on suunnitellut

ja tehnyt."

 

Hebr. 11:1-10 KR-92

---

Uskotko heidän olleen oikeasti  olemassa?

Jos uskoo sen, siitä seuraa uusia päätelmiä... 

Minä uskon, että he olivat.

---

Eilen piirsin.

 

Ilm. 7:9

Kuva on tehty jakeeseen Ilmestyskirja 7:9: 

"Tämän jälkeen näin suuren kansanjoukon, niin suuren, ettei kukaan kyennyt sitä laskemaan. Siinä oli ihmisiä kaikista maista, kaikista kansoista ja heimoista, ja he puhuivat kaikkia kieliä. He seisoivat valtaistuimen ja Karitsan edessä yllään valkeat vaatteet ja kädessään palmunoksa" Ilm.7:9 KR-92

Sitä lukiessa mieleeni tuli kuva, jossa kansanjoukko on siinä koolla ja iloinen puheenpulinakin käy, erilaisten ihmisten kesken☀️

Kiitos Lieksa! Juhlassa soi ihan ensiksiksi: Suvivirsi☀️

Eilen oli ylioppilaiden juhla. Meilläkin oli aihetta juhlaan, kun nuorin tyttäremme oli myös lakitettavien joukossa. Näin vanhempina ollessamme koemme, että ikäänkuin yksi osuus osaltamme on ohi: koulutaipale vanhemman osana. Tosin eihän niihin ole tarvinnut enää muutamaan vuoteen muutenkaan osallistua, kun peruskoulu oli ohi jo aiemmin, ja ylioppilas on täysi-ikäinen ja hoitanut itse hommansa muutenkin. 

Eilinen juhla oli hieno. Se pidettiin muutama vuosi sitten rakennetussa, uudessa koulurakennuksessa. Meillä oli etukäteen mielikuva, että miten sinne mahtuu juhlaa viettämään. Mutta oikein hyvin mahtui. Juhlan jälkeen uusi ylioppilaamme tahtoi kuvia otettavan Lieksan kirkon puistossa, jossa oli siihen hyvät, kauniit, mahdollisuudet. Koulun alueeella ei sellaista silmänruokaa ole tarjolla.  Mutta juhlasta vielä: juhlapuhujana oli kaupunginvaltuutettu Reijo Kortelainen. Hänen puheensa tuntui kuunnellessa koskettavalta, hyvältä. Olisin halunnut tallettaa sen mieleeni. Tai olisipa se ollut paperilla luettavanakin vielä. Mutta luettavana oli eilen Ylellä tällainen asia: Lieksan lukio oli pienten lukioiden joukosta mainittu yhtenä kärkilukiona! Se oli mukava tieto.

Kotonakin meillä oli juhlat sitten. Tytär oli  suunnitellut ne ja halusi kutsua muutakin väkeä kuin vain oman perheen jäsenet. Onneksi eilen oli sään suhteen kivempi, kuivempi, lämpimämpi väli; jotta ne saatettiin ulkona takapihalla järjestää hänen toiveensa mukaan. Oli kivoja kohtaamisia ihmisten kanssa. Pihalla kun oli tuoleja ripoteltu kahden ns. seisovan pöydän lähistölle, niin oli hauska katsella kuinka keskustelijat siirtyilivät aina välillä jollekin toiselle vapautuneelle tuolille  keskustelemaan jonkun  toisen kanssa. Ja samalla tutustuen ihan uusiin ihmisiin. Uskon että kävijätkin tykkäsivät:)  

Onneksi ei toteutunut minun ajatukseni juhlien vietosta täällä sisällä! En pitänyt ollenkaan ajatuksesta, ja mahdollisena, että niitä voisi mitenkään ulkona pitää. Minun mielikuvitukseni kun on valitettavasti sellainen, että se keksii aina kaikki mahdolliset negatiiviset asiat esteeksi🫣🤔 Onneksi tytär piti päänsä🌹😀 

Elämän matkalaisille

(Viikko sitten, maanantaina, matkallelähtöpäivän aamuna luettuja jakeita...)

"Minä ylistän sinua, Herra. Sinä nostit minut syvyyksistä, et jättänyt minua vihollisteni pilkattavaksi. Herra, minun Jumalani, sinua minä huudan avuksi, ja sinä teet minut terveeksi. Herra, sinä pelastit minut tuonelasta. Hautaan vaipuvien joukosta sinä toit minut takaisin elämään. Laulakaa Herralle, te Herran palvelijat, ylistäkää hänen pyhää nimeään! Hänen vihansa kestää vain hetken, hänen hyvyytensä läpi elämän. Illalla on vieraana itku, mutta aamulla ilo." Ps. 30:2-6 KR-92

"- Puhu heille:  Herra sanoo näin: - Jos joku kompastuu, eikö hän heti nouse? Jos joku eksyy tieltä, eikö hän käänny takaisin? Miksi tämä kansa on jatkuvasti eksyksissä, miksi Jerusalem pysyy luopumuksessaan? Miksi se riippuu lujasti kiinni valheessa eikä suostu palaamaan takaisin? Minä olen kuunnellut heitä tarkoin - eivät he puhu niinkuin tulisi puhua. Kukaan ei kadu pahuuttaan, ei ajattele: "Mitä minä olenkaan tehnyt?" Jokainen juoksee kiireesti omaa tietään niin kuin taistelutantereella kiitävä ratsu. Haikarakin taivaalla tietää muuttoaikansa, kyyhkyset ja pääskyset osaavat tulla, kun niiden aika on. Mutta minun kansani ei halua tietää, mitä Herra on sille säätänyt." Jer. 8:4-7 KR-92

---

Sopi mielestäni matka-ajatuksiin ajatellen elämän matkaa ja Jumalan läsnäoloa siinä meidän kanssamme.

Jeesus muuten lupasi; sanoi: "... Ja katso, minä olen teidän kanssanne joka päivä maailman loppuun asti." Matt. 28:20, vuoden -38 käännös. Uudempi käännös: "...kaikki päivät..." Siinä meille todellinen lupaus, luotettavalta lupaajalta!

Opetuslapset näkivät Jeesuksen vuorella Galileassa, jonne Jeesus oli käskenyt heidän mennä. "Kun he näkivät hänet, he kumarsivat häntä, joskin muutamat epäilivät. Jeesus tuli heidän luokseen ja puhui heille näin: " Minulle on annettu kaikki valta taivaassa ja maan päällä. Menkää siis ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni: kastakaa heitä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen ja opettakaa heitä noudattamaan kaikkea, mitä minä olen käskenyt teidän noudattaa. Ja katso, minä olen teidän kanssanne kaikki päivät maailman loppuun asti." Matt. 28:17-20 KR-92

 

Tuohon päättyy Matteuksen evankeliumi. 

Minua puhutteli tuosssa sekin, että Jeesus tuli siihen kunnioituksesta kumartaneiden ja myös epäilijöiden luo, ja puhui heille...

----

🧐Kun oli jutun naputellut, huomasin ettei se olekaan siellä minne sen aioin... No nyt sitten kai laitan sen sinne toiseen blogiinkin, johon sitä aioinkin lähes viikon juttutauon jälkeen.

No laitan nyt tähän sitten parit kuvat vielä. Siinä oli silloin lähtöpäivänä parta huurteessa, kun oli - 14 astetta pakkasta kun käveltiin isolle tielle linja-autoa odottamaan. Toinen kuva paluusta kotiin, kun lunta sateli varmaankin koko päivän, vaikkakin hiljakseen, mutta kun koko päivän... Junan ikkunoista näki lähinnä harmaata. Jotain 8-9 tuntia meni koko matkaan, ja matkustustapoja ehti olla useampi siinä kun Espoosta lähdettiin kotiin. Viimeinen osuus kotiin kävellessä päivän istumisen jälkeen olikin aika väsynyttä tallustelua. Oltiin sentään oltu sen verran kaukoviisaita, että yritettiin mahdollisimman vähillä kantamuksilla matkaan silloin lähteä. Kummallakin yksi kassi. Mutta ne vähätkin tuntui palatessa painavilta.

 

Se oli silloin ollut iso uutinen ja puheenaihe...

No mikä niin? No se, minkä sivusilmällä silmäni rekisteröivät ja tarkasteluun ottivat, ihan muuta etsiessäni. Se oli tapahtunut Tessalonikassa.

"sillä kaikki kertovat, mihin meidän käyntimme teidän luonanne johti: te hylkäsitte väärät jumalat ja käännyitte palvelemaan elävää, todellista Jumalaa." 1. Tess. 1:9 KR-92

Sen on täytynyt olla tosi ällistyttävää!

"Näin teistä on tullut esikuva kaikille Makedonian ja Akhaian uskoville. Teidän keskuudestanne on Herran sana kaikunut Makedoniaan ja Akhaiaan, onpa uskonne Jumalaan tullut tunnetuksi kaikkialla muuallakin. Meidän ei tarvitse siitä puhua, sillä kaikki kertovat, mihin meidän käytimme teidän luonanne johti..." 1. Tess. 1:7-9 KR-92

Tessalonikalaiset siis yht'äkkiä olivat hylänneet vanhat jumalansa ja palvontakohteensa niin, että siitä tuli uutinen, josta puhuttiin kaikkialla.  Jokin oli todella vakuuttanut heidät! 

--

Toisen blogini tämänaamuinen:

https://toisestatodellisuudesta.blogspot.com/2026/02/se-armosta-toinen-taytti-lain.html

Aamun unesta, ja ajatuksia siitä

Heräsin siihen, että olin nähnyt jotain unta. Se oli ollut sekava ja sisältänyt useampaakin tilannetta. Eilen illalla katsottiin yhtä elokuvaakin, jossa oli vauhtia, mutta uni ei tuntunut sisältävän kuitenkaan tilanteita suoraan siitä; mutta on kukaties voinut silti vaikuttaa taustalla sekin.  Mutta uneni lopussa oli sitten ollut jotain niin suurta ja odottamatonta riemuakin, että sen vuoksi oli pakko alkaa heti herättyä yrittää muistella mitä siinä oikein oli. Usein unet haihtuu päästä hyvin nopeasti, jos ei heti ala muistella tapahtumia.

No tässä oli mm. sellainen tapahtuma, että jonkin ison vesialueen aalloilla oli jokin alus lähdössä johonkin hommaan; lipumassa jo vähän matkan päässä. Mutta sitten tapahtui jotain aivan odottamatonta ikävää; sillä alus upposi vieden siinä olleen väen mukanaan. Vastustavat tahot olivat järjestäneet sen onnettomuuden. Alus oli upotettu tarkoituksella. Mutta mitä siitä seurasi? Ne, jotka olivat torpanneet alkavan työn, saivat huomata, että heidän aikomuksensa kääntyi nyt aivan päinvastaiseksi! Tulikin sellainen oikein kansanliike, sellainen kannatus, ettei kukaan ikinä olisi voinut aavistaa sitä. Asiat kääntyivät aivan päinvastaiselle kannalle. Suosio sille, mitä pidettiin väheksyttynä ja kaihdettuna, olikin nyt suurin ilon ja riemun ja kannatuksen aihe!

Kuten sanoin, oli uneni sekava ja sisälsi useampia asioita. Mutta minulle se toi riemullisen näkökulman heti aamusta: Niinhän kerran ainakin tulee olemaan: Jeesus on kaikkien huulilla, iloaihe! Juhlittu Kuningas👑  Vaikka nyt se kuinka tuntuisi aivan... 

---

Ylösnoustuani ja tähän pöydän ääreen tultuani, oli luettavissa (vanhasta Päivän Tunnussanasta) tällaisia jakeita: 

"Muistakoot maan kansat tämän teon ja kääntykööt hänen puoleensa..." Ps. 22:28 KR-92

Jumala - "joka tahtoo, että kaikki ihmiset pelastuisivat ja tulisivat tuntemaan totuuden." 1. Tim. 2:4 KR-92

"Tämä ei saa olla teille mikään tyhjä, merkityksetön sana. Se on teidän koko elämänne..." 5. Moos. 32:47 KR-92

Kuvat viimeviikkoisia.

Ja tässä vähän eilistä, toisessa vaateblogissani:

https://vaatekuvasto.blogspot.com/2026/02/oranssi-neuletakki-ja-ruskea-pitka-hame.html

Toisen blogini puolelta: Miten Jumala saattoikin "sijoittaa" meihin ihmisiin!?

Toisen blogini puolella, kun tänä aamuna pohdin, etten tosiaan itse ollut mikään hyvä satsauskohde Jumalalle🤔 Miten hän saattoi tehdä sellaisen hankinnan?!  No rakkaus teettää yllättäviä asioita! Sinäkin oot sillä hankintalistalla ihan taatusti...😍

 https://toisestatodellisuudesta.blogspot.com/2026/02/miksi-satsasit-meihin-emme-olleet.html

Mieltä lämmittävä kirjoitus oli tarjolla

 https://www.seurakuntalainen.fi/blogit/anteeksi-ja-nimi-oli/

"Anteeksi - ja nimi oli" - Seurakuntalainen -sivusto. Maija Nymanin kirjoitus. 

Ihmiset voivat unohtaa nimet. Jumala ei meitä unohda, hän muistaa meidät ja meidän nimemme alusta loppuun asti. Nimeltä meidät kutsui❤️

---

Toisen blogini tältä päivältä:

https://toisestatodellisuudesta.blogspot.com/2026/01/korjausprojekti-pienelle-kirjalle.html

Olipa riemullinen aloitus!

No millä sitten niin? No sillä, mitä ensiksi luin, ja sitä myöten ylipäänsä aamullani; kun en ensin tiennyt jaksanko lukea edes mitään.  Lukemisasiaan liittyy se, että vuoden vaihduttua, minulla ei ole tälle vuodelle uutta Päivän Tunnussana -kirjasta. Katsoin sitten vanhasta valmiiksi painettua kohtaa, ja siinä se oli, se mielestäni niin riemullinen hetki:

"Rampa mies hypähti pystyyn, seisoi jalkojensa varassa ja käveli, ja hän tuli heidän kanssaan temppeliin, hyppeli kulkiessaan ja ylisti Jumalaa." Apt. 3:8 Päivän Tunnussana 

Ajatelkaa nyt! Mies oli tosi innoissaan, ja kaikki muutkin sen nähneet. Mieshän oli ollut syntymästään saakka rampa, ei ollut koskaan kävellyt; ei tiennyt, miltä sellainen tuntuu. Ja nyt, yht'äkkiä hän saa kokea sen. Se tuli niin yllättäen, sellainen ISO ILO hänelle ja sen nähneille. Voi melkein mielessään nähdä ja kuulla kuinka hän suuressa riemussaan hihkuu ja hyppelee:) Ja varmaan läsnäolevat tilanteen nähneet nauravat hekin iloissaan.

Aika vahva vaikutus sillä ilolla, kun se lyö laineitaan vielä tuhansien vuosien päähänkin, eli tänne. 

---

"Pietari ja Johannes menivät temppeliin. Oli rukoushetken aika, yhdeksäs tunti. Silloin sinne kannettiin miestä, joka oli ollut rampa syntymästään saakka. Hänet pantiin joka päivä temppelin niin sanotulle Kauniilleportille, jotta hän voisi kerjätä temppeliin meneviltä. 

Kun mies näki Pietarin ja Johanneksen menossa temppeliin, hän pyysi heiltä almua. Pietari loi katseensa häneen, samoin Johannes, ja Pietari sanoi: "Katso meihin." Mies katsoi tarkkaavasti odottaen saavansa heiltä jotakin. 

Mutta Pietari sanoi: "Hopeaa ja kultaa minulla ei ole, mutta mitä minulla on, sitä minä sinulle annan. Jeesuksen Kristuksen, Nasaretilaisen, nimessä: nouse ja kävele." Hän tarttui miestä oikeasta kädestä ja auttoi hänet ylös, ja siinä samassa mies sai voimaa jalkoihinsa ja nilkkoihinsa. 

Hän hypähti pystyyn, seisoi jalkojensa varassa ja käveli, ja hän tuli heidän kanssaan temppeliin, hyppeli kulkiessaan ja ylisti Jumalaa. Kaikki näkivät, kuinka hän käveli ja ylisti Jumalaa.

He tunsivat hänet samaksi mieheksi, joka oli istunut Kauniillaportilla kerjäämässä, ja olivat hämmästyksestä suunniltaan sen johdosta, mitä hänelle oli tapahtunut." Apostolien teot 3:1-10 KR-92

Tämän tapauksen oli kirjoittanut muistiin lääkäri Luukas. Hänen muistiinpanonsa ovat kaksiosaiset: Luukkaan evankeliumi ja sitten Apostolien teot. Ne molemmat hän on kirjoittanut samalle vastaanottajalle, nimeltä Teofilos. 

"Jo monet ovat ryhtyneet työhön ja laatineet kertomuksia niistä asioista, jotka meidän keskuudessamme ovat toteutuneet, sen mukaan kuin meille ovat kertoneet ne, jotka alusta alkaen olivat silminnäkijöitä ja joista tuli sanan palvelijoita. Niin olen nyt minäkin, otettuani alusta asti kaikesta tarkan selon, päättänyt kirjoittaa yhtenäisen esityksen sinua varten, kunnioitettu Teofilos, jotta tietäisit, kuinka luotettavaa sinulle annettu opetus on." Evankeliumi Luukkaan mukaan 1:1-4 KR-92

"Edellisessä kirjeessäni, hyvä Teofilos, kerroin kaikesta siitä, mitä Jeesus teki ja mitä hän opetti, alusta alkaen aina siihen päivään saakka, jona hän Pyhän Hengen voimalla antoi valitsemilleen apostoleille käskynsä, ennen kuin hänet otettiin taivaaseen." Apostolien teot 1:1

Yllätä tänään - sillä anteeksi antamisellasi

Sinä Jeesus yllätit silloin kauan sitten ihmisiä ihanasti: saatoit yllättäen sanoa vaikka parannettavalle, että "Sinun syntisi ovat anteeksi annetut."! Miten ihana yllätys, kuulla sellainen.

Meitä on tänäkin aikana lukemattomia ihmisiä, jotka kaikki olemme sen tarpeessa. Yllätä tänäänkin meitä ihmisiä sillä ilmoituksella. Sinä voit antaa sen yllätyksen monin tavoin: sanoa sen ihan itse jollekulle, lähettää jonkun sanomaan sen, tai antaa vain ristisi ilmoittaa sen. Sinähän kuolit sillä meidän kaikkien syntivelan tähden... Ja sen vuoksi tie on nyt auki; synnit ilmoitetaan ristillä jo sovitetuiksi, velka maksetuksi, synnit anteeksi annetuiksi.

Anna Jeesus  tänään sen ristin sanoman kuulua, näkyä ja kaikua lähelle ja kauas - kaikenlaisten ihmisten luo, kaikkialle - Sinä Kaikkivaltias, Ristin Herra. Tule luo.

---

"Ja kun he väentungokselta eivät saaneet viedyksi häntä sisään muuta tietä, nousivat he katolle ja laskivat hänet vuoteineen tiilikaton läpi heidän keskellensä Jeesuksen eteen. Ja nähdessään heidän uskonsa hän sanoi:

 "Ihminen, sinun syntisi ovat sinulle anteeksi annetut".  

Luuk. 5:19-20. (Tapauksen on muistiin kirjoittanut lääkäri, nimeltään Luukas.)

Halvaantunut sai ensiksi kuulla syntinsä anteeksi annetuiksi! Sitten Jeesus myös teki senkin, että paransi hänet.

Hesarin toimittaja oli lukenut Raamattua ja vetänyt joitakin näkökulmia nykyaikaan

Hesarin kolumni. Ulkomaan toimittaja Heikki Aittokoski.  Kolumni | Jeesuksella voisi olla joulussa jokin rooli:

https://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000011696253.html

Minusta kirjoitus oli mainio, virkistävä - tänä aikana, jolloin Jeesuksen nimi haluttaisiin siivota monesta paikasta tyystin näkymättömiin. Jopa jouluaikana, jota sentään vielä suuri osa ihmisistä viettää nimenomaan Jeesuksen syntymäjuhlana.

Luettavia juttuja mm.: Maaseudun Tulevaisuudessa ja Alueviestissä olleet jutut. Kohtaamisia kummassakin

Maaseudun Tulevaisuus: "Tuntematon mies pesi mattoja sateessa ja väitti Jumalan parantaneen hänet vakavasta sairaudesta.":

https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/koti/df47f309-3af6-4737-b63f-207c17f0596f

Alueviesti: Sastamalan alueelta juttu, jossa uusi varhaiskasvatuksen ohjaaja kertoo työstään ja ajatuksistaan:

https://alueviesti.fi/2025/10/25/seurakunnan-varhaiskasvatuksen-ohjaaja-anneli-maki-laurila-pitaa-tyotaan-tarkeana-kaikella-on-aikansa-ja-paikkansa/

Toisen blogini teksti tältä aamulta: 

https://toisestatodellisuudesta.blogspot.com/2025/10/kohtaaminen-lupaukset.html

Jeesuksen lempeä tapa kohdata syyllinen

Alkusanoiksi totean, että Jeesus uskalsi toimia allamainitulla tavalla, koska hän tiesi mitä jokaisessa ihmisessä on.

"Kaikki lähtivät kotiinsa, mutta Jeesus meni öljymäelle. Varhain aamulla hän tuli taas temppeliin. Hänen luokseen kerääntyi ihmisiä suurin joukoin, ja hän istuutui ja opetti heitä. Kesken kaiken toivat lainopettajat  ja fariseukset paikalle naisen, joka oli joutunut kiinni aviorikoksesta. He asettivat hänet Jeesuksen eteen ja sanoivat: "Opettaja, tämä nainen on avionrikkoja, hänet tavattiin itse teossa.  Mooses on laissa antanut meille määräyksen, että tällaiset on kivitettävä. Mitä sinä sanot?"

He puhuivat näin pannakseen Jeesuksen koetukselle ja saadakseen sitten aiheen syyttää häntä. Mutta Jeesus kumartui ja kirjoitti sormellaan maahan. Kun he tiukkasivat häneltä vastausta, hän suoristautui ja sanoi: "Se teistä, joka ei ole tehnyt syntiä, heittäköön ensimmäisen kiven." Hän kumartui taas ja kirjoitti maahan. Jeesuksen sanat kuultuaan he lähtivät pois yksi toisensa jälkeen, vanhimmat ensimmäisinä. Kansan keskelle jäi vain Jeesus ja nainen.

Jeesus kohotti päänsä ja kysyi: "Nainen, missä ne kaikki ovat? Eikö kukaan tuominnut sinua?" 

"Ei Herra", nainen vastasi. Jeesus sanoi: "En tuomitse minäkään. Mene, äläkä enää tee syntiä."

Johanneksen evankeliumi 7:53-8:11  (v. -92 käännös)

---

Mitä Jeesus kirjoitti maahan? Sitä ei kerrota, mutta ajattelen, että jospa hän kirjoitteli maahan niitä erilaisia syntejä, joita ympärillä olevat, syyttäjiksi ja tuomareiksi ruvenneet olivat itse tehneet...

Missä sitten oli se mies, jonka kanssa nainen oli ollut aviorikostaan tekemässä? Häntä ei kuitenkaan oltu tuotu siihen, vaikka oli osallinen asiaan... Oliko kovinkin maineikas mies? Tuojien tuttu?

Jeesus ei tässä siunannut mitään syntiä, ei tuotakaan, joka siinä käsittelyssä oli. Mutta Jeesus osoitti arvovaltansa armahtamiseen. Hän olisi voinut tuomita naisen. Hän teki kuitenkin näin...

Kaikella Jeesuksen* työllä täällä alhaalla oli se tarkoitus, että meillekin on paikka taivaassa odottamassa - koska Jeesus teki tarvittavan meidän puolestamme. Sen, lahjan, saa vastaanottaa uskomalla, että Jeesus kuoli sinunkin syntiesi puolesta. Se oli rakkaudenteko meille kaikille✝️❤️ 

*Syytön, ja synnitön. Ihmisenä eli täällä, otti päälleen kaikkien meidän syntivelan. 

Unelmointia...

En ole varsinaisesti kovin unelmoiva tyyppi, koska ajatukseni menee yleensä vähän niin, että saisi  niillä haaveilla sitten mieluusti olla jotain - edes jotain - mahdolisuudentapaista toteutuakin. Miksi kiusata itseään asioilla, jotka ovat mahdottomia... Tiedän, ettei ihan tuolleenkaan kannata ajatella. Mutta kai se on joku selviytymismekanismi. Mutta se siitä nyt sitten.

Tämä aamuna sain idean, (en näköjään sitäkään unelmaksi nimennyt, vaikka se sitä tavallaan on), että olisi vaikkapa esim. seurakuntamme kirppiksen (Löytöpuoti) nurkassa lukupiste! Ajattelen siinä nyt siihen muutamia lohduttavia/rohkaisevia, hyviksi havaittuja hartauskirjoja pöydälle, - ehkäpä vielä kahvikupposen kera. Ja mielellään niin, että jos joku asiakas tai muuten vain sisälle tuleva haluaisi vain jutustella jonkun kanssa, niin että sellainenkin henkilö löytyisi juttuseuraksi siihen.

Tämä kai tuli siitä, kun nyt itselläni on taas tässä keittiön pöydällä Juha Vähäsarjan hartauskirja, jonka tekstit on rohkaisevia ja lohduttavia.

Mutta tuohon lukupisteideaan palatakseni, ei siihen taitaisi olla tilaa nykyisessä paikassa, kun kaikki tila muutenkin on niin käyttöön tarvittu. Mutta jotain tuollaista voisi olla seurakunnissa muutoinkin: jos ei joka päivä, niin jonain päivänä viikossa vaikka jos joku paikalla olisi kahvin kera; vaikka vain niitä näitä jutustelemassa. Monet kuitenkin varmaan kaipaa juttuseuraa.

Mutta unelmista muutoin vielä. Joskus haaveilimme isännän kanssa, että jos olisi ollut joku oma tila, että olisi voinut myynnissä pitää kirjoja. Sellainen ei ollut sitten meitä varten, koska sellaista ei tullut. Emmekä ole edes kumpikaan mitään myyjätyyppejäkään. Mutta lukupisteen kera voisi haaveksia, että olisi paikka josta ihmiset voisivat vain tulla hakemaan kirjoja, ilman ostovelvoitetta. Kirjaston eteinen onkinhan jo sellainen sinällään, mutta aivan liian pieni. Ja pöydät ja kahvi sieltä puuttuu☕☕ 

Mutta "minä juon nyt kahvia":) 

Kahvikuppiin heijastuu yläpuolelta jotain...

Tuossa melkein pääni yläpuolella on jotain kiiltävää... Ilmapalloja juhlinnan ajalta, joka taannoin oli meillä:)  Saa nähdä mihin asti nuo tuossa roikkuvat, minulla ei ole mitään kiirettä korjata niitä tuosta pois... Voi olla, että joulun aikaan on sitten...😀

Heippa täältä taas tällä erää😊

...

Oma kommentti klo 11.11: 

Täytyypä nyt itse pistää tähän kommenttia, että joskus voi ideat ja unelmat olla jo hyvän matkaa toteutumassa tai olla jo toteutumeetkin, mutta itse emme vain tiedä... Näin oli nyt tämän juttuni lukupisteideaan kanssa! Sain viestin, että siellä on ollut meneillään sen tyyppisen tilan tekeminen; ja juttuni tiimoilta siihen tilaan tulee tukevampi tuoli ja siihen voidaan kirjoittaa lukupiste😃 

Ihmeellisiä on joskus Herramme tiet! Olipa rohkaiseva ja ilahduttava asia!

Aamun ajatuksiin tulleita kirjoittelin. Mitä mietin oman kotikaupungin asemasta...

"JOS HERRA EI KAUPUNKIA VARJELE..." v. -33 käännöksestä, Ps. 127:1

"Jos." Jostakin syystä ajatuksiin tuli tänä aamuna tämän oman kotikaupungin asema. Ihan siis siinä mielessä ensin, että mitä yritysmaailmalle nyt kuuluu, ja turismille. Paremminkin saisi olla. On lopettaneita yrityksiä, tyhjiä liiketiloja. Turisteja on kyllä nyt. Sen huomaa vilkaammassa keskustassa näin kesäaikaan:) Osa on tietenkin entisiä lieksalaisia kesäkäynnillään entisisillä kotikonnuillaan. Mutta onhan tietysti niitä turistejakin. Turisteja ajatellessa tuli mieleen ajatus, että joillekin tämä rajan läheisyys on kyllä varmaan estekin. Kenties joku ei tule juuri sen takia, että tuo naapurimaa on nyt tuolla tuulella, mitä se nyt on. Kyllähän se itseäkin välillä mietityttää. Mutta ei ihan samoin, kuin silloin kun tämä tilanne alkoi. Silloin oli sellaisia mietteitä, että ajatteli, että jos tästä pitää olla valmis hyvinkin äkkiä lähtemään vaikka kohti länttä.

Kun olin tähän pöydän ääreen tullut, olin jo sitä ennen miettinyt tuota turistien asiaa, ja yritysten menestymismahdollisuuksia. Kun rupesin lukemisiani etsimään, otin vielä unenpöpperöisenä väärältä viikolta lukemiseni. Ja sieltä sitten varsinaisen lisäksi vielä "eilisen", koska mietin, että oliko minulla jäänyt eilinen lukematta. Se väärän viikon valmiiksi painetut eiliset oli tällaiset:

"Jos Herra ei kaupunkia vartioi, turhaan vartija valvoo." Ps. 127:1 KR-92

"Kehotan rukoilemaan kuninkaiden ja kaikkien vallanpitäjien puolesta, jotta  saisimme viettää tyyntä ja rauhallista elämää, kaikin tavoin hurskaasti ja arvokkaasti." Paavalin 1. kirjeestä Timoteukselle 2:2 KR-92 

Vastaavat "tämänviikkoiset eiliset" tässä: (Ensimmäisestä allaolevasta sanoisin, että niin on jo käynyt, varmaan useammankin kerran. Ja on istutettu uudelleen. Mitä seuraavaksi mahtaa tapahtua, sen tietää Jumala...!)

"Aivan kuten olen pitänyt huolen siitä, että Israel ja Juuda revitään ja särjetään, tuhotaan ja hävitetään ja sille tuotetaan onnettomuutta, niin minä nyt huolehdin siitä, että se rakennetaan ja istutetaan uudelleen, sanoo Herra." Jeremia 31:28 KR-92

"Jumalan armo on näet ilmestynyt pelastukseksi kaikille ihmisille, ja se kasvattaa meitä hylkäämään jumalattomuuden ja maailmalliset himot ja elämään hillitysti, oikeamielisesti ja Jumalaa kunnioittaen tässä maailmassa." Paavalin kirjeestä Titukselle 2:11-12 KR-92

---

Eilen alkoi soida mielessäni jostain vanhasta laulusta:

"...Hän mun syyni suuret

poisti verellään,

otti synnin orjan

armoon elämään..."

Syytökset voivat olla suuria tai pieniä. Jeesus otti meidän kaikkien syyt päällensä, kärsi rangaistuksen niistä. 

Se on lahja,

jonka saa ottaa vastaan kuka ikinä vain tahtoo. 

Mutta jos se lahja ei kiinnosta, 

jää ottamatta, avaamatta,

se jää hyödyntämättä,

avaamaton paketti...

Arvokas lahja!

Jos sinä, juuri sinä, kaipaisit sitä, nyt:

Sano Jeesukselle: 

 - Minä haluan sen, kaipaan saada sen... Ota sinä Jeesus, nämä minun syyni!

Ei ole niin suurta syyllistä; syntistä,  ettei Jeesus olisi hänen syntejään ristille ottanut mukaansa, ja maksanut niistä oman henkensä hinnalla. Hän ei tahtoisi kenenkään jäävän vaille hänelle osoitettua lahjaa...

Jos mietit mitä sitten jatkossa tapahtuisi, jos haluat ottaa sen lahjan vastaan: Hän näyttää sinulle tien, ehkä päivän, tai hetken, matkan kerrallaan❣️

Kun "sopimaton" henkilö tuli sinne "kuokkimaan"...

"Eräs fariseus kutsui Jeesuksen kotiinsa aterialle, ja hän meni sinne ja asettui ruokapöytään.

Kaupungissa asui nainen, joka vietti syntistä elämää. Kun hän sai tietää, että Jeesus oli aterialla fariseuksen luona, hän tuli sinne mukanaan alabasteripullo, jossa oli tuoksuöljyä. Hän asettui Jeesuksen taakse tämän jalkojen luo ja itki. Kun Jeesuksen jalat kastuivat hänen kyynelistään, hän kuivasi ne hiuksillaan, suuteli niitä ja voiteli ne tuoksuöljyllä. 

Fariseus, joka oli kutsunut Jeesuksen, näki sen ja ajatteli: "Jos tämä mies olisi profeetta, hän kyllä tietäisi, millainen nainen häneen koskee. Nainenhan on syntinen."  

Silloin Jeesus sanoi hänelle: "Simon, minulla on sinulle puhuttavaa."

"Puhu vain", opettaja fariseus vastasi.

"Oli kaksi miestä", sanoi Jeesus. "He olivat velkaa rahanlainaajalle, toinen viisisataa, toinen viisikymmentä denaaria. Kun heillä ei ollut millä maksaa, rahanlainaaja antoi molemmille velan anteeksi. Miten on, kumpi heistä nyt rakastaa häntä enemmän?"

Simon vastasi: "Eiköhän se, joka sai enemmän anteeksi."

"Aivan oikein", sanoi Jeesus.

Hän kääntyi naiseen päin ja puhui Simonille: 

"Katso tätä naista. Kun tulin kotiisi, sinä et antanut vettä jalkojeni pesuun, mutta hän katseli jalkani kyynelillään ja kuivasi ne hiuksillaan. Sinä et tervehtinyt minua suudelmalla, mutta hän on suudellut jalkojani siitä saakka kun tänne tulin. Sinä et voidellut pääätäni öljyllä, mutta hän voiteli jalkani tuoksuöljyllä. Niinpä sanon sinulle: hän sai paljon syntinsä anteeksi, sen vuoksi hän rakasti paljon. Mutta joka saa anteeksi vähän, se myös rakastaa vähän.

Ja hän sanoi naiselle: "Kaikki sinun syntisi on annettu anteeksi."

Pöytävieraat alkoivat ihmetellä: "Kuka tuo mies on? Hänhän antaa syntejäkin anteeksi." 

Mutta Jeesus sanoi naiselle: "Uskosi on pelastanut sinut. Mene rauhassa."

Luukkaan evankeliumi  7:36-50 KR-92

Ehkä me kaikki voitaisiin ottaa tuosta jotain... 😊❤️✝️🌟😍🌿

"Sillä mitä Raamattu sanoo: "Aabraham uskoi Jumalaa, ja se luettiin hänelle vanhurskaudeksi." Room. 4:3 

-----

Kerranhan oli sellainen tapaus, että yksi nainen lähestyi Jeesusta ajatellen: - Jos vain saan koskettaa hänen viittansa tupsua, niin paranen... Ja niin tapahtui.

Jeesuksen luokse saa tulla arkanakin.. ja puutteellisena...

"Minun Isäni tahtoo, että jokaisella,

joka näkee Pojan ja uskoo häneen,

on ikuinen elämä."  

Joh. 6:40 KR-92

"Kaikki ne, jotka Isä minulle antaa,

tulevat minun omikseni, ja sitä,

joka luokseni tulee, minä en aja pois.

Enhän minä ole tullut taivaasta tekemään

oman tahtoni mukaan, vaan

täyttämään lähettäjäni tahdon.

Ja lähettäjäni tahto on,

etten minä annan yhdenkään niistä,

jotka hän on uskonut haltuuni,

joutua hukkaan, vaan viimeisenä päivänä

herätän heidät kaikki."

Joh. 6:37-39 KR-92

"Ei kukaan voi tulla minun luokseni, ellei

Isä, joka minut on lähettänyt, vedä häntä.

Sen, joka tulee, minä herätän viimeisenä päivänä.

Profeettojen kirjoituksissa sanotaan: 

'Heistä kaikista tulee Jumalan opetuslapsia.'

Jokainen, joka on kuunnellut Isää 

ja ottanut vastaan hänen opetuksensa,

tulee minun luokseni.

Isää tosin ei kukaan ole nähnyt; ainoastaan

hän, joka on tullut Jumalan luota, on

nähnnyt  Isän."

