Pessimisti on pessimisti vaikka voissa paistaisi...😅

Kirjoitin toiseen blogiini tänä aamuna jutun. Ja pelkästään sinne sen aioinkin ensin jättää. Mutta sitten, nyt jo vähän itseäkin huvittaa - ajattelin, ettei se tällä puolen kiinnosta - siis siinä taas pessimisti "äänessä"; siitä jutun otsikkokin:)

Kirjoitin siis ennen ylösnousua ja hiippailua tänne hämäränpuoleiseen keittiöön tuloa, mieleen tulleita ajatuksia ensin vihkoon ja sitten blogiin. Sen tekstin joissakin sanakäänteissä vilahtaa hitusen arkikin: netin pätkimiset ja elokuvien ja sarjojen katselu. Linnan juhliakin eilen katsottiin.

---

Jutun linkki tuossa, mutta sen nyt näkee lukea tästäkin ihan suoraan ilman linkkiä.

https://toisestatodellisuudesta.blogspot.com/2025/12/meidan-jumalamme-pappeja.html 

Jutun nimi siis oli: Meidän Jumalamme pappeja...

"... vaan he tulevat olemaan Jumalan ja Kristuksen pappeja ja hallitsevat hänen kanssaan ne tuhannen vuotta." Ilm. 20:6   (v. -38 käännös)

"Ja rakentukaa itsekin elävinä kivinä hengelliseksi rakennukseksi, pyhäksi papistoksi, toimittaaksenne hengellisiä uhreja, jotka ovat Jumalalle otollisia Jeesuksen Kristuksen tähden." 1. Piet. 2:5 KR-92

"Jumalan armahtavaan laupeuteen vedoten kehotan teitä, veljet: Antakaa koko elämänne pyhäksi ja eläväksi, Jumalalle mieluisaksi uhriksi. Näin te palvelette Jumalaa järjellisellä tavalla." Room. 12:1 KR-92

Ennen ylösnousua tänä aamuna mieleeni tuli, että kunpa me Jumalan "pappeina" tai lähettiläinä kukin uskaltautuisimme omalta pieneltä osaltamme, vaikka hyvin vajavaisina toimimaan Jumalamme "pappeina" ja lähettiläinä. Me ehkä usein (minä ainakin) suljetuin suin olen, kun koen etten osaa puhua mitään. Tai koetaan, että mitä hyötyä jostain pienestä lausahduksesta siis edes olisi. Mitä se vaikuttaisi, vaikuttaisiko mitään esim. uskosta osattomalle sanottuna? Mutta: Meidän osaamme pienenä ja mitättömänä Jumalan työssä pitäville, nyt sanoisin tämän huomion, (tänä aamuna mieleen tulleen), että mehän emme tiedä, mitä esim. sanoja Jumala on jo aiemmin jollekin lähettänyt mietittäväksi... Tai kokemuksia, jotka ovat muokanneet maata. Kukaties se, jonka me nyt voisimme sanoa tai tehdä, olisikin se viimeinen lenkki, helmi tai pisara siinä aiemmin lähetettyjen Jumalan viestien pitkässä sarjassa, ja onkin nyt tullut päätösjaksoonsa... Me emme tiedä, missä vaiheessa ollaan. Mutta toivottavasti hoidamme sen viestin perille, vaikka se vaikuttaisi meidän mielestämme aika olemattomalta ja turhalta, (kenties jopa sopimattomalta). Se voi olla se tärkeä päätösjakso. Mutta vaikka ei olisikaan se, niin osanen omalla paikallaan. Toivottavasti meillä taivaallinen "netti" toimii ja viestit kulkee; vastaanottajat saa omansa.  Itselleni ajattelemista tässä. Rohkaiskoon, auttakoon Jumala itse, vaikka tuupatkoon liikkeelle. Ei omalla pakolla eikä voimalla, "...vaan minun hengelläni..." sanoi Herra kerran Serubbaabelille. (Sak. 4:6). 

