torstai 30. heinäkuuta 2026

Kotieläinpuistossa Lieksassa

Entinen Pikkukili, nykyinen Korven Saga. Se on lähempänä meitä kuin Lieksan keskusta. Meiltä on keskustaan matkaa vähän vajaa 30 km. Tuonne eläinpuistoon vähän yli 15 km. Ovat eri suunnillakin, jos ajatellaan sitä kun meiltä kotoa päästään valtatielle, niin Lieksaan mennessä lähdetään pohjoiseen päin, eläinpuistoon mennessä ajetaan Joensuun suuntaan aluksi, muutama kilometri. Mutta sitten käännytään sivulle ja ajellaan mutkaisia ja mäkisiä teitä lähes 10 km. Eilen taas pitkästä aikaa sitä ajellessa mietittiin, että se tie jo sinänsä voisi olla jonkinlainen elämys, jos on tottunut ihan ihan toisenlaisiin maisemiin ja teihin.

Mutta siis, edellisestä minun käynnistäni oli kait aikaa lähes parikymmentä vuotta. Nuorempi väki on ainakin jonkun kerran käynyt tässä välissäkin koulun toimesta. Kiva siellä oli taas kävellä ja katsella. Oli lampaita ja vuohia, aaseja ja hevosia, nautoja, ja siinä yksi vasikkakin. Monenlaisia lintuja oli, oli kaneja. Alue on aika isohko ja siellä voisi viettää enemmänkin aikaa. Ja voihan siellä yöpyäkin, kun oli niitä erilaisia, harmaita tupiakin siihen tarkoitukseen. Uimapaikkakin on. Jotkut huimapäät voisi kiivetä näkötornin katsomaan kauas kaukaisuuteen. Meilläkin eilen yksi sanoi sinne joskus kiivenneensä; minä en ole kiivennyt, enkä kiipeä:)

Voisi hyvin kuvitella, että lapset viihtyisivät hyvin erilaisten eläinaitausten äärellä. Siellä näkyikin jotakin lastenrattaita  liikkuvan ja ihan pieniä kannettiin sylissä myös. Ja onhan niitä eläimiä hauska katsella aikuistenkin. Jotkut eläimistä tykkäsivät tulla ihan aidan viereen katsomaan katsojia. Toisissa aitauksissa taas näyttivät asujat siltä, ettei nuo ihmiset nyt jaksa niin kiinnostaa. Siellä oli rescuelampaitakin yllättävän kaukaa tuotuna. Luki että ovat Israelista, ja totuttelevat nyt näihin Suomen oloihin. Joku poni puolestaan, tai oliko se joku pienikokoinen hevonen, oli sellainen että antoi äänensä kyllä kuulua, vähän niinkuin ehkä sillä tyylillä; että täällä sitä jotain katsottavaa on, älkää siellä lintuaitauksilla niin viipykö:) 

Vuohia ja lampaita, lintuja, ym. yritin kameralla metsästää, mutta aina en ottanut vaikka sihtailin. Välillä valo, välillä liikkuvat otukset tai välissä oleva verkko, esti kunnon kuvan ottamista. Parhaimmillaan onkin tietysti ihan paikalla ihailla. Jokusia kuvia otin. 



Tuossa oli joku erikoisempi lammas. Se oli vähän kauempana, ja näytti kuin olisi ollut valtavat pöllötyyliset silmät... Mutta kun kuvaa suurentaa, niin huomasi, että siinä sivulla roikkuvat korvat luovat sen erikoisen vaikutelman😄









Tuossa paikan nettisivut: https://korvensaga.fi/

🐐🐇🐑🐂🐄🐓


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti