keskiviikko 23. heinäkuuta 2014

Ymmärrysvaikeuksia?

Aina ei suomenkielinen ymmärrä toista samaa kieltä puhuvaa. Tämän sain kokea aikoinaan  isännän kanssa kirjoitellessani. Olin lainannut hänelle kirjan. Jonkin ajan kuluttua hän ilmoitti sen olevan hukassa. Kohtapuoliin sain kuulla hänen löytäneen sen "pussista, jossa säilytän tilavaatteita". Hiukan ihmettelin. Mitä ovat tilavaatteet? Kuulosti ihan joltain maalaistalon työvaatteilta. Kuinka kirja sellaisten kanssa oli. No, eipä ollutkaan. Se olikin petivaatteita sisältävä pussi.

Myöhemmin on tullut opituksi eräitäkin uusia sanoja isännän myötä. Jotkut ovat vain tuttuja. Joitakin nyt käytän.Tässä muutamia esimerkkejä isännän käyttämistä sanoista: ettone, etenkehtasesti, horjakka, iskostaa, jurskahtaa, lährinki, pötöstää, ryplätä,  ripellys, russata, räpeltää, siprustaa, sämppääntyä. Ymmärsittekö? Kysyä saa :) Isännän suku on Pohjois-Karjalasta mutta hänen lapsuutensa tienoo on Kymenlaakso.

No onpa isännällekin tullut tutuksi minun käyttämiäni sanoja, kuten krookkia, keikkura, plutia, raapale, ronkkia, vallan, tuules.

Laitoin näitä meidän sanoja vihkoon yli kymmenen vuotta sitten. Nyt  näitä katsoessani huomaan, että minulta on sen jälkeen jäänyt jatkuvasta käytöstä aika monta sanaa. Jotkut aiemmin käyttämäni sanat tuntuvat nyt hiukan oudoilta: karaa, klohjata, kompata, kohnata, mello, näljätä, natkuttaa, prenkata, ruojut, räkittää, rehvä, santa ,tumput, veulaa.

 Joitakin ennen käyttämiäni sanoja kuulen siskoni puheessa, kuten vaikkapa santa. Nykyään meillä on pihassa hiekkaa. Pienenä minulla oli tumput. Isompana vanttuut ja sitä sanaa käytän yhä. Joskus aikanaan menin kotio. Nyt menen kotiin ja isäntä kotia. Mello on jäänyt käytöstä. Ehkä muotikaan ei ole sitä suosinut, kun vaatteet ovat olleet vähän krinuja viime vuosina.

Mutta oli niitä ymmärrysvaikeuksia ennenkin. Lapsena  opimme toisilta lapsilta käyttämään sanaa pörssi. Se oli joku nipsapussi tai vastaava pieni rahapussi. Isä ei ensin ymmärtänyt mistä puhumme. Hän sanoi kuulleensa puhuttavan vain arvopaperipörssistä. Eräs hämeestä oleva tätini tuumi meillä satakunnassa käydessään, että  eräs naapurimme puhui niin nopeasti ettei siitä meinannut saada selvää.

Täällä idässä käytetään sateella jaloissa kumikenkiä.  Kun tuon sanan ekan kerran tapasin, luulin ensin tarkoitettavan kumitossuja.  Meidän isommat lapset oppivat koulussa kiikkumaan, keinumisen sijaan. Kun päähän sattuu sanotaan jotta "piähän kosk´koo".  Kissa liirii pitkin pihaa. Täällä auton perässä vedetään kärriä. Ja olen minäkin kai kerran kaupassa erehtynyt livauttaman sen sanan, kun kauppakärrystä puhuin. Mutta jos rupean käyttämään sana tetri, niin ihmettelen itseäni.

4 kommenttia:

  1. Joo, minäkin ihmettelisin kyllä itseäni jos rupeaisin käyttämään sanaa tetri:)

    VastaaPoista
  2. Oli monta outoa sanaa. Pomarkkulaisella on ainakin vanttuut ja sinulta opein hienon sanan ullakko silloin lapsena meillä kun oli vintti ja navetassa joko navetanvintti tai navetan yliset jos tilaa siellä oli niin paljon, että hevosella mahtui heinäkuorman viemään. Kärrit on rattaat ja tuo lasten kiikkuminen sais Pomarkussa sydänkohtauksen aikaan, siellä kiikkumienen tarkoittaa hirttäytymistä. Mitä tetri tarkoittaa? Ollilla on paljon satakuntalaisia sanoja johtuen eurajokilaisesta äidistä, mutta sai mun silmät leviin kun sanoin menevänsä laittaan saunaan valun. Valu??? Onhan siellä valut aikojositten tehty, menin uteliaana perässä ja hän laittoin prasun kiukaan alle.

    VastaaPoista
  3. Tää on hauska aihe. En muistanutkaan tuota, että ullakko oli ennen outo. Huh, ei parane tosiaan kiikkua siellä.Tetrit aina joskus pelästyttäää kun yllättäen lehahtavat lentoon tien sivusta eli se on teeri. En kyllä tota valua ois minäkään tienny, enkä prasua sen paremmin.

    VastaaPoista