Ihminen vs. Jumala? Kumpi voittaa...

"Mieheksi ja naiseksi

hän heidät loi

ja siunasi heidät

ja antoi heille nimen

i h m i n e n*, 

silloin kun 

heidät 

luotiin."

"* Hebreaksi a a d a m." 

1. Mooseksen kirja, 5:2   (v. -38 käännös) 
(Samansisältöinen on uudempikin, v. -92 käännös.)

Miksi kirjoitin tämän jakeen ylipäätään? 

Uutistenluku toi mieleen.

Onko nykyinen sukupolvi olevinaan niin paljon viisaampi, kuin kaikki meitä tuhansien vuosien ajalta edeltäneet sukupolvet ovat olleet, että halutaan muuttaa tällaiset perustavaa laatua olevat asiat oman mielen mukaan? 

Halutaan, niinkuin eräs kohta Raamatussa toteaa, että: "... pyrkii muuttamaan ajat ja lain..." Daniel 7:25 v. -33 käännös

Nyt joku ehkä sanoo: - Mitä hullua, nuohan ovat ihan muinaisia asioita, mitä tuossa on!

Mutta eivät ole vain sitä. Sillä Raamattu puhuu  yhtäpitävästi lopun ajan tapahtumista Ilmestyskirjassa. Jos katsot noita Danielin kirjan 7. luvun alla olevia viitteitä, huomaat siellä viitteiden joukossa mainitun myös Ilmestyskirjan.

En varsinaisesti haluaisi kirjoittaa näistä, mutta jos kukaan ei kerro, kuinka ihmiset saavat tietää...?  Ei näitä ainakaan koulussa opeteta. Raamattua luultavasti pidetään jonain omituisena tarinakirjana. Mutta se kertoo ihmiskunnan alun -  ja lopun. 

Jumala kuitenkin loi ihmisen ikuisuusolennoksi. Ihminen ei vain maadu olemattomiin. Ruumis kyllä tekee sen, mutta ihmiselle on varattu uusi olemus, Luojansa luona.

Jeesus varmisti paikan jokaiselle, joka haluaa Häneen luottaa ja ottaa lahjan vastaan. Pääsiäisen aikaan ollaankin juuri näiden asioiden äärellä. Ihan jokaisen puolesta Jeesus kuoli. Hän oli kuitenkin ylösnoussut, mutta ei enää kuolevaisena. Hän ilmestyi kuolemansa jälkeen elävänä. Siihen ylösnousemukseen me uskomme. Myös omalla kohdallamme. 

- Jeesus elää!

---

Boanerges -yhtye lauloi nuoruuteni aikaan kasetillaan laulua: "... mun Jeesus elää, siksi elää tahdon..." 

  

Se löytyy nykyään netistä kuunneltavaksi ja sanatkin luettavaksi. 

Boanergesin musiikki kuulostaa minusta nykyään yhtä innostavalla, kuin se oli silloinkin. 16-vuotiaana sain vinkin kirjeenvaihtokaverilta,  Ruotsissa asuvalta suomalaispojalta, jonka ilmoituksen olin bongannut  Hyvä Paimen -lehdestä. Siitä on lähes 50 vuotta. Vaikka kirjekaveruus ei kestänyt pitkään, hänen suosittelemansa musiikki jäi minulle hyvin mieluisaksi.