Sillä niin Jumala rakasti maailmaa, sen jokaista ihmistä, sinuakin, että - kuten Juha Vähäsarja asian kirjassaan Joka päivä armon suojassa, sanoo:
"...Sinä todella rakastat jokaista ihmistä ja tahdot taivaaseen kiroajasikin. Ne, jotka eivät sinuun usko, ovat sinulle rakkaampia kuin koskaan voivat tajuta..."
Kuvat rotkon pohjalta ja rinteiltä.
---
Muutama sananen bloginpidosta. Minulla on viime aikoina kovin hidastunut juttujen teko. Tavallaan aiheita piisaisi kuten ennenkin, ja toisaalta ei. Monista jutunaiheista tulee mieleen, että "mitä minä niitä..." Ja usein valmiiksi kirjoitettukin jätetään luonnoksiin lojumaan. Kuviakin olisi ennestään jo. Uusia ei kovasti innosta koneelle laittaa, koska härveli jo muutenkin nihkeästi toimii. Jos muut jutunaiheet sattuisikin jäämään vähemmälle, niin jos siitä ihmisen tärkeimmästä asiasta edes joskus kirjoittaisi... On niitäkin ihmisiä, jotka saattavat joskus toisille ihmetellen sanoa, että miksi ette kertoneet siitä?
Syksyllä on hieman synkkää metsässä, mutta jotain vihreää kuitenkin, ja siitä tuli mieleen Jes.43:19 "katso minä teen uutta, nyt se puhkeaa taimelle, ettekö sitä huomaa? Niin minä teen tien korpeen,virrat erämaahan."
VastaaPoistaKumpa ihmiset ymmärtäisi ottaa pelastuksen lahjan vastaan, vaikka tässä kristityssä maassa aika monet ihmiset uskoo Jumalaan,se ei kuitenkaan riitä, sillä Jumalan tykö tullaan vain Jeesuksen kautta, Joh.14:6 Ef.3:11,12 Se on Raamatun sanoma, samoin kun ihmiset kysyy että:"mihin sitä sitten uskoo, kun uskontoja on paljon?, se on totta, mikään uskonto ei ketään pelasta, vaan ainoastaan sydämen usko Jeesukseen vie sinut ja minut kerran taivaan kotiin.
Blogin kirjoittelusta vielä. Onhan sinulta tullut lähes joka päivä postauksia, vaikka kaikki eivät kommentoi, niin varmasti moni lukee, mutta ei kannata ottaa paineita ja stressiä, eihän blogin kirjoittelu saa ollakkaan suorittamista, kirjoittaa silloin kun huvittaa, itse kirjoitan vähän, koska kuvat kertoo mitä kertoo, täytyy sanoa että en vietä paljonkaan aikaa blogissa, se on vähän niin että käyn jonkun blogissa kommentoin tai en, ja pistän koneen kiinni, en jaksa istua ja lukea kaikkea esim. mm. just käsityö, puutarha, sisustus ja kirja blogeja, siks monesta olenkin lähtenyt ihan sen takia pois, kun ei kiinnosta.
Enempi saisi olla hengellisiä keskustelu blogeja, joita aikoinaan oli, niissä kommentoin aika paljon, ne lopetettiin 15-20v. sitten,oli oikein sellaisia yhteisöjä joissa kyllä sai sanoa mielipiteensä, muutamaan ihmiseen tutustuikin jotka lähi kaupungeissa asuu.
Noista vaaramaisemista olet saanut myös ideoita blogiisi, kaunis kaupunki, siellä riittää myös kuvattavaa ja jutun tynkää.
Olipa tänä aamuna paljon heng. ohjelmaa tv:ssä tv.1, Alfa tv, ja one way kanava,
radiosta puhumattakaan.
Taas tuli pitkä...
On tosiaan erityisen ilahduttavaa katsella vihreää tähän vuodenaikaan, kun sitä muutoin on niin vähän. Tosin täällä metsässä ei koskaan ole täysin harmaata, kun neulaset puissa kuitenkin on. Mutta kun lehdet puista puuttuvat, niin muuttaa se maisemaa kuitenkin, avartaakin kyllä näkymiä myös. Mutta valoa sitä kaipaa tällaisena aikana. Illatkin niin pitkiä, kun pimeä tulee jo aikaisin. Ja jos kävelemään tahtoo, niin sinnekin on mentävä hyvissä ajoin, ettei pimeässä tarvitsisi kävellä.
VastaaPoistaOlisi kyllä kiva, jos hengellisiä blogeja olisi enemmän tarjolla, tai ainakin löydettävissä. Ja sitten voi olla niinkin, että kun jonkun kiinnostava jostakin löytää, vaikka jonkun toisen blogin sivupalkista, niin saakin ehkä huomata, ettei siihen enää uutta kirjoiteta. Monet bloginpitäjät on kai siirtyneet uusille areenoille, jonnekin Instagramiin tai Twitteriin, tai mitä kaikkia niitä onkaan. Ja monet ehkä Facebookissa jakaa jotain. Minä en jaksa niihin paneutua.
Siunattua sunnutaiehtoota sinulle:)
Jumala rakastaa jokaista ihmistä niin paljon jahän haluaa
VastaaPoistapelastaa jokaisen joka haluaa uskoa Jeesukseen.
Kauniita luonto kucia olet ottanut,tänä syksynä on ollut harvinaisen vihreää
luonnossa ja kuulemma monet ulko kukat ovat alkaneet kukkimaan uudestaan
ja on ollut harvinaisen lämmintä ulkona.
Siunausta ja hyvää alkavaa viikkoa sinulle!
Siunausta sinulle myös ja hyvää alkavaa viikkoa:) Minusta on ollut kiva, kun on saatu vielä olla ilman lunta ja suht lämmintä on ollut. Katselin juuri joku päivä sitten, että meilläkin tuolla takapihalla oli vielä joku pieni punainen kukka näkyvissä. Ei uskoisi, että ollaan niin lähellä kuitenkin jo joulua.
PoistaSe on ihanaa, miten meitä rakastetaan. Hienoja kuvia olet saanut sieltä rotkosta, se on varmasti tosi hieno paikka!
VastaaPoistaMinulla on ollut sama vika viime aikoina, että vaikka olisi ollutkin jotain jaettavaa blogiin, en ole jaksanut kirjoittaa, kun olen ajatellut juuri noin, että "mitä minä niitä"... Joskus ei vain ole oikein intoa. Kai tämä marraskuukin sen verran väsyttää. Tekee mieli vain laiskotella ja lukea hyviä kirjoja.
Se on tosiaan ihana asia, että meitä rakastetaan! Sitä ajatusta voi ja varmaan kannattaa usein itselleen muistuttaa.
PoistaKyllä tämä marraskuu on varmaan osasyyllinen siihen kaikenlaiseen innottomuuteen. On pimeää ja harmaan oloista, pimeät illat välillä tosi pitkiä, samoin aamut. Eilen, tai toissapäivänä jo, innostuin pientä käsityötä tekemään. Se on ihan kiva, jos on edes joku mieluinen juttu mihin ryhtyä.
Oi, metsä, sammaleet ja kannot ovat niin kauniita ja mielenkiintoisia, kun niitä ei enää ole lähimaastossa näkyvillä. Kiitos näistä kuvista joita olet jakanut täällä. Uskonnosta minä en osaa kirjoittaa mitään, en ole tottunut siitä puhumaan.
VastaaPoistaKyllä tulee usein mieleen, että "mitä niistä mistään kirjoittaa, tai kuvaa" mutta kyllähän sitä jotain on kuitenkin tehtävä, jos ei lukeminen, TVn katselu, käsityöt tai muu asia vie kaikkea aikaa. Mulla ainakin joskus ei aika kulje ollenkaan, niin sitten kun katselee ja lueskelee muiden blogeja, niin meneekin joutuisammin.
Minä tykkään myös ulkona kulkiessa katsella kaikenlaisia jänniä luonnon yksityiskohtia. Sammaleet on varsinkin mieluista katseltavaa, aina vihreitäkin ovat:) Onhan se tosiaan niin, että bloginpito on mullekin yksi huvi kylläkin. Mutta toisaalta nyt on juttujen teko jäänyt silti vähemmälle, samoin toisten blogienkin seuraaminenkin, eikä mitään oikeastaan ole tullut tilalle. On vain sellainen mielenkiinnoton olo tässä harmaudessa. No, eilen sain sentään yhdet pienet rannekkeet aikaiseksi. Käsitykökirjoja on ainakin kiva ihailla:)
Poista