"Minä en häpeä evankeliumia, sillä se on Jumalan voima ja se tuo pelastuksen kaikille, jotka sen uskovat, ensin juutalaisille, sitten myös kreikkalaisille. Siinä Jumalan vanhurskaus ilmestyy uskosta uskoon. Onhan kirjoitettu: "Uskosta vanhurskas saa elää." Room. 1:16-17 KR-92

---

Kirjoittamassani tekstissä on samalla kuin pieniä vilahduksia arjestamme: toimiiko netti? No ei aina silloin kuin pitäisi. Olemme katselleet myös paljon elokuvia ja sarjoja, joko netistä tai sitten omilta dvd-levyiltä. Sarjoja katsoessa kyllä yleensä haluaa,  varsinkin jos ei ole ennen kyseistä sarjaa nähnyt, niin nähdä sen päätösjakson myös, että mikä on se lopputulos kaikesta.

Viime aikoina on katsottu MTV Katsomosta esim. sarjaa Rekkakuskit jäällä. Tosi jännittävä, kun joutuvat Kanadan jääteillä raskaiden kuormien kanssa ajelemaan. Yhdestäkin jaksosta ajattelin, että se oli jännttävämpi kuin mikään ns. jännityssarja. Kestääkö jää, putoaako rekka lasteineen jään läpi... Ehtiikö kuski hypätä pois kyydistä? Ajavatkin joskus jäätiellä ovi raollaan mahdollista poishyppäämistä varten... Sikälikin ollut kiinnostava sarja, kun täällä meidänkin lähettyvillä Pielisen yli jäätie, jos vain talviolosuhteet sallivat sen tehdä.

Piirsin kerran arkisen tilanteen lähistöltä, kun tukkirekka vyöryi pienellä, pimeällä tiellä ohitseni. Siinä seison melkein huomaamattomasti tienpielessä.

LIeksan sataman aluksia - Autolautta Pielinen ja kantosiipialus Suviexpress

Kävimme pikaisesti kierroksella Lieksan satamassa. Siellä oli vanha autolautta Pielinen, (Pielis-laivat lukee kyljessä).  Sillä on ikää yli 60 vuotta. Se on norjalainen alkujaan: "Holger Stjern, Trondheim", lukee sen kyljessä uudemman tekstin alla kohokirjaimin. Ja kun netistä etsin tietoja siitä, oli norjalaistakin juttua siitä löydettävissä, sille jota kiinnostaa. Mutta tuon autolautan nykypäivää on se, että se on jälleen myynnissä. Sen oli kertonut lehti Karjalainen nelisen päivää sitten sivuillaan.

Tulipa muuten vielä mieleeni tämä: Norjalaisessa reissusarjassa Team Bachstad/Mopoautolla halki Suomen, on jakso, jossa he ihmettelevät Kolin puolella Pielistä juuri sitä, kun lauttaa ei näy. Olisivat tulleet varmaan Lieksassa käymään, jos olisivat päässeet. No, sittenpä reissusivat Pielisen toista puolta... https://areena.yle.fi/1-3314694

Satamassa oli sitten sitä tuoreempaakin vuosikertaa oleva alus: kantosiipialus Suviexpress. Ongin senkin tiedon netistä, että miksikä tuollaista alusta nimitetään. Se näytti varsin erikoiselta. Tuli ihan mieleen "kala kuivalla maalla", kun sitä katselin. Olin satamassa epätietoinen, liikennöikö se. Mutta netin tiedot ainakin sanoivat sen liikennöivän Koli - Vuonislahti välillä kesäkuun puolestä välistä alkaen: https://www.koli.fi/fi/Harrasta/Kesakausi/Risteilyt. Jotta sen kai sitten pitikin vielä olla kuivalla maalla.

Jos oli laivaliikenne kovin hiljaista vielä.... niin ei se sataman uimarantakaan kovin vilkkaalta näyttänyt.

