Oli ryhdyttävä välttämättömän leivän tekoon tänä aamuna, kun leipä oli loppu. En kyllä tykkää yhtään leipomisesta... Mutta tuo menee kohta uuniin. Toivottavasti siitä tulee ihan ok.
Ehkä hassua kirjoittaa valosta... keskellä kesää. Mutta en voi sille mitään, että minua ihastuttaa usein se, kun joku valonsäde ilmaantuu yllättäen ja varsinkin paikkaan, johon sitä ei osaa odottaa. Tänä aamuna taas ihastelin ja ihmettelin sitä. Olin noussut ylös, ja sängyn laidalla istuessani näin sen ikkunan alla seinässä, pieni "pläntti" johon valo osui. Ihmettelin, miten se saattoi olla siinä? Mistä se siihen pääsee? Tiesin missäpäin taloa aurinko juuri on, ihan toisaalla, talon toisessa päädyssä. Kumarsin hieman päätäni ja kurkistin keittiöön päin (meillä näkee talon sisällä päästä päähän). Ja sieltä se tuli taas, talon toisen päädyn ikkunasta, keittiön ja olohuoneen välillä olevan esteen, eli seinän, se ohitti siinä väliseinässä olevan ikkuna-aukon kautta. Ja niin se osui - "oikeaan aikaan" - minun nähtäväkseni. Sellainen hetkihän on yleensä hyvin pian ohi menevä, kun auringon valo siirtyy muille kohdin.
