Luin sukupapereita. Sieltä jäi puhuttelemaan erään esi-isäni perheen elämä. He elivät 1800-luvulla ja heillä oli 7 lasta. Vain yksi sen esi-isäni perheen lapsista, se nuorimmaisin, jäi elämään niin pitkään että perusti aikanaan perheen, jäi isännöimään suvun taloa, ja sai lapsia ja lapsenlapsia, jne ... nykypäivään asti. Jos hänkään ei olisi jäänyt elämään, ei olisi minua eikä hyvin suurta joukkoa muita ihmisiä, joista suurinta osaa en edes tunne ollenkaan. Ja kuitenkin yhä vieläkin on se sama tila samalla suvulla. Ja niin on ollut mainittua esi-isääni ennenkin. Se on ihmeellistä.
Se tuntui ihmeeltä, että se yksi jäi... Josta suku sitten jatkui. Mutta yhtälailla se on ihmeellistä, että suurten lapsikuolleisuuden vuosien aikana, sairauksien, nälänhädän, sodan, yms. keskellä kukaan selvisi. Ja selviää. Elämämme on kuitenkin arvokas, mikä sen pituus sitten kenelläkin on ollut, tai on. Me olemme kaikki ihmeitä!
Sukututkimus on kyllä hyvin koukuttavaa. Nyt voi tutkia vanhoja kirkonkirjoja netissä. Tai ainakin silloin voi, kun joku aika sitten etsin niistä isäni sukua. 1800 luvun alkuun pääsin, kun sen niminen esi-isä oli muuttanut silloiseen Tohmajärven seurakuntaan. Siinä selvisi monenlaista omasta lapsuudestanikin, kun ei silloin tiennyt millälailla olivat sulaisia ne joiden luona kyläiltiin.
VastaaPoistaKyllä olisi hienoa lisääkin selvitellä.
Maanantaina alkoi Tv;ssä uusi ohjelma "Sukuni salat", hyvin mielenkiintoista..
Sitä se tosiaan on:) Kun vauhtiin pääsee, niin helposti saa tuntikausia kulumaan sukuselvitysten kanssa. Me ollaan saatu onneksi joitakin valmiita sukuselvityksiä, mutta joistakin taas riittäisi etsiskeltävää. Onneksi nyt olen löytänyt jotain netistä itsekin. 90-luvun lopulla tilailin joitakin virkatodistuksia, mutta se oli turhan kallista touhua. Mun suvut on kaikki siellä Tampereen lähikunnissa. Hyvä kun muistutit tuosta ohjelmasta! Olin siitä jonkun vilauksen Areenassa nähnyt, mutta ehtinyt jo unohtaakin sen.
PoistaSukututkimus on todella kiehtovaa, siinä alkaa ymmärtää itseäänkin ihan eri tavalla, kun oppii tietämään jotain menneistä polvista. Kaunis vesivärimaalaus.
VastaaPoistaKiitos Aino:) Tein tuon kuvan jonain aiempana vuonna, kun olin ihastellut tienpielen näkymiä. Sukututkimus on kyllä tosi kiinnostavaa. Ihan vaikka vain nimiä, syntymä- ja kuolinaikoja silmäillessäkin tuntuu saavan aika paljon irti. On kyllä ollut tosi hienoa saada tietää omistakin sukujuurista enemmän, kuin vain ne omien isovanhempien nimet.
PoistaHei Metsäntyttö! Tässä nettikömpelö Kirsti kertoo, ettei osaa etsiä netistä - ja onko se mahdollistakaan - mieluista elämänkerta-kirjaa. Kristillistä. Erääseen kirjastoon laitoin kysymyksen. Aivankuin siellä ei olisi ymmärretty asiaa kristillinen elämänkerta. Se voi olla vaikea selittääkään-
VastaaPoistaOnko sulla mielessä ihan joku tietty kirja, jostakin tietystä ihmisestä? Tuli vain mieleeni, että minäkin voisin yrittää etsiä, jos tietäisin minkälaista. Meillä on ollut joitakin elämäkertoja, vanhoja. Tulee mieleen esim. Mathilda Wredestä kertova. Todellisten ihmisten elämäkertoja on kyllä mielenkiintoista lukea. Aika yllättävää, etteivät kirjastosta osanneet vastata, vaikka kirjat on heidän alaansa.
