Kyseinen kirja on suomeksi ilmestynyt jo v. 2011. En ollut halunnut lukea sitä aiemmin, vaikka mahdollisuus siihen oli ollut. Olihan kirja meillä kotona pyörinyt jostakin tulleena. Nyt kirja tuli eteeni jälkeen pitkästä aikaa, ja koska aihe on ollut niin ajankohtainen nyt, halusin nyt tarttua kirjaan. Halusin saada vähän käsitystä siitä ajatusmaailmasta, joka sen järjestön taustalla ja ihmisillä on.
Aiemmin en ollut halunnut lukea kirjaa juuri sen vuoksi, että ajattelin kirjan olevan ihan kamala lukukokemus, josta jää kaikkea inhaa mieleen pyörimään. Mutta kun nyt kirja näppeihini tuli pitkästä aikaa, minua rohkaisi erään kirjabloggarin vuosia sitten kirjoittamat sanat, jotenkin tähän tapaan; ettei siinä mitään suolenpätkiä kuitenkaan lennä... Niinpä sitten uskaltauduin lukemaan. Ja hyvä että uskaltautuin.
Kun nyt olen kirjan lukenut, täytyy sanoa, että oli kiinnostava kirja! Vaikka kirjoittaja kovistakin vankilakokemuksistaan siinä kertoo. Ja kertoo myös järjestön synnystä, elämisestä Gazan kaistalla; ja myös siitä, mitä kirjoittajalle itselleen tapahtui - kirjoittajalle, joka kirjaimellisesti, otsikon mukaan - on Hamasin perustajan poika.
Mikä voi saada sisäpiiriläisem ajatusmaailman muuttumaan!? Kirja kertoo myös siitä, mikä muutti hänen omaa ajatusmaailmaansa. Siinä oli kaksikin asiaa: kun löytyi vastapuoleltakin ihminen, joka kohteli häntä ystävällisesti ja kunnioittavasti - eikä kyseessä suinkaan ollut nainen... Ja toinen asia oli se, kuinka hän Raamattua lukemalla - jonka hän joltain sai - tuli tuntemaan Jeesuksen mielen laadun.
En osaa mitään kirja-arvosteluja oikein kirjoittaa, mutta halusin kuitenkin vinkata tästä kirjasta nyt, kun asiat sen tapahtumien alueella juuri nyt niin kuumana jälleen käyvät.
Kirja: Hamasin poika/Mosab Hassan Yousef/Toim. Ron Brackin. 2011 Avainmedia. Suom. Pekka Nieminen
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti