... että minkä voiman kanssa siinä oikein ollaankaan tekemisissä, kun syntymästään saakka kävelykyvytön alkaa yhtäkkiä kävellä... ja riemuissaan Jumalaa ylistää?
He kutsuivat asianosaiset kuultavaksi...
Mutta mitä he kuulivat (lue: luulivat)?
Miksi heille kelpasi vain se oma selityksensä, että saatanan tekoja siinä muka oli tehty, eikä Jumalan? Pelkäsivät oman valta-asemansa menetystä. Eivät voineet uskoa, että Jumala oli todella tullut heidän keskelleen - kun hän ei vastannut heidän mielikuvaansa siitä, millainen hänen olisi pitänyt heidän käsityksensä mukaan olla. Tosin, heidän piti - ainakin olisi pitänyt - tuntea kirjoitukset, eli Raamattunsa. Ja jos he olisivat vaivautuneet tutkimaan niitä kirjoituksia, ja ihmeitä paljonkin tehneen Jeesuksen syntyolosuhteita ja paikkaa; ja hänen elämäänsä, puheitaan ja tekojaan, ja jopa sitä hänen kuolemaansa ja sen jälkeisiä tapahtumia - niiden kirjoitusten valossa, he olisivat voineet tunnistaa ja tunnustaa hänet siksi, joka Hän oli, ja jota he odottivat. Mutta nyt se oli heidän silmiltään salattu. Ihmeen he kumminkin tunnistivat tapahtuneen.
Niinpä nämä papit ja hallitusmiehet saivat kalastajan suusta kuulla pelottomasti lausutut sanat:
"... niin tietäkää tämä, te kaikki ja koko Israelin kansa: se tapahtui Jeesuksen Kristuksen, Nasaretilaisen nimessä. Hänet te ristiinnaulitsitte, mutta Jumala herätti hänet kuolleista. Hänen voimastaan tämä mies seisoo terveenä teidän edessänne. Hän on se kivi, joka ei teille rakentajille kelvannut mutta josta on tullut kulmakivi. Ei kukaan muu voi pelastaa kuin hän. Mitään muuta nimeä, joka meidät pelastaisi, ei ole ihmisille annettu koko taivaankannen alla."
Ja kyllähän heitä varmaan jo vähän mietityttikin, koska näin sanoivat:
"Mitä me teemme näille miehille? Heidän toimestaan on selvästikin tapahtunut ihme. Jerusalemilaiset sen jo tietävät, emmekä me voi sitä kiistää."
Mutta jälleen, kuten Jeesuksen ylösnousemuksen kohdallakin, he yrittivät peittää tosiasian:
"Mutta ettei tapaus tulisi kansan parissa vielä laajemmalti tunnetuksi, meidän on paras jyrkästi kieltää heitä enää puhumasta sen miehen nimessä kenellekään."
---
Ja pian olikin jo toinen vastaava tapaus, että taas totuuden puhujat oli haettu kuulusteltavaksi:
"Silloin nousi neuvoston keskeltä eräs fariseus, Gamaliel-niminen lainopettaja, jota koko kansa piti arvossa. Hän käski viedä miehet hetkeksi ulos ja sanoi sitten:
"Israelilaiset, harkitkaa tarkoin, ennen kuin teette mitään näille miehille. ... Entä jos taistelettekin itseään Jumalaa vastaan?"
Apostolien teot, luvuista 4 ja 5
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti