Vaikka ensin tuntui yllättävältä aihe, niin sitten kuitenkin tämä kohta kirkon päivän sanassa kiinnitti huomioni:
"Keskipäivällä, kuudennen tunnin aikaan, tuli pimeys koko maan ylle, ja sitä kesti yhdeksänteen tuntiin saakka. Yhdeksännellä tunnilla Jeesus huusi kovalla äänellä: "Elohi, Elohi, lema sabaktani?" Se on käännettynä: Jumalani, Jumalani, miksi hylkäsit minut?" Markus 15:33-34
En tiedä millaista se säätila siellä oli silloin, mutta näin Suomen kesän kuumuudessa, on jotenkin helpompi kuvitella sitä hetkeä "keskipäivällä".
Jos olisi ollut kuumaa ja aurinkoista, paahtava kuumuus olisi voinut tuoda oman lisänsä vielä siihen tukaluuteen! Sitten kuului KOVA huuto! Jeesuksen kova tuska ja ahdistus purkautui huutona Jumalan puoleen... joka näytti hylänneen hänet?! Miksi jätit minut?...Isä?!!!
Mitään vastausta ei kuulunut. Ei helpotusta.
Mutta Jeesus huusi uudestaan... Kovalla äänellä - ja antoi henkensä... "...jotta meillä rauha olisi."
"mutta hän on haavoitettu meidän rikkomustemme tähden, runneltu meidän pahain tekojemme tähden. Rangaistus oli hänen päällänsä, että meillä rauha olisi, ja hänen haavainsa kautta me olemme paratut." Jesaja 53:5 (v. 33 käännös)
Luvun 53 - siitä mitä Jeesus koki - voi Jesajan ennustamana, lukea kokonaan tuosta linkistä:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti