Korjausprojekti...

En kyllä mitenkään innolla alkanut tähän korjausprojektiin, joka näytti ihan toivottomalta hommalta. 

Mutta kun sitä korjausta oli jo kaksikin tytärtä toivonut, niin piti jo ruveta vakavasti miettimään sopivan langan löytämistä. Löysinkin muutama päivä sitten Citymarketista Novitan puuvillalankakerän, joka näytti sopivalta, niin värinsä, kuin vahvuutensakin puolesta.

Tein myös jo ensimmäiset kokeilut korjaukseksi. Korjasin ensin kokeeksi pari reunan pienimmistä rei'istä, ja samalla mutisin omassa mielessäni kuinka kamalaa homma on. Mutta rupesin sitten kuitenkin yrittämään vielä tuollaista kahden palan väliäkin korjaamaan. Mietin virkkuutakin, että  jos siihen olisi virkannut uudet kapoiset välivirkkuut, mutta se oli huono idea. Virkkuukoukkua oli vaikea puskea tiiviin osan läpi. Niinpä päätin yrittää ompelemalla. On siinä jäljessä  toivomisen varaa, mutta tuolla systeemillä peitto voitaisiin saada kuitenkin kasaan jotensakin kelvollisesti. 

Ja kun alkuun pääsin, ei homma tuntunutkaan ihan yhtä mahdottomalta enää. Mietin jopa, että siinä nyt on sitä käsityötä tehtäväksi; ja että eipä tarvinnutkaan ostaa Lidlistä sitä kiinnostavan näköistä värkkäyspakettia:)

Äitini osti aikanaan tuon pitsipeiton vanhimmalle tyttärelle. Tämä on siis 2000-lukulainen. Toivottavasti en tätä korjaile montaa vuosikymmentä... Kuten sitä nuorena, noin 40 v. sitten aloitettua korjausta, johon aloin innolla virkata uusia ruutuja meillä lapsuuskodissani aikanaan olleeseen pitsipeittoon, joka oli peräisin mummuni kotoa. Sekin oli hajonnut käytössä lapsuuskodissani. Siitä ei enää montaa ruutua puuttuisi, mutta homma on yhä kesken... 

Perintöpeitto "Juustovormu":

https://vaaranlaella.blogspot.com/2017/08/perintopeitto-juustovormu.html

---

Ja tästä näet halutessasi muita virkkuujuttuja tästä blogista:

https://vaaranlaella.blogspot.com/search/label/virkkaus