Tyttäret tykkäävät aina joskus ostaa kukkia. Niin oli muutama päivä sitten jälleen uusia ihania katseltavia maljakkoon tullut. Entiset olikin jo parhaat päivänsä menettäneitä, oikeastaan kompostiin jo menossa. Mutta kun niitä tiskipöydän laidalla vielä oli, vielä ihailin tänä aamuna niitäkin, en heittänyt pois. Jätin vieläkin niitä ilahdutusta tuomaan🌼
---
Näitä touhuja ennen kirjoittelin vihkoon jotain ajatuksista joita ennen ylösnousua mieleeni tuli. Ne tuli ikäänkuin kirkastamaan päivää, kun ensin oli tunkemassa mieleen joku ankea ajatus. Mutta ankeat sivuutettiin🌿🌼❤️
(Allaolevan vihkotekstin näkee selvempänä eli koneella naputeltuna, tuosta linkistä toisen blogini puolelle.)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti