Kirjoitan tätä autossa, oon jumissa kiinni sen verran lumipenkassa, etten ole useista yrityksistä huolimatta päässyt irti tästä:( Nyt siis odotan isäntää apuun.
Useimmiten isäntä kyytiää tyttären ison tien varteen, mutta ajattelin että minä voin tehdä sen nyt. Kääntymispaikkani erään pikkutien risteyksessä on tuttu ja kesällä tosi helppo. Käänsin nyt autoa siinä toisin, kuin yleensä olen tehnyt. Yleensä käännän sen siinä kiepauttamalla, mutta viimeksi kun lumiseen aikaan tein niin, pelkäsin juuttuvani lumeen. Nyt perrasin autoa, ja se meni liian sivuun, perä hieman penkkaan, ja tässä nyt sitten ollaan jumissa.
---
Nyt näkyy valo, isäntä tulee!
Auto irti jumista! Helposti lähti irti kun hieman tuupattiin.
---
Noni! Kello on 7:53, ja olen nyt keittiön pöydän ääressä taas:) Se oli semmoinen tunnin aamuhetki. Tunti sitten lähdin pihassa autoa kääntelemään...😊 Saankin olla kiitollinen, että isäntä pääsi tulemaan avuksi!
Olipa siinä ankea tilanne heti aamutuimaan ja synkät tunnelmat on kuvissakin... Onneksi sait isännän apuun, mutta onhan se tunti pitkä aika odotella...
VastaaPoistaOli se aikamoista, mutta onneksi oli puhelin edes mukana:) Kun sain yhteyden isäntään, niin helppo siinä sitten oli istuskella. Mutta sitä ennen olin jo ehtinyt kyllä hätääntyä, kun yhdessä vaiheessa ovikin oli jumissa.
PoistaOlin aukaissut oven peruuttaessani ja sitä varten myös turvavyön avannut, että tietäisin mihin auto menee. No sittenpä oli se turvavyö jäänyt oven väliin ja oven lukitus ei tykännyt siitä hyvää. Onnistuin kuitenkin kömpimään autosta ulos apukuskin puolelta ja sain kuskinpuoleisen oven auki ulkopuolelta sitten. Mutta vähän turhan jännittävää oli siinä pimeässä.