Aamukävelyltä

Vaikka tällaisena vuodenaikana ei tunnu olevan oikein mitään kaunista teiden varrella, jotain kuitenkin olen kameralla sihtaillut. Muutama päivä sitten ihailin ruskeaa ojavettä... (Se juttu tuli näkyviin laitettua vasta äsken, mutta on päivätty 1. päivälle, johon se ajallisesti kuuluu, ja jolloin sen luonnoksiin jätin.) Sieltä löytyy.

Mutta tälle päivälle sitten. Jos viimeksi oli ruskea nättiä, nyt oli vihreä...

Noukin myös mukaani tienvarresta minikokoisen "kirjakäärön".

Ja oksan, joka näytti silleen kiinnostavalta, että jos siihen voisi jotain pääsiäisjuttuja ripustaa?

Ja en malttanut olla taas sihtailematta sitä ruskeavetisen ojan kohtaakaan...

Sulaminen tiellä on sentään edistynyt... 

Kotiin päästyä mallailin heti ennenkuin kerkesin edes takkia päältäni ottaa, sitä oksaa heti yhteen seinänkohtaan. Siinä voisi olla paikka. 

Tai sitten ei. Ulkona jo ehdin kaavailla mielessäni, että sille oksalle olisi kiva sellainen, johonkin puupalaseen koverrettu paikka; kynttilänjalan tapaan.

Mutta niinkin voi käydä, ettei mitään tapahdu. Mulle on niin tyypillistä, että laahaan kotiin jotain; josta ei sitten kumminkaan koskaan mitään tehdä... Toivotaan tälle nyt kumminkin parempaa:)

Mutta ihan aamulla oli yksi minihomma. Minulla oli kynttilä ollut palamassa pöydällä ja se oli valuttanut steariinia pöydälle. Huomasin sen nopsaan, sillä steariini oli vielä pehmeää. Halusin muotoilla siitä pienen sydämen. Mutta tarvitsin lopulta puukoa, koska kovettuminen tuli niin pian. Mutta siinä se nyt on.

Sopii pääsiäisen sanomaan. Jeesus vuodatti verensä, antoi henkensä maksuksi meistä jokaisesta❤️✝️🌟

Olin aamulla lueskellut yhdestä hartauskirjasta - (Wislöffin Levähtäkää vähän) - tekstin tälle päivälle ja edellisenkin päivän. Olin joskus vuosia sitten kirjoittanut siihen edellisen päivän tekstin alle tämän... Jeesus tietää tarkoin, miltä tuntuu, kun Jumala tuntuu olevan tavoittamattomissa.

Siinä ristillä Jeesus koki sitä, Jumalan hylkäämistä - meidän puolestamme.

Ai niin, arjesta vielä sen verran, että noissa  kuvissa on eilisen kauppareissun paluumatkan pilvinäkymiä. Oli kauniita. Eilen kun piti kauppaan lähteä, ei auto käynnistynyt. Akku oli tyhjä. Onneksi saatiin sitten iltapäivällä apua siihen, ja päästiin kauppaan kuitenkin. Auto on vielä vaaran alla. Vähän saisi tie vielä sulaa jotta sitä alettaisiin kokeilla pihaan ajaa.