Valmistui juuri. Idea tuli eiliseltä iltakävelyltä, jolle tytöt olivat minut pyytäneet. Takaisin tullessa, pihaa lähestyessä, sain innostuksen yrittää edes jotenkin kuvittaa sitä. Olin jo toivonutkin jonkun aikaa jotain riittävän innostavaa asiaa, jota voisin yrittää tehdä. Siinä se nyt oli. Varasin muuten taidenäyttelylle taas aikaa kirjastoon. Vuodelle 2026 oli ensimmäiset vapaat ajat. Otin sitten heti tammikuun...
Hyvää, rauhallista alkavaa vuotta toivotan itsekulkekin❤️🌟
Ja iso naapurikin on sodassa. Mietityttää välillä, jos sieltä tännekin halutaan/aiottaisiin tulla. Ja muutoinkin maailmantilanne on monella suunnalla muutoksen edessä, eikä tiedä miten kaikki vaikuttaa. Mutta tänä aamuna* oli luettavissa mm. tällaisia sanoja:
"Minä menen levolle ja nukahdan, sitten herään taas aamuun. Koko yön Herra suojelee minua." Ps. 3:6 KR-92
"Sinä pelastat minut kaikesta hädästä, ja silmäni saavat nähdä vihollisteni tuhon." Ps. 54:9 KR-92 (Tämä jae osui sattumalta silmään, muuta etsiessäni.)
Sitten oli luettavissa jakeita Jesajan kirjan 7. luvusta. Se luku on paras lukea ihan Raamatusta. Mutta siinäkin oli sodan uhkaa, jopa kovin ajankohtaisen kuuloista sotivien osapuolten takia. Syyrian kuningas Resin, ja Israelin (myös Efraimiksikin kutsuttu ns. pohjoinen valtio, kun maa oli jakautunut) kuningas Pekah, joka oli pohjoisen valtion kuningas - erotuksena Juudasta, jota vastaan aiottiin tulla, Jerusalemia valloittamaan. Jumala halusi rohkaista Juudan kuningasta Ahasia sen sodan uhan alla: "Mutta Herra sanoo näin: " - Ei se onnistu, ei niin tule käymään." Jes. 7:7 KR-92
Jumalalla oli silloin omat suunnitelmansa ja aikataulunsa, milloin mitätäkin missäkin tapahtuisi. Ja niin on nytkin. Me emme tiedä, millaisia asioita Jumala meille ja meidän maallemme, sekä muille kansoille, on suunnitellut. Jeesus antoi meille kuitenkin hyvän ohjeen, jos vain malttaisimme sitä noudattaa: "Älkää murehtiko huomisesta päivästä, sillä huominen päivä pitää murheen itsestään. Riittää kullekin päivälle oma vaivansa." Matt. 6:34
Saman voi sanoa näinkin, uudemman, v. -92 käännöksen mukaan: "Älkää siis huolehtiko huomispäivästä, se kyllä pitää itsestään huolen. Kullekin päivälle riittävät sen omat murheet." Matt. 6:34 KR-92
Toisinaan, kun jokin huoli rupeaa kovin mielessä pyörimään, saatan muistuttaa itseäni juuri tuohon sanaan perustuen. Muistutan itseäni, että sitä huolta ei tarvitse pohtia juuri tänään. Varsinkin jos tietää, ettei sille asialle voi siinä kohtaa mitään. Sille voi olla jokin toinen aika parempi. Aika jonka Jumala tietää sopivaksi, ja antaa avun siihen sitten.
---
Jesajan kirjassa on myös tämä sana:
"Sana Juudasta ja Jerusalemista. Jesajan, Amosin pojan, näky.
Tulee vielä aika, jolloin Herran pyhäkön vuori seisoo lujana. Ylimpänä vuorista se kohoaa, korkeimpana kukkuloista, ja kaikki kansat virtaavat sinne.
Monet kansat lähtevät liikkeelle sanoen: - Tulkaa, nouskaamne Herran vuorelle, nouskaamne Jaakobin Jumalan pyhäkköön! Hän opastaa meitä tiellään, ja me, me tahdomme kulkea hänen polkujaan, sillä Siionista tulee Herran sana ja Jerusalemista kaikuu Jumalan puhe.
Hän, Herra ratkaisee kansa heimojen riidat, hän jakaa oikeutta kaikille kansoille. Niin taotaan miekat auran teriksi ja keihäät vesureiksi. Yksikään kansa ei enää kohota miekkaa toista vastaan eikä harjoittele sotataitoja." Jesaja 2:1-4 KR-92
---
* Tekstin olin kirjoittanut muutama päivä sitten, itseasiassa aatonaattona, mutta jäi julkaisematta silloin.
Muutaman päivän kuluttua Maria lähti matkaan ja kiiruhti Juudean vuoriseudulla olevaan kaupunkiin. Hän meni Sakariaan taloon ja tervehti Elisabetia.
Kun Elisabet kuuli Marian tervehdyksen, hypähti lapsi hänen kohdussaan ja hän täyttyi Pyhällä Hengellä. Hän huusi kovalla äänellä ja sanoi:
"Kun Jeesus oli syntynyt Juudean Beetlehemissä kuningas Herodeksen aikana, niin katso, tietäjiä tuli itäisiltä mailta Jerusalemiin,
ja he sanoivat: "Missä on se äsken syntynyt juutalaisten kuningas? Sillä ne nöimme hänen tähtensä itäisillä mailla ja olemme tulleet häntä kumartamaan.
Kun Herodes sen kuuli, hämmästyi hän ja koko Jerusalem hänen kanssaan.
Ja hän kokosi kaikki kansan ylipapit ja kirjanoppineet ja kyseli heiltä, missä Kristus oli syntyvä.
He sanoivat hänelle: Juudean Beetlehemissä; sillä näin on kirjoitettu profeetan kautta:
'Ja sinä Beetlehem, sinä Juudan seutu, et suinkaan ole vähäisin Juudan ruhtinasten joukossa, sillä sinusta lähtee hallitsija, joka kaitsee minun kansaani Israelia.'"
Matteus 2:1-6 (v. -38 käännös)
---
Meillä on jouluvalmistelut kovin kesken, mutta tuo vanha tähti tuolla on ilahduttanut iltaisin. 🌟✡️✨
Talllikin on vielä tyhjä...
Tänään aamulla kirjoitin toiseen blogiini tekstin. No nukkumaanmenon jälkeen piti nousta vielä kirjoittamaan lisää, kun arkinen ongelma ilmaantui auton muodossa...
https://toisestatodellisuudesta.blogspot.com/2024/12/rohkaisua-antava-sana.html
Piispa Repo oli kirjoittanut hyvin näkemyksensä uskonnon harjoittamisesta; mitä se on, tai mitä se ei ainakaan ole. Juttu on luettavissa Maaseudun Tulevaisuuden sivuilla.
"Uskontoon liittyvässä keskustelussa kaksi tärkeää asiaa menee täysin sekaisin." Piispa Matti Repo/ Maaseudun Tulevaisuus. Jutun pääsee lukemaan tuosta:
---
Tämänaamullista toisen blogini puolella:
https://toisestatodellisuudesta.blogspot.com/2024/12/saamme-iloita-ja-aamun-sekaannus.html
https://www.apu.fi/artikkelit/maassa-maan-tavalla-pidattyvyys-on-osa-suomalaista-kulttuuria
Vaateliikkeen nimi on Indianna. Se alkaa oikeastaan olla ihme, että tällaisia pieniä vaatekauppoja on. Tämä liike oli vielä joitakin aikoja sitten eri paikalla, vaikkakin saman kadun varrella. Entisessä paikassa vanhassa puutalossa niin kauan oli, että en tiedä liekö sitten ollut alunalkaenkin siellä. Mutta nyt tänä vuonna siirtyi entisen pankkirakennuksen tiloihin, samaan taloon, jossa R-kioskikin on. Itse mietin jutun luettuani sitä, että mitenkähän tutun liikepaikan vaihtaminen on vaikuttanut kävijämääriin. Sen takia mietin, kun esim. meillä harvemmin on tarve ajaa ohi siitä kohtaa.
Olin oikeastaan jo unohtanut tämän vaateliikkeen olemassaolonkin. Kun luin jutun, tuli mieleen että olisi ehkä kiva käydä katsomassa nyt siellä. Vuosia sitten, liekö parikymmentä tai kaksikymmentäviisi vuotta jo, on aikaa siitä, kun kävin joskus tutustumassa siellä. Mutta liekö ollut niin, ettei minulla ollut rahaa ostaa mitään - kun en ostanut mitään; ja sen ainakin muistan, että tuntui kiusalliselta kierrellä vain katselemassa. Jutussa liikkeen omistaja sanoi, että piti alkuun suomalaisia kylminä ihmisinä, ennenkuin tuli tuntemaan paremmin asiaa. Huvittavaa vähän on, että minä puolestani en kokenut silloin häntä niin ulospäin suuntautuneeksi, kuin olin silloin kaiketi kuvitellut. Enhän minä nytkään häntä ollenkaan tunne; mutta tässä sen nyt näkee, miten helposti me ehkä yhden nopean kohtaamisen perusteella teemme päätelmiä toisista ihmisistä - tuntematta ja tietämättä mitään heistä.
Mutta kyllä nyt olisi uusi käynti, putiikin uudessa paikassa vieläpä ollessa, paikallaan. Muistan että aikanaan Porissakin oli putiikki, jossa oli kivoja vaatteita jostain kaukaa. Ehkä juuri intialaisia olivat. Yksi mekko minulla olikin sieltä, taisi olla äidin minulle ostama. Jälkeenpäin olen joskus ajatellut sitäkin liikettä, että se oli kivan erilainen tarjonnaltaan.
Uusia vaatteita minun ei tarvitse nyt ostaa, mutta käynti tuolla kiinnostaisi. Mutta huomaan nyt tätä tässä pohtiessani ja kirjoittaessani, miettiväni, että kehtaanko/haluanko sitten kuitenkaan mennä vain katselemaan... En ostaisi mitään. En sittenkään vaikka olisi rahaakin, koska minulla on vaatteita jo liikaakin ihan säilytysmahdollisuuksiin nähden.
Mitenhän noin ylipäätään liikkeissä suhtaudutaan pelkkään katseluun? Siis pienemmissä liikkeissä. Toisaalta ei voida olettaa, että jokainen asiakas löytää ostettavaa. Mutta jos jo lähtökohta on pelkkä katselu. Joillekin liikkeenpitäjille se on ehkä ok; tulee tarjontaa tutuksi. Mutta toisia se voi ärsyttää, ehkä kovastikin. Yhdellä entisellä kotipaikalla länsisuomessa, kyläkaupan pitäjää ärsytti se, kun haimme paketteja sieltä - kun ne paketit sinne kerran postin toimesta tuli - mutta ruokaostoksemme teimme kirkonkylällä. En tiedä vaikuttaako näihin pohtimisiin minulla jopa lapsuuden kokemuskin, kun silloisen kotikuntani kirjakaupan pitäjä sanoi meille, minulle ja yställeni kaupassaan, ettemme olisi vain katselemassa... No, mehän emme sitten ainakaan ostaneet, lähdimme pois.
Ehkä sitä on liian herkkä tunnustelemaan tällaisten asioiden ilmanalaa. Jää helposti ihan senkin vuoksi paitsi kiinnostavia kokemuksia; sen oman erakkomaisen luonteensakin vuoksi. Jäävää ihan itse itsensä🤔
Mutta katotaan... kuinka "ämmän käy", että tuleeko mentyä😊
Millaisia ihmisiä Jeesus tahtoo vetää kanssaan kulkemaan; erityisen "vakavamielisiäkö" tai uskonnollisiako? Niitäkö kaikki asiansa hyvin hoitaa osaavia, joilla ei ole asiat solmussa? Niitä ns. "hyviä" ihmisiäkö? No niitäkin, kyllä. MUTTA: Tahtooko Jeesus niitä, jotka on sotkeneet elämänsä pahemman kerran, ja jotka eivät varmaan hänen seuraajikseen tunnustautuvinakaan olisi kovin kummoisia "onnistuneita valintoja"? TAHTOO! JEESUS TAHTOO TODELLA. JOKAISEN, koska Hän on rakastanut jo aikoja sitten JOKAISTA IHMISTÄ NIIN PALJON, ETTÄ MENI KUOLEMAAN JUURI SEN IHMISEN TÄHDEN... AINOAN SINUN, AINOAN MINUN puolesta...
Ei uskovien joukko ole mitään pyhimyksiä. Tavallisia ihmisiä vain; vänkyröitä vähän mikä minnekin suuntaan jokainen. Ei Jeesus meitä sen tähden kutsunut, että hänellä olisi jotain hyötyä meistä. Vähemmällähän Hän olisi päässyt, jos ei olisi välittänyt meistä! Olisi vain jättänyt meidät selviytymään taivaaseen Isän luo ihan omin nokkinemme...
Mitä jos ajattelisi sitä asiaa, että millaista meillä ihmisillä on ns. "pyyteetön" rakkaus; siis sellainen rakkaus ja sen osoittaminen, joka ei vaadi sen kohteelta mitään. Ei kauneutta, ei rikkautta, ei rakkautta, ei hyvyyttä, ei mitään suloisuutta, ei mitään muutakaan ominaisuutta - ja silti rakastetaan sitä kohdetta. Toimitaan monin tavoin sen rakkauden kohteen hyväksi; silloinkin, vaikka ei saataisi vastarakkautta. Ja me ihmiset sentään väsymme, emmekä ole täydellisiä, vaikka kuinka haluaisimme rakastaa toista ihmistä. Mutta jos olisi täydellinen rakkaus, joka jaksaa voittaa kaikki tielleen osuneet esteet ja vastarinnan...
Milloin meille valkenee se tosiasia, että meitä rakastetaan juuri niin. Usko on opettelemista luottamaan siihen, että Jeesus rakkaudesta teki sen, minkä teki...
💕
Kun kävin aamupimeässä peltihepoa katsomassa, oli tällainen yllätys siinä nähtävissä...
Minua se ainakin ilahduttaa, että ollaan päästy ihan kohta sen pimentyvien päivien vaiheen läpi; alkaa pidentyvät päivät. Se on ihan nurkan takana jo!
Yhtenä aamuna amulukemisissani sattui olemaan sanoja Aabrahamista ja Saarasta. Siinä oli mm. tällainen kohta: "Ja Saara kuoli... Aabraham meni murehtimaan Saaraa ja itkemään häntä." 1. Moos. 23:2 v. -33 käännös
https://yle.fi/aihe/a/20-10008074
"Riemulaulut Yle TV1 Areena su 15.12.2024 klo 10 ja 6.1.2025 klo 10."
Ohjelmat tulevat katsottavaksi mainittuina päivinä, mutta ovatkin sitten katsottavissa YLE Areenassa peräti vuoden ajan🙂
---
Halusin laittaa tämän itsellenikin muistiin, ja ajattelin että jos jotakuta muutakin kiinnostaa. Arja Koriseva on monellekin tuttu laulaja vuosien takaa.
Ja tässä voisi nyt Pekka Simojokikin tulla tutuksi kuukauden päästä, jos hän ei ennestään ole tuttu. Nimi on ehkä jäänyt kuitenkin mieleen viime aikoina. Hänellä on hyvät laulut ja mainiot tarinat tosielämästä laulujen välissä; mitä itse olen ollut kuuntelemassa häntä.
Kuuntelemisiin ja katselemisiin❣️
Näkyy tuolta toisesta blogistani, kun sitä sinne ensin rupesin kirjoittamaankin. En jaksa ruveta kuvia enää tänne puljaamaan, joten koko juttu on nyt siellä sitten:
https://toisestatodellisuudesta.blogspot.com/2024/12/kun-mina-jokaisen-asiani-kanssa.html
Autossa istuessa kirjoitin, ja kuvasin.
Tässä olisi toisen blogini tämänpäinen. Siinä on rukouksen lisäksi tämän päivän "arjen" ajatuksia, (vaikka nyt onkin sunnuntai:)
https://toisestatodellisuudesta.blogspot.com/2024/12/rukous.html
---
Ja tässä vielä vaateblogistani tämänpäiväinen... Molemmat jutut, niin tuo ylempi, kuin tämä alla olevakin, on automatkalla kirjoitettu. Toinen mennessä, toinen palatessa:)
https://vaatekomerolla.blogspot.com/2024/12/leopardikuosit-on-taas-trendikkaita.html
