Kissankäpälää on valkoisena ja vaaleanpunaisena. Tietoa kissankäpälästä: Luontoportti/kissankäpälä
Täällä sitä kasvaa tien pielessä.
Tässä minä nyt juttua pykään, vaikka olin jo aiemmin hiljaisesti mielessäni päättänyt, että lopetan tämän blogin pitämisen, kun viisivuotispäivä tulee täyteen. Se tuli ja meni, ja juttua kirjoitan, kun kerran kamerakin on jällen käytössä ja siinä kuviakin on otettuna. Minähän olin puoli vuotta ilman mahdollisutta oman kameran käytöön, niin se jo vähensi intoa bloginpitoonkin. Ja muutenkin enin into siihen on hiipunut. Mutta pidän nyt kumminkin tämän mahdollisuuden auki edelleenkin. Onhan tämä yksi aamujeni puuha. Kun herään aikaisin, voin kuitenkin tätä tehdä, kun meluisammat touhut ennen toisten heräämistä eivät vielä tule kyseeseen.
Mitä blogin lopettamiseen muuten tulee, olen joskus ihmetellyt, kun jotkut lopettavat blogin ihan tuosta vaan, mitään lukijoilleen kertomatta. Nyt tajuan sitä asiaa paremmin. Hyvästien jättäminen ei ole helppoa. Minäkin olisin jättänyt sen väliin ja antanut vain hiljaisuudessa blogini loppua. Ja on siinä sekin, että saattaa olla epävarma olo, ei tiedä lopettavansa, se vain hiipuu. Tai on ajatus, että jos sitten haluaakin jatkaa, vaikka myöhemmin. Mutta lukijoiden kannalta olisi kyllä kivempi ehkä, jos kertoisi, että saattaa tulla tauko, määräämättömän pituinen. Mitä olette itse mieltä? Kuinka toimisitte ja minkätähden valitsisitte sen oman toimintapanne?
Kissankäpälä :) tuo valkoinen näyttääkin ihan Hipsun tassulta :) Kyllä minusta olisi parempi kertoa jäävänsä määrittelemättömän pituiselle tauolle...vaikka ikävä kyllä tulee, jos ei sinusta kuule mitään. Mutta ei tietenkään mitään paineita :) Siunausta päivääsi <3
VastaaPoistaKiitos, samoin sinulle! Varmaan se on parempi niin, että vähän tiedottaaa, mitä on meneillään, vaikka bloginpitäjälle itselleen olisi helpompaa kenties toisin.
PoistaHienoja kukkakuvia! Olisipa harmi, jos lopettaisit tämän blogin, mutta eihän sitä tietysti voi väkisin pitää, jos se ei enää innosta itseä. Olenhan minäkin blogeja lopetellut. Helpointa itselle on lopettaa kaikessa hiljaisuudessa, koska minä en jotenkin kestäisi sitä, jos ihmiset tulisivat vaatimaan, että kyllä sinun on pakko jatkaa. Mutta toki toisaalta lukijoiden hyvästeleminen on hyvä juttu. Yhden blogin katoamisen minäkin huomasin juuri vähän aikaa sitten ja yllätyin. Mutta ymmärrän, että hän ei varmaan vain enää jaksanut - ja hyvä niin. Jokainen tehköön omat valintansa!
VastaaPoistaJuuri noin. Tuossa sanoit juuri senkin, mitä minäkin ajattelin, että olisi vaikea lukea niitä jatkamistoiveita. Ja kun just isännälle sanoin tästä sun kommentista, että tässä oli just se, mitä minäkin ajattelin, kun hiljaisesti oli aikomus blogi lopettaa, niin isäntä siihen tuumasi jotenkin niin, että on kiva sekin tietää, että sitä tykättäisiin lukea. Niinpä, siinä asiassa on ne molemmat puolet. Jokaisen tosiaan kannattaa tehdä niinkuin itselle sopii.
PoistaMinunkin mielestäni olisi mukavampi tietää, että blogin pitäjän into hiipuu, tulee muita kiireitä yms. kuin, että yhtäkkiä vaan lopettaa. :) Olen jonkun kivan yks kaks loppuneen blogin jälkeen jäänyt ihmettelemään, että mikähän sille nyt oikein tuli ...
VastaaPoistaTätä sinun blogiasi on ollut kiva seurata. :)
Kauniita nuo luonnonkukat!
Näissä on kahta näkökulmaa, jotka molemmat on omalla tavallaan oikeat. Se saattaa tosiaan olla aika tyrmäys, kun yllättäen huomaa loppuneen. Itsekin olen joskus jäänyt miettimään, kuten sanoit, että mikä tuli.
PoistaOi kissankäpälä, olen sitä yrittänyt pyyrystää. Olis kiva jos vaikka ensivuonna pääsis käymään teillä tönkimässä tien reunaa. 😊 Muuten ensivuonna meillä on 50-vuotta ystävyyttä. Olis se fiksua sanoa lopetuksesta. Mulla itellä on harventunut paljon kiireen takia, sitä vaan toivoo ehtivänsä tehdä. Samoin on harventunut blogien lukeminen, mutta aina kun aikaa saan edes vähän luen mielelläni.
VastaaPoistaTäältä sitä tosiaan löytyisi:) Olipas pysäyttävä huomio tuo 50 v. ystävyys! En ole ollenkaan tullut laskeneeksi sitä. Se olisi ihan juhlinnan paikka:) Mitä blogeihin tuleee, niin mullakin on vähemmäksi jäänyt toisten blogien seuraaminen. Ehkä se nyt onkin terveemmällä pohjalla, eihän kaikkien kaikkea tarvitse lukea.
PoistaSuloiset kissankäpälät! Itsekin mieluummin lukisin blogin jääneen vaikka määrittelemättömän pituiselle tauolle, vaikka ymmärrän kyllä toisenkin näkökulman. Lopettamisesta ilmoittaminen ei varmasti ole helppoa. Kauniita kesäpäiviä!
VastaaPoistaKiitos Tiiu:) Nyt oli tänään sellaista kesäpäivän viettoa, tosin kylmänpuoleinen päivä, kun olin lasten leirillä tiskaamassa ja samaa olisi huomiselle ja sunnuntaillekin vielä:) Tuo määrittelemätön tauko, jos sellaista aietta on, on varmaan paras ilmoitus siinä tilanteessa, koska ainahan voi tulla jatkoinnostuskin...
PoistaKissankäpälä on lapsuuden hyvä muisto.Kiitos, kun laitoit kuvia. Blogiasi on kiva seurata. Aurinkoista, siunattua kesää sinulle.
VastaaPoistaKiitos Aino! Samoin sinulle:) Muistan äitinikin puhuneen joskus kissankäpälästä, mutta silloin en vielä tiennyt millainen kasvi se on. Muutama vuosi sitten rupesin tajuaamaan, että täällähän sitä nyt taitaa olla:)
PoistaKauniita kukkakuvia täällä ja niin ihanasta kuvakulmasta! Kukka tulee tästä kulmasta ihan erilaiseen valoon. Ihminen katsoo ylhäältäpäin. Muurahaisen kuvakulma on parempi, paitsi nyt olemmme Metsäntytön kuvien kautta saaneet samasta nauttia!
VastaaPoistaOlen seurannut keskustelua, miten lopettaa blogi. Hiljaisesti vai julkisesti.
En pidä kummastakaan vaihtoehdosta. En pysty ohittamaan lähtemisiä ja eroamisia noin vain, vaan jostain syystä ne vaikuttavat minuun rankasti. Eihän se ole kenenkään muun syy, oma reagoinnti vain.
On tullut mieleeni, että minä jolla ei ole omaa blogia, olen tullut tänne noin vaan kommentoimaan. Onko se oikein?! Mutta raikashenkinen kristillinen puhe on vetänyt puoleensa! Niin vähän saa lukea ja kuulla tätä puhetta. Täällä tulee kotoinen olo.
En viihdy ihmisjoukoissa. Täällä on saanut rauhassa nauttia kontakteista muihin ihmisiin.
Minulla oli pitkäaikainen blogiystävä, Airi mummi, jonka kanssa oli rikastuttavaa vaihtaa ajatuksia. Sitten eräänä aamuna hänen poikansa ilmoitti blogissa, että Airi mummi oli muuttanut Taivaan kotiin rauhallisesti nukkuessaan. Oli iso ikävä pitkän aikaa!
Nytkin lopettamispuheet murehduttavat. Mutta kaikilla on valinnen vapaus.
Itsekään en ole kommentoinut säännöllisesti. Eri elämäntilanteet vaikuttavat. Myös mieliala.
Toivon kuitenkin hartaasti, että tämä blogi jatkaisi postauksia!
Kuule Kirsti, olen iloinen kommentistasi, se oli niin mieltä ilahduttava! Luettavaksi nämä jutut onkin ihan jokaiselle joka tahtoo, ja kommentoida saa kuka tahtoo, mutta ei ole lainkaan pakko. Tiedän, että jotkut tahtovat lukea, mutta kommentointi ei ole heidän juttunsa. Olkoon vapaus kaikilla lukijoilla tehdä tahtomallaan tavalla. Minusta on ihan ihmetyksen aihe, että joku välittää näitä juttujani lueskella.
PoistaMinä luin saman Airin blogia, joka oli Aamun ensimmäinen -nimeltään. Sieltä oli todellakin ihana käydä aamuisin etsimässä jotakin päiväänsä! Olin suruissani kun se loppui. Nyt minulla on vähän vastaavana ollut Yksin armosta -blogi. Siellä on niin rohkaisevia ja lohdullisia kirjoituksia.
Kauniita kuvia.
VastaaPoistaSinun blogiasi on kiva seurata ja olen saanut myös
rohkaisua blogistasi. Älä lopeta blogin tekemistä,olisi surullista jos
blogisi loppuu.
Kiitos Pirre:) Ehkä se niin on, että näitä juttuja tulee tehtyä kumminkin, vaikka välillä miettiikin, ettei enää jatkaisi. Aiheita kumminkin tuntuu tulevan mieleen.
PoistaMinäkin seurasin Airin blogia Aamun ensimmäinen,sitä oli mukava lukea ja sain rohkaisua sieltä.
VastaaPoistaSe oli surulista kun se loppui.
Se Airin blogi oli kyllä tosi hyvä. Sieltä sai usein rohkaisua.
PoistaSöpöjä nuo kissankäpälät! Muistan, kun meillä oli päiväkodissa kreppipaperista tehtyjä kissankäpälöitä ja olisin halunnut nähdä,miltä kukka näyttää luonnossa. Toive toteutui ensimmäisen kerran pari vuotta sitten.
VastaaPoistaMinun blogissani on välillä pitkiäkin taukoja, mutta ne eivät ole ennalta suunniteltuja. En tiedä etukäteen, milloin tulee jotakin näytettävää tai kerrottavaa. Tällä hetkellä ei ole oikein mitään sellaista sanottavaa, jonka arvelisin kiinnostavan ketään, mutta ehkä jonakin päivänä ajatukset elpyvät. Olen nykyään samanlainen tuppisuu ihan arkielämässäkin. En silti sen takia halua lopettaa blogia.
Sinulla on aina ollut blogisss paljon mielenkiintoista luettavaa ja katseltavaa. Olet niin lahjakas, toimelias ja aktiivinen. Minusta on mukava katsoa myös kuvia.
Luulen, että ei minullakaan toimisi se etukäteen lopettamisen tai edes tauon ilmoittaminen, vaikka se olisi kuinka viisasta ja toivottua tehdä niin. Jos sanoisin, että nyt ei tule enää mitään, voisi olla, että heti kohta saisin peruuttaa sanomiseni.
PoistaKiva, että tätäkin blogia on tykätty lukea, kun ajattelee miten paljon kaikkia blogeja ym. on tarjolla!:)
Mutta en tunnista itseäni noista kehuista, sillä en koe itseäni yhtään toimeliaaksi ja varsinkaan aktiiviseksi, paitsi ehkä justiinsa bloginpidossa, jos jutunjuurta löytyy. Mihinkään muuhun se ei sitten pädekään, vaan olen ihan päinvastainen sanotun suhteen:)