Kun vanha myssy kaipasi jotain

Olin tehnyt tämän myssyn vuosia sitten, mutta käyttö on jäänyt tosi vähäiseksi. Osin ihan siitäkin syystä, ettei tämä ole lämmin, vuoriton kun on. Mutta yksi syy nihkeyteen on ollut sekin, ettei se muutenkaan ole miellyttänyt. Myssyn malli ei ole minun naamataululleni paras. Ja sitä epäsopivuutta on vielä oikein korostanut tuo leveä valkoinen raita, joka on ihan kiva pelkkää myssyä silmäillessä, mutta ei minun otsallani. Yritin siihen eilen jotain keksiä, ensin kirjomalla raidan päälle punaista ja sinistä. Ei ollut hyvä. Sittenpä vain solmin punaisen pienen nauhan, joka on ollut jonkun paperisen lahjakassin kantimena. Ja sen päälle sitten pistin  yhdestä rasiasta löytämäni vanhan Tukholma-rintaneulan. Jos se oli minun tätini peruja, niinkuin muistelen, niin ehkä se täti oli saanut sen  siskoltaan tuliaisena. Toisen tädin tytär kun kotiutui jo kauan sitten Ruotsiin. Ruotsissa tosin  on isännänkin sukua samaan tapaan. Ja niin varmaan on monellakin suomalaisella. Eipä yhden "korun" lisääminen myssyä juuri  muuttanut muuksi, mutta kului siinä mukavasti vähän aikaa asiaa pähkäillessä ja värkätessä:)  

Siinä vielä myssy Reettan päässä, niin näkyy siinä oleva tupsukin:)