(Kuvat aiemmin aamulla otettuja, keittiön ikkunasta katselin:)
---
Kello on nyt himpun yli 8, ja esitin itselleni tuon kysymyksen äsken. Joka tarkoittaa sitä, että on semmoinen olo, että mitähän tässä nyt sitten tekisi. Aamuohjelmaan on tähän mennessä kuulunut jo aikainen herääminen, joskus 5 aikoihin. Kuuden jälkeen lähdin kyytimään tytärtä kesätyöhönsä Lieksaan, ja takaisin kotona olin siinä 7 maissa. Nyt olen tunnin saanut jotenkin kulumaan. Äsken laitoin kahvia tulemaan. Piirustella haluaisin, mutta ei oikein sopivaa kohdetta sille ole. Tai jos onkin, ei osaamista. Yksi kaunis aamuinen lampinäkymä autereineen ihastutti kyllä aamuisella kyytireissulla, mutta sitä en osaisi paperille pistää. Ja entäs kirjoitushommat sitten, jos tätä naputtelua nyt ei lasketa? Usein saan niihin kulumaan aikaa oikein hyvin, mutta nyt ei ole semmoistakaan mielessä. Meillä nukkuu osa väestä vielä, joten mihinkään kovin ääntä tuottavaan ei voi ruveta. Talomme kun on aikoinaan yhdelle ihmiselle rakennettu, niin on sitten sikäli avointa, että ovia ei ole ääniä sulkemassa. Joten yritän tavan mukaan olla melua tänä aamuhetkenä olla tuottamatta. Nyt on sitten kesälomakin alkanut koulua käyvän osalta, mutta sehän nyt ei sitten vielä poistanut sitä aikaista aamuherätystä, kun on se kesätyö. Heinäkuussa sitten ei ole pakko aamulla aikaisin hänen herätä.
Mutta löpinät nyt sikseen, menen hörppimään sitä kahvia.☕
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti