Yhä uudestaan ja uudestaan sitä löytää itsensä tilanteista ja ajatuksista, jolloin on ns. "pelkääjän paikalla". Ja mitä se sanonta sitten sisällään pitää? Sitähän se, että pelkää olla jonkun kyydissä, kun vauhti ja mutkat tuntuu liian hurjilta. Mutta entäs kun "rallikuskina" onkin Jeesus?!
(ajatuksia omiin pelkoihini. Eilen kirjoitettua yllä, tänään jatkoa alla)
Hän on huippukuski, ei ole ketään suurempaa Mestaria siinä lajissa. Hän on voittanut kaikki mestaruudet, on lajinsa suurin Kuningas. Kruunattu, suvereeni. Ja tällaisen kyydissä pelkäämme...?!?
Mutta ei tämä suurmies silti soimaa meitä. Huolii kyytiin kuitenkin. Siinäkin hän osoittaa suuruutensa, että hän osaa ottaa pelkäävät kyytiläisensä huomioon; puhua rauhoittavasti lempeällä äänellä ja valaa luottamusta Häneen. Ja jos pelkkä puhe ei vielä saa loppumaan tärinäämme pelosta, hänen kosketuksensa, joka on lämmin ja rauhoittava, tekee sen varmasti. Hän sanoo: Älä pelkää. Minä olen kanssasi! Minä rakastan sinua ja huolehdin sinusta.
Alkuyön sumua eiliseltä. |
(Itselläni alkoi taas tänä aamuna pelot nousta pintaan, kun rupesin korva-asioitani miettimään. Mutta tuonne toisen blogini puolelle muistiin kirjoittamani jakeet muistuttivat minua siitä, että luottaisin... Luottamuksessa on voimaa.
https://toisestatodellisuudesta.blogspot.com/2023/05/etta-luottaisin.html
Siunattua viikonloppua ja toivottavasti myös aurinkoista säätä sinne! :) T: Villasukkavihulainen
VastaaPoistaKiitos, siunausta sinnekin - ja myös tulevaan viikkoon:) Täällä oli aamupuolella aurinkoa, mutta nyt harmaata ja kova tuuli.
Poista