sunnuntai 7. elokuuta 2016

Rotkon pohjalla

Kävimme taannoin isännän kanssa rotkon pohjalla.


Kaiken vihreyden keskellä loisti tämä keltainen kivana väriläiskänä.



Ja tämä sieni oli halunnut vähän erilaisen kasvualustan,
 kuin kuivemmalla kasvavat lajitoverinsa. 


Tämä näkymä rotkon pohjalla kiehtoi minua kovin. Yritin saada kuviin sitä tunnelmaa,  joka
 paikanpäällä vallitsi.







Ja sitten ollaankin jo takaisin ylhäällä kallioilla.



Toivottavasti nautit tästä matkasta:)

Ainakaan sulle ei tullut hiki, 
kuten meille, 
kun kiipesimme rotkon pohjalta takaisin ylös... 

14 kommenttia:

  1. Kiitos, kyllä nautin!
    Metsässä on niin mukavaa samoilla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. :) Se on monesti aika rentouttavaa. Tänäkin aamuna tuolla lähistöllä kävelin.

      Poista
  2. Ihanan vihreää ja raikkaan näköistä siellä on. Ja sinulla on aina hyviä kuvia!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minäkin pidin siitä raikkaasta vihreydestä siellä:) Paljon tulee kyllä räpsittyä sellaisiakin kuvia, jotka saa kamerasta poistaa.

      Poista
  3. Kiitos kyllä. :) Oikein miellyttävä tunnelmainen retki. Kaunista metsän vihreyttä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. :) Pidän siitä, että siellä on niin erilainen tunnelma kuin muualla metsässä. Usein kiertelemme vain siellä reunoilla, kun siinä on helpompi kulkea.

      Poista
  4. Onpa ihanan rehevää kasvillisuutta siellä rotkon pohjalla. Ihana metsäretki.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. :) Ei tuonne pohjalle tule kovin usein mentyä, vaikka se niin lähellä onkin. Vaikka siellä on kivan jännä tunnelma, niin mieluummin sinne menee seuraa mukana.

      Poista
  5. Voin kuvitella tuon ihanan vihreyden ja kostean tuoksun rotkossa <3 Ihana retkipaikka :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Siellä on aivan oma tunnelmansa, joka toisaalla on tuollainen kuin kuvissa ja toisaalla aivan ryteikköinen. Se on jännä, että ei tarvi kuin muutamia metrejä nousta ylöspäin, niin tunnelma on aivan toinen.

      Poista
  6. Vastaukset
    1. Niin on. Ja tuo on kumminkin sitä vähän valoisampaa osaa. Siellä rotkon pohjan toisella laidalla, on melkoisen varjoisia paikkoja.

      Poista
  7. Kiitos nautein. Miten paljon löytyykään samanlaista teiltä ja lapsuuden kodiltani. Oli kuin olisin pikkuisena kipittänyt omalla mettällä. 😊

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. :) Ja usein tuota meidän tietäkin mietin, että miten paljon näissä lähiteissäkin on samaa, kuin niissä teille aikanaan menevissä.

      Poista