Lieksassahan on uimaranta myös joen rannassa aivan keskustassa.  Mutta pukukopit ovat sitten suljettuna sen syyn takia, joka tänä kevätkautena niin monta muutakin asiaa on pistänyt säppiin.

Valitettavasti kuvat oli taas pikkukännykkäiseni kuvia, sillä eihän ollut muka mitään tarvetta kameraa mukaan ottaa... No justiinsa! Aina se kannattaisi mukana olla.

Kesäyön kuvia

Viime yönä otettuja. Tänä aamuna n. klo 0.30. Tulimme Joensuusta Ahvenisen kautta ja eräällä levähdyspaikalla oli pysähdyttävä tällaisten näkymien takia. Siinä olisi voinut napsia kuvia pidempäänkin.

Kylmä Loppiainen - auringonlasku Pielisellä

Eilen oli lähdettävä liikkeelle kylmästä huolimatta. Nuoriso sai kyydin kämpilleen. Matkalla oli kylmää - ja kaunista. Onneksi oli kamera mukana ja tytär napsi sillä muutaman kuvan matkalta. Ensimmäiset kuvat ovat Uimaharjusta. Uimaharjun tehdasalueella olisi myös ollut aika vaikuttavat näkymät. Siinä kohdalla oli nimittäin tehtaan savut jääneet oikein pilvivuoriksi tehtaan alueelle. Emme kuitenkaan ruvenneet autoa pysäyttämään siinä kohdalla kuvien takia.

Ja sitten ollaankin jo Enon sillalla.

Ja tähän vielä loppiaista edeltävän illan pari kuvaa Vuonislahden asemalta. Oli kiva nähdä asemarakennus valaistuna.

Illan rauhaa Pielisellä

Ja vielä yksi otos, kun sumu alkaa nousta pellolle. Kello oli eilen näitä kuvia ottaessa hieman vaille klo 19. Juna oli tunnin myöhässä, kun nuoriso haettiin Vuonislahden asemalta. Jos olisi ollut ajoissa, olisi ollut toisenlaiset kuvat, tai ei kuvia lainkaan. Sumua tuskin olisi vielä siihen aikaan ollut.

Sumua Pielisellä

Nämä eivät selityksiä kaipaa.

Ja sittten vielä nämä pari kuvaa... voi surku! Muuten hyvät kuvat, mutta kameran linssissä on joku häikkä, joka pilaa jotkut kuvat. Se vika ilmaantui taannoin ja tänään isäntä kävi kameraliikkeessä sitä varten, että asialle voisi tehdä jotain - vaikka puhdistaa linssiä tms. Ei edes katsottu, kehotettiin ostamaan uusi kamera...
















Tokihan noita pystyy käsittelemään niin, että näyttävät olevan ok, mutta minulta ei se homma sujunut...

Reitin varrella nähtyä

Sunnuntaina matkalla Vuonislahden juna-asemalle tuli nähtyä erinäisiä näkymiä. Tässä muutama kuva matkamme varrelta.

Kurki koikkelehti pellolla.

Pielinen on vapaa jäistä.

Kova tuuli ja laineet. Ihan teki mieli itsekin sanoa tätä mereksi, kuten pikkytytöt tekevät. 

Jäniksiä täällä on tosi paljon. Tuokin nökötti radalle tullessa tien vieressä pelottomana. Kun ylitimme radan, niin kohta niitä säntäili molemmin puolin tietä enemmänkin. Näin keväisin näkee niiden tekosia; valkeina loistavia kaluttuja puunrunkoja tai kuin veitsellä leikattuja oksia ja pieniä puita.

Vasemmalla hakkuutyömaa.

Talonkorkuinen puupino tuntuu melkein kaatuvan päälle.

Aamu Pielisellä

Tämän aamun kuvia  Vuonislahden rannoilta.

Kuvat perheen miesväen ottamia.