torstai 8. helmikuuta 2018

Perinteisellä kirjeellä

Perinteisellä kirjeelläkin on vielä jonkinmoinen sija, ainakin meillä. Eihän noita juuri meillepäin tule, mutta joskus harvoin kirjoitan itse. Viime viikolla lähti kirje äidille. Keskiviikkona postitin ja perjantaina hän oli sen saanut. Kerroin siinä hänelle hieman meidän matkalle lähtijän jutuista. Olisinhan voinut soittaakin, mutta ajattelen, että hänen on toisinaan kiva löytää kirjekin laatikostaan.

Se oli jompikumpi noista lehtiöistä, josta paperin siihen kirjeeseen otin.


Niissä on ihan yksinkertainen, viivoitettu paperi, ilman mitään koristuksia. Samanlainen konstailematon paperi on tässäkin:


Tuo käsin kirjoitettu teksti lehtiön päällä ei ole minun käsialaani... omani on aikamoista harakanvarvasta.

Mutta sitten vähän vanhempiin papereihin. Tämä paperinpuolikas on ehkä jostain vuosituhannen vaihteesta. Sitä on tosiaan vain pari puolikasta jäljellä, ja samasta setistä talteenotettuna pari kaunista kirjekuoren kulmaa ja samoin parin paperin kulmat.





Tässä mennäänkin jo 70- ja ehkä 80-luvun papereihin. Tuosta tytönkuvalla varustetusta en muista, kumpaa vuosikymmentä se on. Sen alla on yksi lapsuuteni paperi, jonka paperin kuviointi on ikäänkuin kangaskuvioinen. Ja niinhän tuo kulman kukkakimppukin näyttää suurennettuna ihan kirjotulta.






Tuossa alla on yksi suosikkini! Lapsena sain, joululahjaksi kai, tällaisen kirjesetin. Kuoria ei ole tallella enää, mutta papereita on useampikin. Nuukasti on siis käytetty niitä. Paperi on oikeasti vihreää, vaikka ei kuvassa siltä näytä.




Tuossa setin muovikansissa lukee: "Mitä jäi sanomatta - kerro se kirjeessä!"


Paperitaiteen kirjesetti 70-luvulta. "Mitä jäi sanomatta - kerro se kirjeessä!"


Tässä taas "nykyaikaa" edustava paperi. Näitäkin löysin vain tämän yhden, ja kuoria en ollenkaan, vaikka luulin, että niitä vielä jossain olisi ollut. Olisin saattanut tällaista äidin kirjeeseen käyttää, ellei tässä olisi ollut yläkulmassa jo kynänjälkeä yhden sanan verran tuolla yläkulmassa, joka ei kuvassa näy.




Tässä, myös "nykyaikaa" edustavana, yhden laiva-aiheisen setin kannet. Muuta ei ollut jäljellä siitä. Kovasti siis on ollut suosittua, kun kerran on  kaikki tullut käytettyä.




Ja sitten kirjekuoria.  Tuollaisen kirkon kuvalla varustetun kuoren valitsin äidin kirjeeseen. Onhan siinä mielestäni Pomarkun vanhan kirkon kuva, tai jos se ei se ole, niin on kovin samanlainen. Nämä löysin muutama vuosi sitten yllättäen Tokmannista. Missään ei lue, mikä kirkko on kyseessä:(





Jutun kuvituksena kaikki löytämäni kirjepaperit, siis omani. Tyttärillä voi sitten olla laatikoissaan lisää. Alla olevat kuvan kirjelehtiöt ainakin esittelin jo aiemmin yhdessä jutusssa: Kirjepaperit.  Jos sitten olenkin nämä kaikki muutkin jo näyttänyt, niin ei voi mitään:) Kirjepapereista kiinnostuneille vinkkaisin vielä, että Sessen blogissa oli paljon enemmän erilaisia papereita nähtävillä, kuin tässä minun jutussani: Ilo elää: Kirjepapereista








12 kommenttia:

  1. Olin ennen kova kirjoittamaan kirjeitä, mutta jotenkin on jäänyt sekin vaan ajan kuluessa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä se minullakin on vähäistä. Ei kovin montaa tule vuoden mittaan kirjoitettua. Äiti on sellainen, jolle silloin tällöin yritän saada kirjeen aikaiseksi.

      Poista
  2. Ihan samaa voin sanoa kuin Hannele tuossa yllä...ei kyllä paljoa tule kirjoitettua... Ystävänpäivä kortin kirjoitin ystävälle valmiiksi :) Kiva kun "linkkasit" sivulleni, tulikin tuossa alussa mieleen, että itsekin olen joskus tehnyt kirjepapereista postauksen :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sulla olikin paljon erilaisia kivoja papereita. Minäkin löysin tänään ruoka-ohjeita etsiessäni pari sellaista, jotka oli kirjoitettu kuvioidulle kirjepaperille. Olisivat olleet hyvä lisä tähän juttuun, jos olisin löytänyt ajoissa.

      Poista
  3. Muistan kuinka ennen minullakin oli useampia malleja kirjepaperia, vaan eipä ole enää. Voi tätä nykyajan tekniikkaa, kun ei enää kirjeitä kirjoitella 😊

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuntuu aika tylsältä useimmiten mennä postilaatikollekin, kun ei siellä yleensä mitään kiinnostavaa ole. Ennen saattoi tulla kirjeitä tai kortteja tai kuvastoja. Nyt lähinnä laskuja ja sellaisia mainoslehdyköitä, jotka ei kiinnosta yhtään.

      Poista
  4. Oi ihanaa että vielä kirjeitä kirjoitat käsin♥ Tuota kirjepostia on niin mukava saada! Harmi tosiaan että nykyään niin kovin vähän kirjoitellaan kirjeitä. Lapsena tuli kirjoiteltua paljon ja kirjeystäviäkin oli ympäri suomea:) Niin kauniita nuo kirjepaperit ja kuoret! Leppoisaa loppu viikkoa sinne♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi olla, että tulisi vähän enemmän kirjoitettua, jos ei käsialani oli niin kamalaa. Kun aloitan kirjeen, kirjoitan hitaammin ja käsialakin on selkeämpää, mutta kirjeen edetessä käy aina niin, että siitä tulee aina vain kehnompaa. Toivoisin kyllä, että äidille saisin kirjeen aikaiseksi vähän useamminkin. Käsinkirjoittamisesta tuli mieleen, että lopetaankohan kouluissa vielä joskus käsinkirjoittamisen opetus... Se "kaunokirjoitus" jo loppui. Mukavaa viikonloppua sinne Päde:)

      Poista
  5. Minä kirjoitan kirjeitä ystäville silloin tällöin, minä tykkään perinteisistä kirjeestä.
    Sinulla on kauniita kirjepapereita kuvissa. Hyvää viikonloppua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, samoin sinulle Pirre:) Kivaa, että sinäkin silloin tällöin kirjoittelet. Onhan se aika vaivalloista soittamiseen tai siihen verraten, että kirjeen näin koneella näpyttelisi, mutta jotenkin haluaisi pitää vielä sitä vanhaa tapaakin vähän yllä.

      Poista
  6. Hienot papreit. Enään en kuvallista kirjepaperia ole kaupassa nähnyt.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Taitaa tosiaan parhaiten jostain kirppikseltä kuvallisia kirjepapereita löytää nykyään.

      Poista