PoistaKiitos vastauksestasi! Tuollaisen Mathilda Wreden kaltaisen uranuurtajan elämänkerta on oikea aarre!! Olen sen ehtinyt lukea. On varmasti hyvä kysyä uudestaan ja ehkä eri kirjastosta. Sekin tässä hommassa on haaste minulle, tilata kirja netin kautta. Yksinkertaista kuin mikä monelle ihmiselle.Minun pitää harjoitella vielä.
PoistaNiin unohdin vastata. Mielessäni ei ole tiettyä ihmistä. Mielellään joku viime vuosisadalta tai aiemmin. Kyllä joku löytyy, en ole vielä kauaa etsinyt.
Toivon, että löydät jonkin oikein mielenkiintoisen! Voin katsella meillä keksisinkö jonkin ehdotuksen sulle. Meillä tosin on nyt useat kirjat varastossa, mutta joitakin on sisälläkin.
PoistaOi että! Sinulle tulee vaivaa tästä! Uskon että muutenkin löydän jonkun kirjan.
PoistaIkää on tullut minulle ilmeisesti tietyn verran, että nyt alkaa vanhemmat elämänkerrat kiinnostaa. Elämänkertoja on paljon, mutta kristityn ihmisen elämänkertoja ei ilmeisesti niinkään. Uskovan ihmisen, ei mielellään paavin tai muun kuuluisan kirkkohistorian henkilön, tarkennuksena lisään.
En koe sitä vaivana ollenkaan. Uskon kyllä, että varmasti löydätkin sopivan kirjan itsekin. Minua vain alkoi kiinnostaa tämä, kun rupesin muistelemaan millaisia kirjoja meilläkin on sukulaisilta aikanaan tullut. Niissä on ollut useampia vanhoja elämäkertoja, mutta en saa nyt niiden henkilöiden nimiä mieleeni ja kirjat on varastossa. Kihniön kukka ja kirja Oy myy netissäkin käytettyjä kirjoja; heillä näkyi olevan pitkä lista monenlaista, josko sellaisesta löytyisi. Itse olemme ostelleet paljon kirjoja myös kirppareilta. Onnea sinulle etsintään!
PoistaTuntui kivalta että sinuakin alkoi kiinnostaa! Kirjat kiinnostavat helposti,olen huomannut itsessäni. Oi oi teilläkin voi olla vaikka mitä, kun on vanhoja elämänkertoja! Olen jossain nähnyt tuon Kihniön kukka ja kirja Oy:n nimen. Kukat ovat tuoreita ja kirjat vanhempia, luulisin.
Poista:) Kun käymme kirpparilla, on se kirpparin kirja-osasto yleensä pääkiinnnostuksen kohteemme... vaikka ei yhtään tarvitsisi kirjoja tulla lisää tilanpuutteen takia.
PoistaOnpa kyllä jännä, että se yksi jäi henkiin, että sinä ja monet muuttekin saisitte syntyä tähän maailmaan! Aika ihana ajatus. Me olemme tosiaan ihmeitä, ja ties mitä kaikkea on pitänytkin tapahtua, että meidänkin syntymisemme tänne tulisi mahdolliseksi.
VastaaPoistaItsekin olen joskus ajatellut tätä, ku minun isäni oli kai jo kihloissa, kun kihlattu jätti hänet. Sitten isä alkoi seurustella äidin kanssa. Jos se nainen ei olisi jättänyt isää, niin en minäkään olisi minä. He olisivat saaneet aivan toisenlaisia lapsia.
Kyllä me niin ihmeitä ollaan kaikki:) Ei edes tiedetä mitä kaikenlaista olisi voinut syntymisemme estää. Minunkin isällä oli muuten joku ennen äitiäni. Olivat ehkä kihloissakin, ihan varmaksi en sitä muista. Mutta äidin tavatakseen isän piti joutua sairaalaan, jossa äiti oli töissä...
PoistaKyllä suku-asiat on niin ihmeellisiä, mutta mielenkiintoisia ne ovat. Mulla on äidin suvun sukututkimus kirja,(äidin kuoleman jälkeen sen sain), isän suvusta en paljon mitään tiedäkkään...
VastaaPoistaNe on ihmeellisiä ja mielenkiintoisia:) Mulla on nyt sekä äidin että isän puolelta sukuselvitykset, toisella äitinsä puolelta, toiselta isänsä. Eli olisi vielä kiva saada enempi tietoa niistä, joista sitä selvitystä ei vielä ole. Jotain olen kyllä netistäkin kuluneen vuoden aikana löytänyt.
Poista