Joh. 6:44-46 KR-92

"Totisesti, totisesti: sillä, joka uskoo, on

ikuinen elämä." Joh. 6:47 KR-92 

"Sinä olet minun suojani ja kilpeni,

sinun sanaasi minä panen toivoni." 

Ps. 119:114

---

Toisessa blogissa muuten sama, mutta  vanhemman käännöksen sanoin asiat sanottuna:

https://toisestatodellisuudesta.blogspot.com/2025/07/jeesuksen-oma-isan-oma.html

Kun suomut putosi silmiltä - kahdellakin tavalla

"Samassa oli kuin suomut olisivat pudonneet Saulin silmistä, ja hän näki jälleen. Hän nousi jalkeille, ja hänet kastettiin. Ruokaa nautittuaan hän taas voimistui." Apt. 9:18-19 KR-92

Saul sai kirjaimellisesti näkönsä jälleen, jonka oli kolme päivää aiemmin menettänyt - Jumalan tahdosta. Mutta oli sitten tullut Ananias, ensin haluton, kun pelkäsi tulla tuon julkkiksen luo. Mutta Jumala kun käski, hän lähti.

"Ananias lähti. Hän meni sisälle taloon, pani kätensä Saulin päälle ja sanoi: "Saul, veljeni! Herra on lähettänyt minut - Jeesus, joka ilmestyi sinulle, kun olit matkalla tänne. Hän lähetti minut, jotta saisit näkösi takaisin ja täyttyisit Pyhästä Hengestä." Apt. 9:17 KR-92

Ja niin sitten tapahtui se "suomujen" putoaminen silmistä. Hän alkoi nähdä. Kahdellakin tavalla. Niin kuin ihmiset yleensäkin silmillään näkevät; mutta myös hänen hengelliset silmänsä aukenivat! Nyt hänelle valkeni, kuka se oli, jota hän oli vainonnut... Jeesus - Jumalan luvattu!

Sen havainnon täytyi kauhistuttaa häntä niiden kolmen pimeän päivän aikana. Kaikki mihin hän oli panostanut, kääntyi ylösalaisin. Hänelle täytyi olla kuin "mannaa" - suloista kuulla, sielun lääkettä; kuulla Ananiaksen suun kautta sanat: "Saul, veljeni..."! Häntä sanottiin heti veljeksi. Ennen kuin mitään muuta oli sanottu tai tehty.

---

Jonkin aikaa tämä uuden elämänsä Saul - myöhemmin Paavali - viipyi siellä Damaskoksessa. Siellä kyllä jo näkyi se asioiden päinvastoin kääntyminen: Nyt hänestä itsestään oli tullut vainottu. Hänet aiottiin tappaa, "mutta eräänä yönä opetuslapset auttoivat hänet pakoon laskemalla hänet korissa muurilta alas." Apt. 9:25 KR-92

Siellä oli siis oikein portteja vahdittu, ettei tuo - varmaan petturiksi nyt nimitetty - pääsisi karkuun... Suivaannuttihan se entisiä hänen ihailijoitaan, (ja kentis  kadehtijoitaankin...), että mies kääntää täysin kelkkansa!  --- Mutta minkäs teet kun Jumala kohtaa?!

Jos Saul olisi päässyt rauhassa jutustelemaan - ja tullut häntä nyt vainoavien kanssa oikeasti kuulluksikin, olisi hän varmaan kysynyt, että mitä he; sellaisessa hänen kokemuksessaan, olisivat tehneet? Jatkaneet entiseen tapaan vai?  "Hiukka epäilen, eikä ihan hiukkaakaan..." - olisi Saul ehkä sanonut.

https://toisestatodellisuudesta.blogspot.com/2025/06/han-sai-jumalan-rakkauden-balsamia.html

Sellaisen kanssa...?

Siis jotenkin olla tekemisissä, sellaisen kanssa, jolla on kanttia kysyä:

 - Missäs sinä olit, kun minä maan perustin? *

Tai, jota silminnäkijät hämmästelevät: 

- Häntähän tottelevat tuulet ja aallotkin! **

Ja joka sanoo vielä meillekin:

 - että he yhtä olisivat...***

Jeesus rukoili - ei pelkästään niiden kanssaan kulkeneiden opetuslastensa puolesta - vaan itseasiassa  meidän kaikkien puolesta, näin:

"Minä en rukoile vain heidän puolestaan, vaan myös niiden puolesta, jotka heidän todistuksensa tähden uskovat sinuun. 

Minä rukoilen, että he kaikki olisivat yhtä, niin kuin sinä, Isä, olet minussa ja minä sinussa.

Niin tulee heidänkin olla yhtä meidän kanssamme, jotta maailma uskoisi sinun lähettäneen minut.

Sen kirkkauden, jonka sinä olet antanut minulle, olen minä antanut heille, jotta he olisivat yhtä, niin kuin me olemme yhtä.

Kun minä olen heissä, ja sinä olet minussa, he ovat täydellisesti yhtä, ja silloin maailma ymmärtää, että sinä olet lähettänyt minut ja olet rakastanut heitä niin kuin olet rakastanut minua." Johannes 17: 20-23 KR-92

Miten ihmeellistä se onkaan, että voimme olla yhteydessä Häneen, joka on kaiken tehnyt, ja jota tottelevat yhdellä käskyllä meren aallotkin! Se on käsittämätön ihme, jonka useimmiten sivuutamme suuremmin ajattelematta sitä, jos edes lainkaan.

Ja kuitenkin Jumala tahtoo olla meidän. Ja meidät! Mikä rakkaus, meille jotka emme ymmärrä...❣️🌟

---

Sanatarkasti löytyvät (v. -92 käännös)

* Job 38:1,4

**Matteus 8:27

*** Johannes 17:11,21-23 (v. -38 käännös)

Näitä aamulukemiseni tarjoilivat.

Tänään on päiväohjelmassa satojen kilometrien kotiinpaluu junakyydillä. Olen lauantaista asti ollut reissussa, täällä rakkaiden luona (tyttären perhe), ja matkaa tehnyt yhden rakkaan kanssa (poika). Ja varmasti minua kotona jo kovasti odottavat yhdet rakkkaat (isäntä ja kaksi tytärtä)❤️😊

---

Tässä eilinen toisessa blogissani: (tuo poikkijalkainen lapsuuteni lammas kuvituksena siinä)

https://toisestatodellisuudesta.blogspot.com/2025/05/paimen-kohtaa-naannyksissa-olevia-ja.html

Hän on! Ja ajatus romuautoista...

"Hän on näkymättömän Jumalan kuva,

esikoinen, ennen koko luomakuntaa syntynyt. 

Hänen välityksellään luotiin kaikki, kaikki

mitä on taivaissa ja maan päällä,

näkyvä ja näkymätön,

valtaistuimet, herruudet,

kaikki vallat ja voimat.

Kaikki on luotu hänen kauttaan

ja häntä varten. 

Hän on ollut olemassa ennen kaikkea muuta,

ja hän pitää kaiken koossa.

Ja hän on myös ruumiin pää,

ja ruumis on seurakunta.

Hän on alku.

Hän nousi esikoisena kuolleista,

jotta hän olisi kaikessa ensimmäinen.

Jumala näki hyväksi antaa

kaiken täyteyden asua hänessä

ja hänen ristinsä verellä vahvistaa rauhan

kaiken kanssa, mitä on maan päällä

ja taivaissa.

Tekin olitte ennen Jumalasta vieraantuneita 

ja häntä kohtaan vihamielisiä,

kun elitte pahojen tekojenne vallassa.

Mutta nyt

hän on tehnyt teidän kanssanne

sovinnon,

kun Kristus

omassa ruumiissaan

kärsi kuoleman

asettaakseen teidät

pyhinä, nuhteettomina ja moitteettomina*

Jumalan eteen.

Teidän on

vain pysyttävä lujina uskon perustalla,

horjahtamatta pois siitä toivosta, 

jonka teidän kuulemanne evankeliumi antaa.

Tämä evankeliumi on julistettu 

kaikille luoduille taivaan alla,

ja minusta, **Paavalista, on tullut

sen palvelija." Kol. 1:15-23 KR-92

"Kiittäkää iloiten Isää, joka on tehnyt teidän  kelvollisiksi saamaan pyhille kuuluvan perintöosan valon valtakunnasta. Hän on pelastanut meidät pimeyden vallasta ja siirtänyt meidät rakkaan Poikansa valtakuntaan, hänen, joka on meidän lunastuksemme, syntiemme anteeksianto." Kol. 1:12-14 KR-92

---

LUNASTUS

"Lunastuksemme"...!  Ymmärrämmekö me nykyajassa elävät ihmiset oikeastaan tuota sanaa? Varsinkin tällaisessa asiassa. Mehän olemme niin perin juurin tottuneita siihen, että itse hankimme kaiken, tai ainakin pyrkimys on siihen. Edes suku ei usein ole kuvioissa mukana, jolta voisimme apua pyytää; vaan "kunnianamme" on itse pärjääminen. Emme tajua millaisia romuautoja olemme. Romuautoja vakuutusyhtiöt lunastaa! Meidän "vakuutusyhtiömme" on Jeesus. Maksoi meistä romuista itsensä = Kuninkaan Pojan! Käsittämätön lunastus...!

* moitteeton, nuhteeton, jopa pyhä - romu! Siinä on miettimistä, millä semmoinen ihme on tehty.

---

** Kysymys itselleni etsittäväksi ja pohdittavaksi: Paavali oli ennen nimeltään Saul. Mitähän nimi Paavali merkitsee? Sillä sen nimen hän otti sen jälkeen, kun kohtasi Jeesuksen tiellä... Ei hän varmaan mitään merkityksetöntä nimeä ottanut. Varmaan oli tarkkaan harkittu asia.

---

Itseasiassa tämä juttu tuli tänne "vahingossa". Minun piti se toiseen blogiini kirjoittaa, ja ehkä linkki siihen sitten tänne.  Sittenpä huomasinkin, että olin naputellut jutun tänne. No olkoon, ehkä se olikin paremmin niin. Kopsasin sitten sinne toiseenkin, on molemmissa nyt.

Pelästyivät - kun luulivat aaveeksi! Ja aamun piirustus.

"Kun he vielä puhuivat tästä, yhtäkkiä Jeesus itse seisoi heidän keskellään ja sanoi: "Rauha teille." He pelästyivät suunnattomasti, sillä he luulivat näkevänsä aaveen.

Mutta Jeesus sanoi heille: "Miksi te olette noin kauhuissanne? 

Miksi teidän mieleenne nousee epäilyksiä? Katsokaa minun käsiäni ja jalkojani: minä tässä olen, ei kukaan muu. Koskettakaa minua, nähkää itse. Ei aaveella ole lihaa eikä luita, niin kuin te näette minussa olevan." Näin puhuessaan hän näytti heille kätensä ja jalkansa. 

Kuitenkaan he eivät vielä tienneet, mitä uskoa, niin iloissaan ja ihmeissään he nyt olivat. Silloin Jeesus kysyi: "Onko teillä täällä mitään syötävää?" He antoivat hänelle palan paistettua kalaa ja näkivät, kuinka hän otti sen käteensä ja söi.

Jeesus sanoi heille: "Tätä minä tarkoitin, kun ollessani vielä teidän kanssanne puhuin teille. Kaiken sen tuli käydä toteen, mitä Mooseksen laissa, profeettojen kirjoissa ja psalmeissa on minusta kirjoitettu." Nyt hän avasi heidän mielensä ymmärtämään kirjoitukset.

Hän sanoi: "Näin on kirjoitettu. Kristuksen tuli kärsiä kuolema ja kolmantena päivänä nousta kuolleista, ja kaikille kansoille Jerusalemista alkaen, on hänen nimessään saarnattava parannusta ja syntien anteeksiantamista.

Te olette tämän todistajat. Minä lähetän teille sen, minkä Isäni on luvannut. Pysykää tässä kaupungissa, kunnes saatte varustukseksenne voiman korkeudesta."

Evankeliumi Luukkaan mukaan 24:36-49  (v. 1992 Raamatunkäännös)

---

Aamun piirustus, kuvitukseksi toisen blogini tekstiin. Annoin kuvalle nimeksi "hypistelijät". Lapset saivat tulla Jeesuksen syliin ja hypistellä:)

https://toisestatodellisuudesta.blogspot.com/2025/04/siis-todella-lapset.html

,