Maalaismuori kävi kaupassa

Autohan on siis edelleen poissa pelistä.  Perjantaina laskeskelimme isännän kanssa, että siitä onkin jo kaksi viikkoa kun kävin kylillä... Isäntä sitten kysyi, huvittaisiko minua lähteä nyt kauppakäynnille. No, olisi tavalliselle, tai vaikka linja-autollakin isännän kanssa, mutta ei sellaiselle mikä minulle oli tarjolla: Eli itsekseni linja-autolla. Kahdesta menee kahden maksu... joten tulisi ruoka-ostoksille aika paljon lisähintaa... Lähdin sitten kuitenkin, vaikka ei huvittanutkaan, sillä onhan isäntä jo useamman kerran asioinut tässä välillä.

Olin edellisenä iltana tullut katsoneeksi Ely-keskuksen sivulta niitä linja-autojen vyöhykerajoja.   Sieltä sivuilta löytyi koko itä-suomen alueen pysäkkikohtainen kartta ja se pikkutien risteys, josta me kyytiin noustaan,  jäi juuri sille paremmalle puolelle, eli minusta kahdella vyöhykkeellä selvittäisiin Lieksaan ja matkan hinta olisi 6 euroa.  No, kun pääsin autoon, sanoin kuljettajalle, että miten asia minun mielestäni on (isännältä välillä otettu 6 e, toisinaan 8e), mutta kuski oli eri mieltä. Hänellä oli kone käden ulottuvilla ja se näytti, että 8 e... Kun vähän intin ja selittelin asiaani, että vyöhykeraja on kyllä tuossa aivan lähellä Joensuuhun päin, otti hän sen maksun, joka oli mieleni mukainen.  Mutta sitten hän matkalla selitteli niitä vyökerajoja, kuinka ne menee ja missä auto näyttää niiden vaihtuvan... Takaisin tullessa puolentoista tunnin päästä, oli sama kuski. Sanoin, että ottaa nyt sitten sen minkä katsoo oikeaksi... Otti 8 e. Minä vain mietin, että mitä hyötyä moisista tarkoista vyökekartoista on, kun ne ei sitten pidä yhtä käytännön kanssa. Asiakas ei siis voi tietää tarkalleen hintaa, vaikka kuvittelee olevansa rajan sisällä...  Tytär tuli samoihin aikoihin Enon suunnasta ja samantapaiset selitykset oli hän niistä rajoista saanut. Hänellä meno- ja tulomatkoilla on ollut eri hinnat. Mietin ihan, että laittaisinko palautetta sinne Ely-keskuskeen (tai liikennöitsijälle) näistä monimutkaisuuksista. Sillä jos ne kuskit on oikeassa, niin monimutkainen se systeemi sitten on ymmärtää - näin maalaismuorille ainakin.

No, saatiin ruokaa kumminkin.  Mulla olisi siellä kaupungilla ollut vähän "löysää aikaa", mutta se  linja-automaksuhommeli vei jotenkin sen vähäisenkin innon mihinkään. Hiukan yritin mielenvirkistykseksekseni vaatteita Citymarketissa hypistellä, mutta eipä sekään kiinnostanut nyt. Kävin sentään kahvilassa ja sitten teinkin ne ruoka-ostokset: mahdollisimman "kevyttä"  - siis kannettavaksi. Mutta olihan minulla vastaanottajat ison tien varressa, jotta ei minun tarvinnut niitä itsekseni kaikkia kotiin laahata:)

Omassa autossa joku osa oli perjantaina Joensuussa katsottavana. Saa nähdä mitä siitä sitten kuuluu. Kovin korkealla toivo ei sen suhteen enää ole.