"Perjantailahjoja"

Viime perjantaina löysin taas kaupan eteistilasta jonkun kukkakimpusta pudonneen valkean kukan. Näin on käynyt joskus ennenkin. Noukin kukan talteen  itselleni iloksi. Kotona etsin sille sopivan astian; matala pieni tuikkuastia ja siihen tilkka vettä. Siinä kukka on majaillut viikon. Nyt se alkaa olla pois laitettavassa kunnossa.

Tällekin perjantaille oli kuitenkin omat "perjantailahjansa" - aivan yllättäen tulleet, sillä tämä aamu, kuin koko viikkokin on ollut minulle vaikea pelkojeni takia.  En tykkää puhua sairauksista, mutta sanon nyt sen, että minulla on lääkekuuri taas menossa, tämän vuoden kolmas. Alkuviikosta kävin elämäni ensimmäistä kertaa huuhteluttamassa poskionteloni. Mutta eipä puhuta siitä enempää. Nyt puhutaan niistä perjantailahjoista. Me siis kävimme tänään isännän kanssa kauppareissulla ja muutenkin asioilla. Aioimme mennä ostosten teon lomassa Citymarketin kahvioon, mutta se oli aivan täysi. Jälleen kävi niin, että isäntäkin oli heti valmis lähtemään siitä pois, eikä jääty odottelemaan paikan vapautumista. (Joskus aiemminkin kävi niin. Tästä voit katsoa mitä siitä seurasi: Edeltävalmistetuissa teoissa). 

No, jatkoimme sitten ostoksia ja sen jälkeen suunnistimme kotia kohti. Kohta isäntä muistikin, että hänenhän piti poiketa autokorjaamolla erään asian takia. Sinne pihaan tullessamme ihmettelimme kovasti, että miksi piha on aivan täysi autoja. Samassa pihassa, korjaamon naapurissa,  sijaitsee myös Valion Valma-kauppa. Ja siellä näytti olevan jotain erikoista meneillään. Kun isäntä palasi siltä korjaamoasialtaan, hän sanoi, että nyt mennäänkin sinne kauppaan makkaraa syömään. Korjaajalta oli kuullut, että Valma-kaupassa on muutaman kerran vuodessa sellainen tempaus, että on tarjolla maistiaisia, grillimakkaraa  ja kahvia. Niinpä mekin menimme sinne toisten sekaaan. Saimme tosiaan heti ovella hyvän makkaran ja peremmällä vielä kahvit voisilmäpullan kera. Samalla tuli tuokin kauppa tutuksi, sille emme olleet siellä aiemmin käyneetkään. Jännintä tässä jutussa olikin sitten se, että juuri kun olimme lähdössä kaupungilta kotiinpäin, puhuimme autossa, että aikaa on liikaakin, jotta saisimme lapset koululta samaan kyytiin. Ja tuumimme sitten, että jos voisi mennä vaikka syömään... mutta emme siis menneet, vaan ajoimme sinne korjaamon pihaan. Ja siellähän se ruoka jo odotti meitä! Siinä oli jälleen yksi perjantailahja! Ja muutenkin sai tänään kokea asioilla käydessä sitä, että niitä omia toiveitakin otettiin huomioon, vaikka viikko muuten lujille onkin ottanut.

Tänään illalla olisi tarkoitus mennä nuorimpien kanssa seurakunnassamme järjestettävään Mix-iltaan. Se on parituntinen ilta lapsille ja siinä on pelejä, toimintapisteitä, naposteltavaa ja pieni tuokio, jossa on sanaakin tarjolla lapsille sopivassa muodossa. Joskus se on ollut joku näytelmä vaikkapa.