Eilen olin kirjoitellut aamulla vihkooni tätä - ja raapustanut jonkunmoisen kannon kuvan vihon sivuun. Tähän aamuun taas uusin ajatuksin heräsin, luin, ja kirjoittelin. Kirjoitellessani huomasin, että siinähän on samaa kuin eilisessä... Eilinen on nyt tässä. Tämänaamuiset kirjoittelut toisen bloginin puolella.
"Iisain kannosta nousee verso
vesa puhkeaa sen juuresta ja
kantaa hedelmää.
Hänen ylleen laskeutuu
Herran henki,
viisauden ja ymmärryksen henki,
taidon ja voiman henki,
totuuden tuntemisen ja
Herran pelon henki:
hänen ilonsa on totella Herraa.
Hän ei tuomitse silmämitalla
eikä jaa oikeutta korvakuulolta
vaan antaa heikoille
oikean tuomion
ja ajaa vakaasti
maan köyhien asiaa.
Hän lyö väkivaltaista
sanansa sauvalla
ja surmaa huultensa henkäyksellä
väärintekijän.
Vanhurskaus on hänellä
varustuksena ja uskollisuus
vyönä hänen uumillaan.
Silloin susi kulkee karitsan kanssa
ja pantteri laskeutuu levolle
vohlan viereen,
vasikka ja leijonanpentu
syövät yhdessä ja
pikkupoika on niiden paimenena.
Lehmä ja emokarhu
käyvät yhdessä laitumella,
yhdessä laskeutuvat levolle
niiden vasikat ja pennut,
ja leijona syö heinää kuin härkä.
Ja imeväinen leikkii
kyyn kolon äärellä,
vastikään vieroitettu lapsi
kurkottaa kättään kohti
myrkkykäärmeen luolaa.
Kukaan ei tee pahaa,
ei tuota turmiota
minun pyhällä vuorellani,
sillä maa on täynnä
Herran tuntemusta
niinkuin meri on
vettä tulvillaan.
Sinä päivänä Iisain juurivesa
kohoaa merkkkiviirinä kansoille.
Hänen luokseen pyrkivät
kaikki kansat,
hänen asuinsijaansa
ympäröi kunnian hohde.
Sinä päivänä Herra jälleen
kohottaa kätensä... "
Jesajan luvut 1-10 KR-92
Ja olin kirjoittanut, että
lue jakeet 11-16 Raamatusta;
"ovat ihanaa jatkoa jo kirjoitettuun".
Jakeissa 1-16 on koko luku.
Jeesus on "Iisain kanto" ja "juurivesa", myös meidän syntimme sovittaja, kun otti itse maksaakseen vääryyksiemme velat ristillä:
https://toisestatodellisuudesta.blogspot.com/2026/06/jeesus-lunastajani.html?m=1
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti