https://vaatekomerolla.blogspot.com/2026/02/perhosrannekkeisiin-ohje-ja-pieni.html
Hämeessä syntynyt, Satakunnassa varttunut ja nyt metsämökin asujana Pohjois-Karjalassa. Myös mielikuvapiirustelija ja monessa vanhaan pitäytyvä jäärä.
Mekin tällä viikolla madeltiin junan kyydissä Syrjäsalmen sillan ylitys hidasta vauhtia. Nuo kuvat otin juuri äsken. Ja sitä ennen lukemani Ylen uutinen kertoo junan vauhdin olevan siinä kohtaa huimat 10 km tunnissa.
Tässä se Ylen juttu aiheesta: https://yle.fi/a/74-20211279
Meillä on vielä junamatkan jälkeen kotiinpaluussa osana Joensuusta tunnin linja-automatka ja sitten tallustelu kotiin noin puolitoista kilometriä kelissä, joka on vielä arvoitus. Onko tie aurattu, vai kahlataanko hangessa... Monta vaihetta matkassa ja tuntien istuminen kun Etelä-Suomessa käy. Silti kiva kun saa käydä välillä, kiitollisia saadaan olla siitä, että päästiin taas rakkaita näkemään. Ja nähtiin yhden opiskelijakämppäkin ekaa kertaa nyt. Kuvissa toki oltiin jo ennenkin nähty.
---
Tuota yllä olevaa juttua junassa kirjoittaessani mieleeni tuli, että eräs blogiystävähän kaipasi kuvia Lieksaan tulevan uuden sillan eli sen Kaarisillan (eli Mähkönsillan) tilalle tulevan sillan kuvia, edes jotain siitä. No nyt kun kotona olen, rupesin etsimään ja löysin ihan tuollaisen sivuston, johon aika ajoin laittavat kuvia projektin etenemisen mukaan. Viimeisin kuva siellä näkyi olevan tammikuulta:
https://lieksa.fi/asuminen-ja-ymparisto/kadut-ja-yleiset-alueet/mahkonsilta-siltaprojektin-seuranta/
![]() |
Sain ennen ylösnousua mieleeni rohkaisevan ajatuksen. Se päätyi otsikoksi vihon sivulle ja kirjoitelmaan toisen blogini puolelle. Linkki siihen tuosta, mutta tuosta altakin näkee; paitsi jos tahtoo myös katsoa mitä nuo Raamattu.fi -linkit siinä vielä tarjoilee. Sinä olet kuitenkin Jumalalle rakas, sinut hän tahtoo💌
https://toisestatodellisuudesta.blogspot.com/2026/02/palvelkaa-siis-herraa-varmoina-siita.html
No mikä niin? No se, minkä sivusilmällä silmäni rekisteröivät ja tarkasteluun ottivat, ihan muuta etsiessäni. Se oli tapahtunut Tessalonikassa.
"sillä kaikki kertovat, mihin meidän käyntimme teidän luonanne johti: te hylkäsitte väärät jumalat ja käännyitte palvelemaan elävää, todellista Jumalaa." 1. Tess. 1:9 KR-92
Sen on täytynyt olla tosi ällistyttävää!
"Näin teistä on tullut esikuva kaikille Makedonian ja Akhaian uskoville. Teidän keskuudestanne on Herran sana kaikunut Makedoniaan ja Akhaiaan, onpa uskonne Jumalaan tullut tunnetuksi kaikkialla muuallakin. Meidän ei tarvitse siitä puhua, sillä kaikki kertovat, mihin meidän käytimme teidän luonanne johti..." 1. Tess. 1:7-9 KR-92
Tessalonikalaiset siis yht'äkkiä olivat hylänneet vanhat jumalansa ja palvontakohteensa niin, että siitä tuli uutinen, josta puhuttiin kaikkialla. Jokin oli todella vakuuttanut heidät!
--
Toisen blogini tämänaamuinen:
https://toisestatodellisuudesta.blogspot.com/2026/02/se-armosta-toinen-taytti-lain.html
Tässä juttu, jonka olin vuosi sitten tammikuussa kirjoittanut, mutta jättänyt sen silloin luonnoksiin.
https://toisestatodellisuudesta.blogspot.com/2026/02/mesopotamiasta-irakista-ja-vahan.html
---
Kuva sensijaan täältä lumisesta maasta ihan tältä aamupäivältä; ihana aurinko:)
Heräsin siihen, että olin nähnyt jotain unta. Se oli ollut sekava ja sisältänyt useampaakin tilannetta. Eilen illalla katsottiin yhtä elokuvaakin, jossa oli vauhtia, mutta uni ei tuntunut sisältävän kuitenkaan tilanteita suoraan siitä; mutta on kukaties voinut silti vaikuttaa taustalla sekin. Mutta uneni lopussa oli sitten ollut jotain niin suurta ja odottamatonta riemuakin, että sen vuoksi oli pakko alkaa heti herättyä yrittää muistella mitä siinä oikein oli. Usein unet haihtuu päästä hyvin nopeasti, jos ei heti ala muistella tapahtumia.
No tässä oli mm. sellainen tapahtuma, että jonkin ison vesialueen aalloilla oli jokin alus lähdössä johonkin hommaan; lipumassa jo vähän matkan päässä. Mutta sitten tapahtui jotain aivan odottamatonta ikävää; sillä alus upposi vieden siinä olleen väen mukanaan. Vastustavat tahot olivat järjestäneet sen onnettomuuden. Alus oli upotettu tarkoituksella. Mutta mitä siitä seurasi? Ne, jotka olivat torpanneet alkavan työn, saivat huomata, että heidän aikomuksensa kääntyi nyt aivan päinvastaiseksi! Tulikin sellainen oikein kansanliike, sellainen kannatus, ettei kukaan ikinä olisi voinut aavistaa sitä. Asiat kääntyivät aivan päinvastaiselle kannalle. Suosio sille, mitä pidettiin väheksyttynä ja kaihdettuna, olikin nyt suurin ilon ja riemun ja kannatuksen aihe!
Kuten sanoin, oli uneni sekava ja sisälsi useampia asioita. Mutta minulle se toi riemullisen näkökulman heti aamusta: Niinhän kerran ainakin tulee olemaan: Jeesus on kaikkien huulilla, iloaihe! Juhlittu Kuningas👑 Vaikka nyt se kuinka tuntuisi aivan...
---
Ylösnoustuani ja tähän pöydän ääreen tultuani, oli luettavissa (vanhasta Päivän Tunnussanasta) tällaisia jakeita:
"Muistakoot maan kansat tämän teon ja kääntykööt hänen puoleensa..." Ps. 22:28 KR-92
Jumala - "joka tahtoo, että kaikki ihmiset pelastuisivat ja tulisivat tuntemaan totuuden." 1. Tim. 2:4 KR-92
"Tämä ei saa olla teille mikään tyhjä, merkityksetön sana. Se on teidän koko elämänne..." 5. Moos. 32:47 KR-92
https://vaatekuvasto.blogspot.com/2026/02/oranssi-neuletakki-ja-ruskea-pitka-hame.html
Kuvan tekemisen idea tuli eilen, kun istuin kotona paikalla, johon aurinko soi säteitään. Näin silloin oman olemukseni ns. postimerkin kokoisena kuvana kännykän ruudun alalaidassa, ollessani tyttären kanssa videopuhelussa. Tunnelma kuvassa oli jännä, taustalla tummaa, ja välillä olivat kasvoni puolittain valaistut. Valon kohdat paikkaansa vaihtelivat, kun aurinko jatkoi kierrostaan. Minähän näköjään nuorruin kovasti tekemässäni kuvassa; harmaa ja valkeakin on tukastani kadonnut, eikä suupielissäkään ole viivoja alaspäin... Näyttää ihan nuorelta... tytöltä:)
Vaatteet sentään on ihan tätä päivää, ylläni nytkin pitkän, ruskean hameen kanssa oranssi neuletakki ja sen alla tiilen värinen trikoopusero.
https://vaatekomerolla.blogspot.com/2019/01/idea-1978-kasityolehdesta-neulerusetti.html
Siis Kuulokeskuskäynti tänään Joensuussa sairaalalla. Se tuntuu aina tympeältä, vaikka ei siinä mitään niin kummoista ole, edes pelkäämisen aihetta, kun nuo vaihdetaan. Korvakappaleetkin oli tehty jo edellisellä kerralla valmiiksi. Nyt ei tarvinnut varsinaisesti kuuloakaan tällä kertaa testata silleen kuulokkeet päässä, yksinäisessä kopissa nappia painellen, jos sattuisi joku piippaus omiin korviin kuulumaan. Selitin isännälle matkalla autossa sitä asiaa, että miten se vaikuttaa; tulee semmoinen epäkelpo olo, kun ei kuule kunnolla. Sellaista ei tietenkään tarvitse tuntea, höhlä ajatus mokoma tunne; mutta sitä miltä itsestä tuntuu, ei aina voi hallita, vaikka mitä sanoisi. Nytkin siellä oli minua palvelemassa oikein ihana ihminen:)
Nyt sitten totuttelen taas uusiin laitteisiin, tai paremminkin sanoen, niihin isompiin ääniin joita taas kuulen. Auton moottorikin mylvi niin kovalla äänellä möyryten, kuin olisi ollut joku ralliauton moottori! No näistä kuulolaitteistahan pystyy aina itse voimakkuutta säätämään kyllä, ja niin teinkin. Pitääkin vielä mainita tämä: nykyään kuulolaitteita saa muuten ladattavanakin. Minä tosin otin entisen sorttiset eli paristoilla toimivat. Mitäs sitä hyvää vaihtamaan😅
Meillä meni siellä odotellessa enemmän aikaa kuin itse asioinnissa. Odotellessa nappasin kuvan selkämme takana seisoneesta Eeva Ryynäsen taideteoksesta. Siitä kuva tuolla alla. Hän oli Lieksasta, Vuonisjärveltä. Paateri on hänen taiteensa paikka; hänen puusta veistämiään taideteoksia. Hänen isoin työnsä oli kotinsa ja ateljeensa pihapiiriin rakentamansa Paaterin kirkko, joka on hyvin suosittu. Ja kahvilarakennus on myös tosi kiva.
Mutta tässä nyt siis sairaalalla otettuja kuvia.
![]() |
| Eeva Ryynänen: Elämän syke. |
Vanhempani sanoivat toisilleen: "Tahdon."❤️
https://mustavalkoisinkuvin.blogspot.com/2017/02/helmikuinen-vihkipari.html
---
Muutama päivä sitten käytin yhdessä jutussa kuvaa, jossa oli isä ja minä... Joskus vuoden -64 keväällä otettu kuva, koska ollaan ulkona portailla, minulla yllä äidin tekemä kastemekko. Olin kylläkin saapunut vanhempieni omaan hoitoon sairaalasta jo jouluaattona -63. Mutta senaikaisella laatikkokameralla ei niin vain sisällä kuvia otettu, jos ei ollut oikein hyvästi valoa. Salamaa kun kamerassa ei ollut.
https://toisestatodellisuudesta.blogspot.com/2026/02/jumalan-syli-on-avoin-niin-vahvalle.html
Aurinko veti ulos☀️ Se paistaa niin ihanasti tuonne kallioille.
Toisen blogini puolella, kun tänä aamuna pohdin, etten tosiaan itse ollut mikään hyvä satsauskohde Jumalalle🤔 Miten hän saattoi tehdä sellaisen hankinnan?! No rakkaus teettää yllättäviä asioita! Sinäkin oot sillä hankintalistalla ihan taatusti...😍
https://toisestatodellisuudesta.blogspot.com/2026/02/miksi-satsasit-meihin-emme-olleet.html
Menin poikkeuksellisen myöhään nukkumaan, oli jo yö. Muut jäivät vielä valvomaan. Sängynlaidalle istahtaessani katsoin ikkunoista jännittävän näköisiä näkymiä... Piti nousta hakemaan vielä kamera.
Tämä alin kuva näyttää samaa, jota iltaisin usein huvittuneena silmäilen: ihan kuin meillä olisi tuollainen "pergola", tms. tuossa takapihalla valkoisine seinineen. Ne syntyvät sinne pimeänä aikana heijastuksena olohuoneen seinistä.
---
Mutta yökuvien lisäksi nyt tältä aamulta kuva. Siinä on tekemäni öljymaalaus v. 2001. Siinäpä on juuri talon takapiha. Kuvaan tuli nyt näin aamulla hieman ylimääräistä valonsädettä, kuin taivaalta, kun oli lamppu siinä ihan lähellä.
Jostain tuolta suunnalta metsästä, jonka allaoleva kuva näyttää, aikoinaan valaistua taloa katselin, ja sain idean yrittää siitä kuvaa tehdä.
Ja nyt onkin jo aamun valo:)