Herättyäni muutaman sanan rukoilin, ja mielessä kävi myös eilen luettuja ja katsottuja hyviä asioita, huomioita uskonelämästä. Ahdistuksesta avaralle -kirjasta se, että kaikki mitä täällä tapahtuu, on koulutusta tulevan maailman tehtäviin! Sen vuoksi kovatkin koettelemukset ovat tarpeen. Toinen oli eilen illalla Tv7:lta katsottu: Emmauksen tiellä -elokuva, puolen tunnin mittainen. Siinä Jeesus selittää hyvin ymmärrettävästi, selkeästi, mitä hän teki: maksoi velkamme. Ja siinä myös tuli selväksi, kuinka tämän luomakunnan jo alusta alkaen oli kaikki suunniteltuna; eli Jeesuksen tuleminen tänne ja hänen kuninkuutensa.
"Silloin minä sanoin: 'Katso, minä tulen - kirjakääröön on minusta kirjoitettu - tekemään sinun tahtosi, Jumala'." Hebrealaiskirje 10:7
 |
| Löytö tieltä muutama päivä sitten. |
No näiden jälkeen sitten arkeen havahtuminen, jolloin kaikki arjen asiat alkavat työntyä mieleen. Ja siitä taivaallisten asioiden ja arjen asioiden, elämän ja ajatusten vaihtelusta, tuli mieleen ajatus: Se uskovan arki on täällä vähän kuin joku selviytymiskilpailu; vaikkapa kuin se Alone Suomi, jossa siihen osallistujat on viety syksyiseen Suomen korpeen, hankaliin olosuhteisiin selviytymään - yksin. Mutta: heitä seurataan koko ajan, että missä ovat, vaikkakaan ei näkö- ja kuuloyhteydellä. Heille annettiin mukaan, (muiden välttämättömien arkitarvikkeiden lisäksi), kaksi laitetta, jotka oli aina pidettävä päällä: seurantalaite - ja hätäkutsulaite. Viimeksi mainitulla tultiin katsomaan tilanne ja vaikka haettiin pois kisasta, jos tarvis oli. Ja huomioitavaa oli myös se, että muutenkin lääkintäväki välillä käy tarkistamassa, että mikä kilpailijan vointi on.
Niin, nyt sitten istun tässä omassa arjessani kirjoittamassa. Ja tällekin päivälle on jälleen omat "tehtävänsä", jotka pitäisi tässä "kisassa" hoitaa, jotta selvittäisiin. Onneksi on ne "kutsut", joilla saa lähettää avunpyyntöjä.
Joillakin on jossain Suomen korvessa se omasta arjestaan erottuva selviytymiskisa. Se on tosiaan erilaista kuin se heidän oma arkensa, ja sen takia vaikeaa. Jopa yksinäisyyden tuomat tunteet on siinä yllättävän vaikeita kestää. Kaikilla meillä on omassa arjessamme omat "selviytymistaistelumme". Joillakin vähemmän, joillakin enemmän. Kaikkia seurataan. Ja apua saa myös pyytää.
Aamun luettavista kirjoittelun jälkeen luettuja; joissa oli mielestäni jotain samaa kuin siinä, mitä kirjoittelin: selviytymistä, avun saamista:
"Minä kuulun sinulle. Pelasta minut!...." Psalmi 119:94 KR-92
"Yhtäkkiä hänen edessään seisoi Herran enkeli ja huone oli täynnä valoa, ja enkeli töytäisi Pietarin hereille sanoen: "Nouse kiireesti." Kahleet putosivat Pietarin käsistä." Apostolien teot 12:7 KR-92
Ja olipa siellä pidempikin lukujakso tarjolla: Ismaelin ja Hagarin karkotus, ja Jumalan heille antamat lupaukset ja huolenpito heistä erämaassa. 1. Moos. 21:8-21 KR-92
---
Siunausta, Jumalan apua, sinun "selviytymistaisteluusi", sinun "kilpailuviikkoosi", sinun arkeesi ja elämääsi taas tänäänkin - mitä siihen sitten kuuluukin❤️
Pidetään "laitteet", (viittaus tekstiin ylempänä, eli laitteet, joilla kisailijat olivat jatkuvassa yhteydessä sinne mistä apua sai) jatkuvasti päällä👍☀️
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti